Hakkarin koulu 8.I (kevät 2014)/Migreeni

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Migreeni on vakavaa, kun se häiritsee normaalia elämää. Ihmisistä useampi kuin joka kymmenes kärsii migreenistä. Migreeniä sairastavat saavat migreenikohtauksia esimerkiksi joistakin tietyistä ulkoisista tekijöistä. Migreenin tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta usein se johtuu häiriöstä aivorungon hermotumakkeissa. Migreenikohtauksen aikana henkilö on aistiherkkä äänille, hajuille, valolle ja liikkuminen kohtauksen aikana voi pahentaa kipua. Migreenin oireiden taso vaihtelee suuresti.

Mikä on migreeni?[muokkaa]

Migreeni on sairaus, josta kärsii moni ihminen. Henkilö, joka kärsii migreenistä saa migreenikohtauksia, jotka voivat kestää neljästä tunnista kahteen viikkoon. Migreenin laukaisevat ärsykkeet vaihtelevat paljon eri henkilöillä ja voivat itse asiassa olla melkein mitä vain. Migreeniä eivät kuitenkaan aiheuta ärsykkeet vaan sytyttävät sen. Ärsykkeet toimivat vain, jos henkilö on valmiiksi "virittynyt" saamaan migreenin. Tunnettuja ärsykkeitä ovat esimerkiksi alkoholi, tietyt ruoat, stressi, unen puute, vahvat hajut, kova melu, kirkaat tai vilkkuvat valot...

Esimerkiksi vahvat juustot voivat toimia ärsykkeinä.

Migreenin oireet[muokkaa]

Migreeni voidaan jakaa auralliseen ja aurattomaan. Moni ihminen kärsii aurattomasta migreenistä. Auraoire on migreenikohtausta seuraavaa vaihetta edeltävä ensioire. Migreeni voi aiheuttaa päänsärkykohtauksia, joihin usein liittyy monipuolisia hermostollisia oireita esimerkiksi ärtyvyyttä, kipua, pahoinvointia, oksentamista, toispuoleista kehon tunnottomuutta ja näköhäiriöitä. Hermostolliset oireet voivat myös esiintyä ilman päänsärkyä.

Vähemmistö ihmisistä kärsii aurallisesta migreenistä.

Ketkä kärsivät migreenistä?[muokkaa]

Migreeni on tavallinen ongelma, sitä sairastaa noin 10 prosenttia koko maailman väestöstä. Monesti migreeni alkaa jo kouluiässä, mutta oireilu helpottaa iän karttuessa. Yleisimmin sitä ilmenee noin 25-55 vuotiailla henkilöillä. Useimmiten naiset kärsivät migreenistä enemmän kuin miehet.

Hoitokeinoja[muokkaa]

Yleisimpiä hoitokeinoja migreeniin ovat lepo pimennetyssä viileässä tilassa ja apteekista ilman reseptiä saatavat särky- ja kipulääkkeet, jotka sisältävät esimerkiksi Parasetamolia tai Ketoprofeiinia. Pahimmissa tapauksissa tulee hakeutua lääkäriin, joka arvioi hoidon tarpeen ja esimerkiksi mahdollisen estolääkityksen.

Muuta[muokkaa]

Useat historiallisesti kuuluisat ihmiset ovat oletettavasti kärsineet migreenistä muunmuassa Julius Caesar, Charles Darwin, Sigmund Freud, Friedrich Nietzche sekä säveltäjät Frederic Chopin ja Pjotr Tšaikovski. Kirjailija Lewis Carrolin, joka kirjoitti kirjan ”Liisa ihmemaassa”, oletetaan käsineen aurallisesta migreenistä. Uskotaan, että se olisi saanut hänet kirjoittamaan taianomaisia tapahtumia kirjaansa.

Lähteet[muokkaa]

www.parempaaelämää.fi/migreeni 9.4.2014


www.terveyskirjasto.fi 9.4.2014


Wikipedia 10.4.2014


http://www.migreeni.org.fi 10.4.2014