Keskustelu:Talitintti

Talitintit

Suoranta kirjoittaa mediayhteisöllisyyden muodostavan uuden kommunikaatiokanavan kansalaisyhteiskuntaan ja mahdolistaen uusien yhteisöllisyyden muotojen rakentumisen. Nämä informaatiotekniikan välineet edesauttavat uusien yhteisöjen syntymisetä, moninaisia mediayhteisöjä joissa yksilöt voivat jakaa ajatuksiaan ja myös mm. opiskella osana suurempaa kokonaisuutta, kasvottomana. Lisäävätkö mediayhteisöt tietoisuutta ja millä hinnalla? Esimerkiksi opiskelussa oletuksena on se, että jokaisella on esteetön pääsy verkkoon ja opiskelu sujuu, mutta voidaanko näin olettaa? Takaako kasvoton verkko-opiskelu hyviä oppimistuloksia?

Janne Matikaisen mukaan (s. 20) sosiaalisen median suurin käyttäjäryhmä ovat naiset, 85%. Lisäksi hänen mielestään mediayhteisöjen ylläpitoon tarvitaan sitoutuneisuutta ja näkökulmia erilaisten käsitteiden avulla, käsitteiden, kuten luottamuksen ja motivaation sekä muiden tapojen sosiaalisuuden jäsentämiseen. Herää kysymys ovatko naiset sosiaalisempia ja onko heillä enemmän tarvetta osallistua erilaisiin mediayhteisöihin?

MEDIAYHTEISÖLLISYYS

Janne Matikaisen tutkimuksen mukaan verkon käyttöaika on keskimäärin 2,1h/vrk (s. 37). Suomen ja maailman suosituimmat www-sivut ovat Google ja Google Suomi ja näin ollen aktiivikäytössä verkkoa käytetään lähinnä tiedonhakuun sekä Facebook-sivujen parissa (s.30 – 32.) Perinteisen median suhteessa sosiaaliseen mediaan voidaan huomata tästä se, että perinteisen median luotettavuus on ennen asiasisältöä. Perinteinen media tuottaa meille tietoa omasta näkökulmasta johon on vaikea vaikuttaa yksilötasolla, otetaan ikään kuin ylhäältäpäin vastaan se mitä meille annetaan, kun taas sosiaalisessa mediassa on yksilötasolla vaikuttamisen mahdollisuus. Mitä enemmän sosiaalisen median yhteisössä on samanhenkisiä jäseniä sitä enemmän yhteisöllä on mahdollisuus vaikuttaa erilaisiin asioihin. Sosiaalisen median sosiaalisuus on yksilölähtöistä mutta myös yhteisöllisyyttä syntyy, kuten Janne Matikainen (s. 101) kirjoittaa. Sosiaalisen median yhteisöt kuitenkin rajaavat käyttäjän omaehtoisuutta pakottamalla käyttäjän tuottamaan sisältöä verkkopalvelun ehdoilla ja samalla tarjoten kohdennettua markkinointia käyttäjilleen, onko tämä missä määrin hyväksyttävää?