Hakkarin koulu 8.I (kevät 2015)/Susien kommunikointi

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Susi kesällä Norjassa


Yleistä susista[muokkaa]

Susi on suurin luonnonvarainen koira eläin. Susi tavataan yleisimmin pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta susi pärjää myös lämpimässä ilmastossa. Sutta tavataan nimittäin myös afrikan mantereella. Susi elää laumassa, jossa on aina albiino uros- tai naarassusi johtaja. Laumassa voi olla vain yksi johtaja. Susi on eniten ristiriitoja aiheuttava eläin, koska susi tappaa koiria ja lampaita ja sudesta on haittaa poronhoidolle, koska se tappaa poroja. Osa ihmisistä haluavat suojella Susia vaikka ne aiheuttavatkin paljon vahinkoa riistan- ja poronhoidolle.

Susien levinnäisyys

Susien liikkuminen ja reeviri[muokkaa]

Susi saattaa liikkua viikon aikana, jopa 1100km. Susi liikkuu lähes poikkeuksetta oman laumansa mukana. Lauman johtaja liikkuu noin 100km muuta laumaa enemmän, sillä sen täytyy liikkua laumaa ennen, jotta ei johtaisi laumaansa toisen lauman reviirille. Sudet tappelevat usein Karhun kanssa. Yksi susi saattaa tapella Karhun kanssa useasti elämänsä aikana. Susien yleisin kuolinsyy onkin tappelussa kuoleminen. Susi koittaa välttää toisia eläimiä ja ihmisiä turhien konfliktien takia, Mutta silti Susi laumojen välillä on usein reviiri kiistoja. Kahden vuoden ikäiset uros sudet lähtevät laumasta etsiäkseen itselleen parittelu kumppanin toisesta laumasta.

radio pannalla varustettu susi kansallispuistossa

Susien ulkonäkö ja koko[muokkaa]

Susi näyttää suurelta Saksan paimen koiralta. Susi on 60-95cm korkea, 130-150cm pitkä, Susi painaa 50-70kg. Naaras Susi on urosta pienempi. Sudella on vaalen harmaa turkki. Suden turkki on talvella vaaleampi kuin kesällä. Suden jalan jälki muistuttaa ison koiran jälkeä, mutta jälki on isompi.

Suden jälki

Susien lisääntyminen[muokkaa]

Naaras susi tulee sukukypsäksi yksivuotiaana ja uros susi kaksivuotiaana. Susi laumassa vain johtava pari saa paritella. Susien kiima-aika on kevällä helmi- toukokuun välillä. Kanto aika on noin 60-64 päivää. Emo synnyttää poikaset maahan kaivettuihin luoliin. Suden pennut ovat sokeita ja avuttomia syntyessään. laumassa onkeskimäärin 4-6 pentua. Susilla esiinty paljon valeraskautta. Muut sudet pystytyvät hoitamaan muiden susien pentuja.

Susilauma kulkemassa Norjan kansallis puistossa

Suden kommunikointi[muokkaa]

Äänellinen kommunikonti[muokkaa]

Susien äänellinen Kommunikointi on monimutkaista. Susi kommunikoi hyvin samalla tavalla kuin koira. Suden yleisimpiä kommunikointeja ovat ulvonta, haukkuminen, vikiseminen, muriseminen. Ulvonnalla susi kertoo muille susi laumoille sijaintinsa ja siten välttää turhat reviiri riidat. Ulvomlla susi myös vahvistaa reviiriä. Murisemalla Susi Kertoo olevansa agressiivinen. Susi tietää kuolevansa ja pystyy sen kommunikoimaan laji tovereilleen. Susi ei kommunikoi äänellisesti asutuksen lähellä, jotta sijainti ei paljastuisi. Kommunikointi vähentää turhia riitoja toisten eläinten kanssa.

Kehonkielikommunikointi[muokkaa]

erilaiset kehonkielellä tehdyt liikkeet, esim. hännän heilutus ja niskan painaminen alas, joka merkitsee alistumista. Susi välttää silmiin katsomista. Susi käyttää myös koirien tapaan virtsa merkintöjä. Myös susi käyttää koirien tapaan paljon kehonkieltä. Susi näyttää arvo järjesyksen hännän liikkeillä. Hännän liikkeillä myös voi kertoa Suden mielentilasta. Susi pelkää ihmistä ja koittaa välttää ihmistä kaikin keinoin.

Ulvominen[muokkaa]


Lähteet[muokkaa]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Susi

http://www.luontoliitto.fi/susiryhma/susitietoa/susi

Euroopan nisäkkäät, Andreas bjärvall ja Staffan ullström, Tammi 2003

http://wwf.fi/elainlajit/susi/

http://www.tunturisusi.com/

http://riistahavainnot.fi/

http://www.luontoliitto.fi/susiryhma/susitietoa/susi