Johtamisrakenteet

Rakenteita kuvataan usein organisaatiokaavioina, joissa korostuvat ihmisten keskinäiset valta- ja vastuusuhteet. Organisaatiokaaviot pitävät sisällään myös tiedon siitä, kenellä on millainenkin työnjaollinen tehtävä yhdistyksessä, kenellä on oikeus päättää erilaisista asioista, kuka on raportointivelvollinen kenellekin ja osittain myös siitä, miten tiedon tulisi kulkea organisaatiossa mihinkin suuntaan. Oikealla on perinteinen organisaatiokaavio, joka ei välttämättä kuvaa minkään olemassa olevan yhdistyksen toimintarakenteita. Oleellista on se, että yhdistyksellä saattaa olla käytössä johtamistavat, jotka perustuvat mallin mukaiselle hierarkkiselle ajattelutavalle.

Ensimmäisessä luvussa mainittu Frederic Laloux toteaa, että kaikki tähänastisten organisoitumisen mallit ovat perustuneet hierarkkiseen organisaatiorakenteeseen, joka muistuttaa enemmän tai vähemmän pyramidia. Tähän on hänen mukaansa olemassa yksi yksinkertainen syy: “hierarkkinen esimies-alainen -suhde ei voi asettua mihinkään muuhun kuin pyramidin muotoon” (Laloux 2014,319). Jaettuun johtajuuteen ja itseohjautuvuuteen pohjautuva toiminta tuo mukanaan mahdollisuuden uudenlaiseen, käänteen tekevään organisaatioajatteluun. Uusi ajattelu edellyttää kuitenkin pois oppimista vanhoista, hierarkioihin perustuvasta ajattelutavasta.

Elävillä organismeilla, joita Laloux ehdottaa uudentyyppisen organisoitumisen metaforaksi, on omanlaisensa rakenteet. Organismin solut ovat ei-hierarkkisessa suhteessa keskenään. Solut muodostavat yhdessä elintärkeitä toimintoja ylläpitäviä elimiä. Elimet puolestaan ovat tarkoituksenmukaisessa suhteessa toisiinsa. Solut ja elimet yhdessä muodostavat elinkelpoisen organismin, joka on jatkuvassa vuorovaikutuksessa elinympäristönsä kanssa.

Samanlainen ei-hierarkkinen rakenne sopii Laloux’n mukaan hyvin jaettuun johtamiseen ja itseohjautumiseen perustuvan organisoitumisen perustaksi. Elävän organismin mukainen rakenne määrittää sen, miten ihmiset ovat suhteessa toisiinsa, miten he muodostavat tiimejä ja osastoja, millaisessa suhteessa ne puolestaan ovat keskenään ja miten organisaatio kokonaisuudessaan on suhteessa toimintaympäristönsä kanssa. Merkittävin ero vanhaan organisoitumisen tapaan verrattuna on se, että siinä ihmisten väliset hierarkkiset suhteet korvautuvat vastavuoroisella yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisella.

Yksi mahdollinen tapa kuvata uudenlaiseen ajattelutapaan perustuvaa organisaatiota on californialaisen Morning Star yhtiön kehittämä. Mallin voi hyvin ottaa esikuvaksi, jos yhdistys haluaa miettiä organisoitumisensa perusteita uudesta näkökulmasta.