Hakkarin koulu 8.I (kevät 2015)/Pingviinien kommunikaatio

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pingviini
Pingviini joukko
sukeltamista

Yleistä pingviineistä[muokkaa]

Pingviinit ovat vatsapuolelta valkoisia, selkäpuolelta mustia ja pään kuviointi tehostaa agressiivisuutta. Aikuisina niiden paino on 30-40kg ja pituus noin 120cm. Pienimmät eli sinipingviinit painavat noin kilon verran ja ovat pituudeltaan 40cm pituisia. Pingviineillä on kolme höyhenkerrosta joka pitää pingviinit lämpiminä. Joillain pingviineillä voi kestää vuosia saada täydellinen höyhenpuku aikaiseksi. Pingviinit ovat lentokyvyttömiä ja nopeammin päästäkseen ne liukuvat vatsallaan. Pingviinit uivat, sukeltavat,taapertavat ja hyppivät. Kynsiä ja jalkoja ne käyttävät lepäämiseen ja kiipeilyyn. Pingviinejä on 17-20 lajia.

Pingviinien ravinto ja sukeltaminen[muokkaa]

Pingviinit syövät kaloja, äyriäisiä ja nilviäisiä. Etelämantereella pingviinit tuhoavat ympäröivää kasvillisuuta joka vuosi. Jotkut pingviinit eivät syö moniin kuukausiin. Pyydystäessään kalaparvia pingviinit laumassa uivat kalaparvenympärillä hämätäkseen niitä josta alkavat poimia kaloja. Pingviinit voivat sukeltaa jopa 250 metrin syvyyteen ja ovat sukelluksissa noin pari kolme minuuttia. Joitakin pingviinejä suojaa väritys sukeltaessa.

Pingviinien kehonkieli ja poikaset[muokkaa]

Jos pingviinien alueelle tulee tunkeilija ne tuijottaa raivoisasti ja heiluttaa päätään. Jos keinot eivät tehoa tunkeilijaan pingviini syöksyy tunkeilijaa kohti, huitoo lyhyillä siivillään ja nokkii. Soidin aikaan pingviinit nostavat kaulansa ylös, levittävät räpylät ja ääntelevät lujaa. Pingviinit ääntelevät voimakkaasti ja ääntely kuulostaa voimakkaalta kanankotkotukselta. Pingviinit voivat saada poikasia kaksi kertaa vuodessa lämpimillä alueilla. Pingviinit saavat 1-2 poikasta. Hautomisaika on noin 40 päivää. Poikasten synnyttyä vanhemmat ruokkivat niitä aluksi sulattamallaan ruualla. Poikaset lähtevät liikkeelle noin 150 päivän jälkeen. Myöhään syntyneet kuningaspingviinit kuolevat talvella.

Pingviini lajeja[muokkaa]

Sinipingviinit: lähinnä yöllä liikkuva, Keisaripingviini: suurikokoisinlaji, Silmälasipingviini: maakoloissa pesivä, Valkokulmapingviini: asustavat Etelämantereen ympärillä, Myssypingviini: yöpyvät suurissa ryhmissä, Jääpingviini: eivät pääse syömään merelle.

Lähteet:[muokkaa]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pingviinit

https://books.google.fi/books?id=S4-0AwAAQBAJ&pg=PA182&lpg=PA182&dq=pingviinin+%C3%A4%C3%A4ntely&source=bl&ots=2r9N7hrQm6&sig=VZWR-DLlrme6-d_xKr6-e4c0ovg&hl=fi&sa=X&ei=ED4aVZKaNMSosAHr94E4&ved=0CEgQ6AEwBw#v=onepage&q=pingviinin%20%C3%A4%C3%A4ntely&f=fals

Pingviinit kirja: John Love 1997 wsoy