Keskustelu:Tehtävä 2, 2.-8.5., Käpy, Pesk, to 5.5. mennessä

Page contents not supported in other languages.
Wikiopistosta

Kun lisätään omaa tekstiä, niin pitäisi katsoa, että lisätty teksti jotenkin juoheasti liittyy myös muiden kirjoittamaan tekstisisältöön. Stilisoinnissa menee ihan turhaa aikaa, jos jokainen vaan lisäilee oman pätkän ja joku muu joutuu jäsentelemään asian kerronnalliseksi kokonaisuudeksi. Ei siis niin niin, että ensin kerrotaan "lähdetään mökille" ja seuraava kertoo että "pikkufiiatti on loppujen lopuksi aika tilava auto". -ivi

Siirsin ivin tekstin tänne, koska muokkasin sen medialukutaito-kappaleeseen, ja ajattelin, että teksti on hyvä säilyttää vielä, jos joku haluaa sen johonkin toiseen kohtaan laittaa tai muokata sen pohjalta jotain kappaletta. Eli tässä:

Mitä on hyvä medialukutaito? Millainen on medialukutaitoinen henkilö? Mihin tarvitaan medialukutaitoa? Medialukutaidon moninainen käsite ja sen ulottuvuudet. Medialukutaito nähdään koostuvan mm. tiedonhallinnasta, kyvystä käyttää laitteistoja ja ohjelmistoja, mediaesitysten vastaanotto- ja prosessointi taidoista, mediaesitysten tuottamistaidosta, mediaympäristön toimintasääntöjen tuntemuksesta, kielitaidosta ja kulttuurin tuntemuksesta. Tarkastellaan medialukutaitoa myös eri taitotasoilla. Medialukutaito prosessina eli yhteiskunnallisten muutosten mukana muuttuvana. Medialukutaito ja lapset? Medialla on myös suuri vaikutus lapsiin ja nuoriin, sillä media on osa jokapäiväistä elämäämme ja se tuo ulottuvillemme valtavan määrän informaatiota. Informaation saatavuuden helppous mahdollistaa lapsille ja nuorille pääsyn aineistoihin, jotka eivät kuulu kenenkään lapsuuteen. Lapsia ei silti voi, eikä saakaan, sulkea median ulkopuolelle, sillä esimerkiksi verkko voi tarjota myös paljon hyvää. Lapsille on kuitenkin opetettava toimintasääntöjä ja kriittistä suhtautumista median välittämään informaatioon. Nämä taidot kuuluvat medialukutaitoon.

Medialukutaidon vaatimus ? Myös kyky hahmottaa hypertekstiä.

Käpy kirjoitti: Luottamus-luvussa en oikein osannut tätä muokata, joten jos haluatte liittää sen tekstiin, niin siirtäkää täältä takaisin muokattuna:

Johtuuko tämä murrosvaiheessa olevasta sosiaalisen median luotettavuuden mukautumisesta vai onko sähköisen median viesti samankaltaista kuin painettu viesti tai halutaanko se ymmärtää eri tavalla? Loppuuko perinteinen media tulevaisuudessa kokonaan ja siirtyykö kaikki tieto verkkoon? Miten se tulee vaikuttamaan tiedon käsittelyyn ja luotettavuuteen?

Käpy kirjoittaa taas: Näitäkin asioita on jo tekstissä, joten siirrän ne tänne. Täältä voi vielä tarkistaa, pitäisikö jotain liittää tekstiin. Luottamus jaetaan annettuun, joka liittyy tiettyyn asemaan tai instituutioon ja ansaittuun luottamukseen, joka syntyy kohtaamisten ja vuorovaikutuksen kautta. Sosiaalisessa mediassa luottamus tulee useimmiten ansaita. Siitä ei juurikaan pääse asemansa kautta nauttimaan. Luottamusta on vaikea määritellä, koska se vaihtelee tilanteen, henkilöiden ja roolien mukaan. On siis olemassa erilaisia luottamuksen tyyppejä. Perinteisessä mediassa luottamus on epäpersoonallista ja välillistä kun taas sosiaalisessa mediassa kyse on enemmän persoonallisesta luottamuksesta. Sosiaalisen median luotettavuutta pohdittaessa on mielekästä verrata sitä perinteiseen mediaan, johon vahvasti luotetaan. [1] (Karkki)

Sosiaalisen median luotettavuutta arvioitaessa tulee huomioida tarkasti, millaista sisältöä arvioidaan. Tärkeää on tulevaisuudessa myös se, miten kuluttajien ja käyttäjien luottamus saavutettaan esim. erilaisissa e-kaupoissa. [2] (Karkki) Onko tämä olennaista?

  1. Matikainen 2009, s 75, 76
  2. Matikainen 2009, s 78