Hakkarin koulu 8.I (kevät 2015)/Mehiläisten kommunikaatio

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleistä mehiläisistä[muokkaa]

Mehiläiset kuuluvat pistiäisten hyönteislahkoon. Ne kuuluvat myös yläheimoon mesipistiäiset. Tunnetuin laji on tarhamehiläinen,jota kutsutaan myös kotimehiläiseksi tai kesymehiläiseksi. Ihmiset ovat ottaneet tarhamehiläisen kotieläimekseen. Se esiintyy suomessa ainoastaan tarhattuna. Muita suomessa tarhattuja rotuja ovat Euroopan yleisin mehiläisrotu: italialainen,krainilainen myös buckfastia.Mesipistiäiset muistuttavat petopistiäisiä ne ovat vain paljon karvaisempia.mehiläiset syövät lähinnä kukkien mettä ja siitepölyä,mutta ne syövät myös kirvojen mesikastetta.Kesymehiläiset ja kimalaiset ovat sosiaalisia ja rajentavat suuria yhtiskuntia.

Mehiläinen keräää hunajaa

Kesymehiläinen[muokkaa]

Kesymehiläiset ja muut pistiäiset keräävät kukista saatuaan mettä pussimaiseen laajentumaan.pesällä mehiläiset oksentavat meden työläiselle ,joka oksentaa sen eteenpäin. Mettä oksennetaan eteenpäin ketjussa.Viimeinen mehiläinen sekoittaa sen siitepölyyn ja tekee hunajaan.Kesymehiläinen kuuluu harvoin hyönteisiin jonka ihminen on kesyttänyt kotimehiläiseksi.Kesymehiläinen löytää uuden elinympäristön parveilemalla.Alkukesällä kuningatar jättää pesän ja ottaa mukaansa 500 kuhnuria ja 25 000 työläistä.hiljattain kuoriuyunut mehiläinen ottaa haltuunsa vanhan pesän.Parveilevat mehiläiset eivät pistä ihmisiä ja ovat vaarattomia.Kesymehiläiset ovat tehokkaita pölyttäjiä.Ne vierailevat saman lajin kukilla niin kauan kun mettä ja siitepölyä riittää.

Viestintä sähkökentän avulla[muokkaa]

Mehiläiset saattavat viestiä toistensa kanssa sähkökentän avulla. Mehiläisten siipien heiluttelusta ja kehon osien hieromisesta toisiaan vasten muodostuu voimakkaitakin sähkökenttiä.Mehiläisten tuntosarvet lähettävät sähkökentän avulla singaaleja aivoihin.

Mehiläinen lentää takaisin pesäänsä kantaen siitepölyä mukanaan

Feromonit[muokkaa]

Mehiläisten emo erittää feromonia mikä pitää pesän toimintatilassa. Se auttaa myös uuden emon kasvattamisessa, jos sille on tarve. Jos parvi lentää ilman, emon erittämä feromoni saa parven takaisin pesään. Työmehiläiset erittävät feromonia vaarantakia tai lisäävät toistensa agressiivisuutta pesää puolustaessaan ja he myös merkitsevät hyvät mesilähteet ja vedenottopaikat.

Tanssikieli[muokkaa]

Mehiläinen ilmoittaa muille mehiläisille tanssin tapaisella liikehdinnällä mehiläisen ravintolähteen ja suunnan pesästä.Tanssiessaan mehiläinen tekee erikoisia silmukoita mutkittelee ja pyristelee riippuen sijaitsevasta ravintolähteestä.Tanssin kesto riippuu kuinka runsas ja etäinen ravinto lähde on.Mehiläinen tanssii vähemmän mitä kauempana ravintolähde on.Kenttä mehiläiset katsovat tanssia ,mutta eivät lähde tanssiin mukaan vaan suuntaavat kasveihin.Ääni ja sähköimpulssit vaikuttavat myös ravintolähteen etäisyyteen tanssin aikana.Tansissa on myös aika jolloin ravintoa ilmenee.Mehiläiset vierailevat kukassa vain kun ne erittävät mettä.

Mehiläiset pörisevät

Lähteet[muokkaa]

http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/uusi+havainto+mehilaiset+viestivat+keskenaan+sahkokentan+avulla/a890618

http://www.hunaja.fi/mehilaisesta/viestinta/

Lars-Henrik Olsen Jakob Sunesen, Pikkuötökät Talossa ja Puutarhassa, Gummerus, 2006