Hakkarin koulu 8.I (kevät 2015)/Hirvien kommunikaatio

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hirvi Norjan kansallispuistossa.

Yleistä hirvistä[muokkaa]

Hirven tietellinen nimi tulee kreikan sanasta alke,joka on suomeksi voimaa. Hirvi on Norjan kansalliseläin. Hirvi on suomen suurin maanisäkäs.Hirvi painaa 200-550 kiloa.Hirven korkeus on 220-290 cm. Hirven hännän pituus on 2-6cm. Hirvet syövät kesällä haavan-,pajujen-ja muitten lehtipuiden-ja pensaidenlehtiä ja myös vesikasveja. Talvella hirvet syövät männyn versoja, haapojen-,pajujen-,ja pihlajan oksia ja kuorta. Hirven iän pystyy laskemaan sarvien piikkien määrästä. Hirvi on todella hyvä uimaan,se pystyy uimaan pitkiäkin matkoja.

Elintavat[muokkaa]

Hirvi on yö-ja päivä eläin.Hirvi on nopea ja kestävä juoksija. Hirvi elää yksin ja naaras elää vasojen kanssa. Keväisin ja syksyisin hirvet tekevät pitkiä vaelluksia. Hirvet kerääntyvät talvisin laumoihin. Hirvet pudottavat sarvet yleensä tammikuussa.Hirvi urokset elävät yksin tai laumoissa.

Aistit[muokkaa]

Hirven hauaisti on erinomainen.Hirvellä on hyvä kuuoaisti.Hirvi pystyy määrittämään äänilähteen etäisyyden melko hyvin. Hirvi näkee kaiken mustavalkoisena.Hirven näkö on heikko ,vaikka hirvillä on isot silmät. Hirvi pyrkii kulkemaan vastatuuleen haistaakseen edessä olevat vaarat.

Ulkonäkö[muokkaa]

Hirven turkin väri on tummanruskea.Jalat ja jalkoväli on valkoiset. Uros hirvillä on joko hanko tai lapio sarvet,jotka putoavat talven aikana ja uusiutuvat. Hirvillä on leuan alla parta jota sanotaan kelloksi. Hirvellä on ontot karvat,jotka suojaavat hirveä kylmiltä pakkasilta. Pitkien ja vahvojen raajojensa avulla se pystyy kulkemaan lumessa ja soilla.


Lisääntyminen[muokkaa]

Hirvien lisääntymiskierto alkaa loppu kesällä,jolloin uroksien sarvikudos on kehittynyt täyteen mittaansa. Naaras voi synnyttää 1-2 vasaa.lehmä saa päättää kenet sonneista ottaa. Hirvi sonnien kiima-alue pysyy vuodesta toiseen lähes samana.Hirvet eivät ole yksiaviollisia,vaan hirvisonnit voivat paritella usean naaraan kanssa.

Hirvi syömässä.

Kommunikointi[muokkaa]

Ääntely[muokkaa]

Hirvet kommunikiovat äänillä.Emo kutsuu vasaa kimeällä äänellä.Emot ja vasat ilmoittavat sijantinsa määkimällä.Kiima-aikana molemmilla sukupuolilla nenä-ääninen kutsuhuuto. Kun hirvi mylvii kumeasti tai käheästi,se on varoitus ääni.Kiima-aikana urokset pitävät kovaa melua mylvimällä.Hirvet päästävät haukahduksia vaaratilanteissa.Hirvien ääni on syvää urahtelua tai mölähtelyä.

Kehonkieli[muokkaa]

Kiima-aikana sonnit runnovat sarvillaan puita ja pensaita ja kaivavat sorkillaan kiimakuoppia merkatakseen reviiriä.Kiimakuoppaan sonnit virtsaavat ja sen jälkeen piehtaroivat kiimakuopassa. Muita sonneja kiimakuoppa ei kiinnosta,mutta naaraita kuopat kiinnostavat ja naaraatkin piehtaroivat sonnien tavoin kuopassa.Kiima-aikana tasaveroisten urosten kesken käydään kampailua.Tappeluissa hirvi urokset puskevat toisiaan minuuttien ajan,jonka jälkeen hävinnyt uros lähtee pois,jos ei ole loukkaantunut.

Hirvi juomassa.


Lähteet[muokkaa]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hirvi

Bjärvall Anders, Suomen nisäkkäät, Otava, 2011

Bjärvall Anders, Euroopan Nisäkkäät, Tammi, 2003

http://www.sll.fi/mita-me-teemme/ymparistokasvatus/tarinoita-metsasta/hirvi-1

http://oppiminen.yle.fi/nisakkaat-muita-selkarankaisia/hirvielaimet/hirvi-on-metsan-kruunupaa

http://www.tunturisusi.com/hirvet/hirvi.htm

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hirvieläimet

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/hirvi