Kevyen mediatuotannon opas

Tausta

Mitä?

Kevyt mediatuotanto tarkoittaa mediatuotannon toimintamallia, jossa perinteisen mediatuotannon vahvuuksien

• tarkka suunnittelu
• korkea tekninen laatu
• käsikirjoittaminen

sijasta hyödynnetään kuluttajatason mobiililaitteita ja käytetään internetin resursseja. Näin kevyen mediatuotannon vahvuuksissa voidaan lukea

• liikkuvuus
• mukautuvuus
• halpuus
• reagointikyky

Miksi?

Kevyt mediatuotanto soveltuu erityisen hyvin erilaisiin tapahtumiin kuten festivaaleille tai messuille. Tavoitteena on lisätä tapahtuman näkyvyyttä ja kerätä kävijöitä, kiinnostuneita ja potentiaalista uutta yleisöä yhteen internetissä.

Vaikka kevyt mediatuotanto onkin hyvä toteuttaa ennalta sovittujen ryhmien kesken laadukkaan materiaalin takaamiseksi, antaa blogipohjainen toteutus mahdollisuuden yleisölle osallistua mukaan keskusteluun. Lisäksi nettiin ladattavan videomateriaalin päätähtinä loistavat tapahtuman esiintyjien ohella myös yleisö. Esimerkiksi festivaaleille sijoittuvassa kevyessä mediatuotannossa näkökulmana voisi olla rennon ja huolettoman tunnelman välittäminen yleisölle. Tällöin erilaiset tunnelmapalat sisältäisivät paikanpäällä olleiden haastatteluja. Henkilökohtaisten kokemusten avulla sivusto eläisi vielä pitkään tapahtuman jälkeenkin, kun yleisö lähtisi maanantaina tarkastelemaan kertynyttä materiaalia netistä.

Mainostaminenkaan ei olisi kevyen mediatuotannon kaltaiselle toteutukselle ongelma. Internetissä tieto leviää kulovalkean tavoin, kun kanavina käytetään esimerkiksi Facebookin, MySpacen ja IRC-gallerian kaltaisia verkostoja. Asiasta kertominen on helppoa, halpaa ja tehokasta.

Motivaatio?

Internetin avulla voidaan tuoda omaa osaamista nopeasti ja tehokkaasti julkiseen tietoisuuteen. Vaikka teknologia onkin toteutustavasta johtuen hieman rajallista, lahjakkaiden yksilöiden kyvyt tulevat varmasti esiin. Heikolla kalustolla tuotettu laadukas materiaali on oiva työnäyte.

Mediatuotannon toteuttajiksi olisikin hyvä haalia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet kyseisistä asioista ja haluavat luoda tulevaisuuden media-alalla. Nuoret laittavat itsensä peliin kokonaan, kun he tietävät, että heidän työnsä voi johtaa johonkin suurempaan tulevaisuudessa. Tuotantojohdon olisikin hyvä jokaisessa tapauksessa miettiä, miten tekijätiimi saadaan parhaiten motivoitumaan kyseiseen aiheeseen.

Käyttökohteita

Kevyen mediatuotannon aiheena tai kohteena voi sinänsä olla mikä tahansa, mutta kevyen mediatuotannon vahvuudet tulevat parhaiten esille yhteyksissä, missä tuotettava materiaalia on sosiaalisesti kiinnostavaa jollekin joukolle ihmisiä (esim. jonkin tapahtuman osaanottajat). Se, että kevyt mediatuotanto mahdollistaa niin raaka- kuin valmismateriaalinkin helpon levityksen, sekä tuotantotiimille, että yleisölle kannattaa myös huomioida sisältöpäätöksissä

Menetelmä

Tiedosto:Eduparvi flow.png

Materiaali ja henkilöresurssit

Henkilömäärä kevyessä mediatuotannossa voi vaihdella, mutta tasapainoinen ja roolitukseen sopiva määrä on noin 4 henkilöä. Ryhmän toimivuuden kannalta on suositeltavaa yhdistää teknistä osaamista(jota voidaan hankkia esim. ennen projektia suoritettavalla laitteiden koulutuksella ks. mentor), sekä myös tuoretta näkökulmaa ihmisiltä, jotka eivät ehkä ole aiemmin tehneet juurikaan videotuotantoa.

Kuvaus- ja kommunikaatiolaitteisto

Tuotannossa käytetään helposti mukaan liikkuvaa ja nopeasti käyttöön otettavissa olevaa teknologiaa, kuten riittävän korkealaatuista videokuvaa tallentavia kännyköitä, digikameroita tai minivideokameroita. Kannettavien minitietokoneiden (AspireOne) avulla tuotokset ladataan verkkoon, jossa materiaali muokataan lopulliseen muotoonsa.

Julkaisu

Lopputuotteen julkaisuun voi käyttää internetin ilmaisia blogi-palveluita kuten Bloggeria. On tärkeää, että palveluun saa ladattua tekstin lisäksi myös video- ja kuvamateriaalia. Tuotantovaiheessa materiaalin muokkaamiseen hyviä työkaluja ovat tutut verkkosivustot kuten Youtube (video) ja Flickr (kuvat). Videoeditointiominaisuuksiensa ansiosta JayCut-sivustoa voidaan hyödyntää videoklippien tuotannossa ja viimeistelyssä.

Promootio

Mainostuskanavina on hyvä käyttää kohdeyleisön muodostamia erilaisia yhteisökanavia verkossa. Esimerkiksi nuorten tekemille projekteille voi löytyä helpostikin sopivia kohderyhmiä Facebookin ja IRC-gallerian kaltaisilta foorumeilta. Myös tuotannossa käytettyjä sivustoja on suotavaa käyttää promootiotyössä.

Tuotantoroolit

Tiedosto:Eduparvi roolit.png

Ryhmät koostuvat neljästä henkilöstä:

• mentor (vastuuhenkilö),
• kuvaaja
• haastattelija /(on-screen-henkilö)
• leikkaaja

Mentor on eräänlainen ryhmän vanhin, joka vastaa tekniikan toimivuudesta, mutta ei välttämättä liiku ryhmän mukana kentällä käytännön työssä.

Kenttätyöstä vastaavat käytännössä kuvaaja ja nk. on-screen-henkilö. Tämä kaksikko vastaa raakamateriaalin laadukkuudesta (erityisesti kuvaaja) niin teknisesti kuin sisällöllisestikin. On-screen-henkilön on hyvä laatia työskentelystä tekstipohjaista raporttia ja eräänlaista päiväkirjamaista tuotosta, jossa analysoidaan tehtyjä töitä.

Leikkaaja on vastuussa tuotoksen viimeisestä silauksesta, joka tapahtuu minikannettavan avulla.

Tuotantojohto

Kaikkien ryhmien toimintaa ja tuotoksia valvoo ja analysoi tuotantojohto(eli yleensä luontevasti projektin käynnistänyt taho). Ennen projektin alkua tuotantojohto auttaa ryhmiä tekemään suuremmat linjaukset ja sisällön määritykset.