Hakkarin koulu 8.I (kevät 2015)/Muurahaisten kommunikaatio

Muurahaiset

Yleistä tietoa muurahaisista

Muurahaiset ovat heimo yhdyskunnittain eläviä pieniä myrkkyä erittäviä hyönteisiä. Suomessa on noin 60 eri muurahaislajia, tässä muutama: kekomuurahainen, sotilasmuurahainen, vaeltajamuurahainen, buldogimuurahainen ja lehdenleikkaajamuurahainen. Muurahaiset sopeutvat lähes kaiken laisiin ilmastoihin, siksi onkin yli sadanmiljoonan vuoden ikäinen laji. Muurahaiset elävät keoissa, puissa, maan alaisissa tunneleissa tai täysin ilman minkäänlaista pesää. Muurahaisten ravintona toimii muut hyöntiset, raadot, siemenet, kirvojen mesikastetta sekä kasvattavat ja syövät sieniä. Muurahaiset saattavat kasvattaa karjaa (suomessa useinmiten kirvoja) jota ne suojelevat vihollisita vastalahjaksi muurahaise saavat "lypsää" kirvoista makeaa mesikastetta. Muurahaisella ei ole kovinkaan monta vihollista muutakuin linnut, muurahaiskarhut, termiitit ja muurahaiskävyt. Muurahaiset ovat pahimpia vihollisia toisilleen pesien välissä on paljon sotia ja usein vihollisen pesä valloitetaan ja pesän asukkaat "joukko murhataan".

Muurahaisten kommunikointi

Muurahaiset kommunikoivat lähinnä pelkästään hajujen, värinän ja kosketusten avulla. Viestintä voi olla myös monen eri tavan, hajun ja äänen sekoitus riippuen lajista.

Kemiallinen kommunikointi

Muurahaisten kemialliset haju ja maku aistit ovat erittäin kehittyneitä, jonka takia niiden haju kieli on eläinmaailman yksi vaikeimmista kielistä. Muurahaiset tuottavat erilaisia hajuja joilla ne voivat viestiä tovereilleen esim vaarasta, ruuasta tai tunnistaa pesätoverinsa. Jotkut lajit merkitsevät myös reviiriään hajuilla. Muurahaiset johdattavat myös pesätovereitaan hajupolkujen avulla joita ne tetkevät erittämällä erilaisisa hajuja.

Ääntely kommunikointi

Vaikka muurahaisviestintä kyvyt ovat huippu luokkaa, niin kommunikoivat ne kosketuksilla ja taputuksillakin. Kosketus ja taputus viestit ovat hyvin yksinkertaisia ja lyhyitä viestejä kuten esim kun työläinen koskettaa toista työläistä päähän Labium nimiseen osaan työläinen oksentaa kaverilleen ruokaa jonka toinen syö. Jotkut muurahaislajit kuten Hevosmuurahaiset kommunikoivat äänillä joita ne tekevät esim koputtamalla päätään puuhun. Muurahaiset eivät juurikaan kuule ääntä vaan tuntevat sen jaloissaan värähdyksinä ja reagoivat siten siihen. Jotkut muurahaislajit myös vikisevät jolla ne kertovat esim olinpaikkansa hätätilanteessa. Tämän äänen värinät muurahaiset tuntevat jaloissaan.

Lähteet:

http://www.muurahaiset.net/wiki/index.php/Muurahaisten_biologiaa

http://fi.wikipedia.org/wiki/Muurahaiset

http://commons.wikimedia.org/wiki/Ant

Tunne luontoa - ötökät, Otava, 2013.