Kirjasto 2.0
Tämä artikkeli on siirretty wikipediaan.
Kirjasto 2.0 on käsite, jolla tarkoitetaan uudenlaista verkkopalveluajattelua, joka painottaa etenkin tiedon löytämisen ja paikallistamisen vaivattomuutta, verkkosisällön yksilö- ja ryhmäkohtaista räätälöitävyyttä sekä käyttäjien osallistumista palvelun tuottamiseen. [1] Kirjasto 2.0:ssa painottuu käyttäjäkeskeinen näkökulma ja käyttäjien osallisuus yhteisöjen ja sisältöjen luomisessa. Kirjasto 2.0 liittyy läheisesti uutta digitaalista maailmaa kuvaavaan käsitteeseen Web 2.0, joka kokoaa yhteen verkon vuorovaikutteisia ja sosiaalisia toimintoja sekä kuvaa käyttäjien mahdollisuutta osallistua olemassaolevan sisällön muokkaamiseen ja uuden sisällön tuottamiseen.[2]
Kirjasto 2.0 on ilmiönä kohdannut vastarintaa; englanninkielisen Wikipedian kirjasto 2.0 artikkeli oli jopa ehdolla poistettavaksi vuonna 2006. Ilmiöllä on kuitenkin myös useita kannattajia, jotka ovat yrittäneet luoda ilmiölle toimivia määritelmiä.[3]
Kirjasto 2.0 -ilmiön määritelmiä[muokkaa]
Kirjasto 2.0:aa voidaan pitää Web 2.0:n sisarilmiönä, tosin käsitteenä se on vielä esikuvaansa selkiytymättömämpi. Molemmissa on kyse sosiaalisuudesta ja verkkopohjaisista työkaluista, joiden avulla käyttäjät ovat yhteydessä toisiinsa. Käytännössä Kirjasto 2.0 viittaa kasvavaan määrään interaktiivisia ja sosiaalisia verkkotyökaluja, joilla voidaan luoda ja jakaa dynaamista sisältöä kirjastoissa. Kirjasto 2.0:ssa kirjastojen ja kirjastojärjestelmien ytimenä pidetään keskustelua.[4]
Caseyn ja Savastinukin mukaan Kirjasto 2.0 –ilmiön ytimessä ovat osallistuva palvelu ja muutos; teknologia on työkalu, joka auttaa muutoksen toteuttamisessa. Kirjoittajat puhuvat laajan sekä fyysisiä että virtuaalisia kirjastopalveluja sisältävän määritelmän puolesta ja korostavat, että minkä tahansa Kirjasto 2.0 – määritelmän tulisi sisältää kolme elementtiä: Kirjasto 2.0 jatkuvan muutoksen mallina, vaikutusmahdollisuuksien antaminen käyttäjille sekä käyttäjäkeskeisten palveluiden parantaminen ja sitä kautta uusien käyttäjien tavoittaminen.[5] Holmberg ym. mukaan[6] Kirjasto 2.0 voidaan käsittää siten, että se on muutos käyttäjien ja kirjaston vuorovaikutuksessa uudessa osallistumisen kulttuurissa, jonka taustalla vaikuttavat uudet sosiaaliset verkkoteknologiat.
Edellä esitetyt määritelmät keskittyvät Kirjasto 2.0 -ilmiön eri osa-alueisiin, toiset ovat valinneet lähtökohdaksi Web 2.0 -teknologiat, kun taas toiset ovat painottaneet kirjastojen palveluita tai käyttäjien osallistumista. Riippumatta siitä, mitä näkökulmia painotetaan, on käyttäjäystävällisellä teknologialla ja sosiaalisella verkolla suuri merkitys Kirjasto 2.0 -ilmiöön liittyvän muutosajattelun ja uudenlaisena koetun vuorovaikutuksen taustalla.[7]
Pääperiaatteet[muokkaa]
- Valjastaa kirjaston käyttäjät sekä palveluiden suunnitteluun että toteutukseen
- Mahdollistaa käyttäjille kirjaston tarjoamien palveluiden kehittäminen ja muokkaaminen
- Kerätä ja yhdistää ideoita ja tuotteita kirjastoalan ytimestä ja reuna-alueilta
- Palveluiden tutkiminen ja parantaminen yhteistyössä käyttäjien ja kirjaston kesken
- Palveluiden korvaaminen uusilla ja toimivammilla
Vuorovaikutteisuus[muokkaa]
Muuttuneella vuorovaikutteisuudella on keskeinen rooli Kirjasto 2.0 keskustelussa ja käsitteen määrittelyssä. Vuorovaikutuksen muutoksen lähtökohtana nähdään digitalisoituminen ja sen vaikutus yksittäisiin mediamuotoihin. Tekniikan kehitys on luonut mahdollisuuksia uudenlaiseen vuorovaikutukseen ja samalla vuorovaikutuksen merkitys ja käytänteet ovat muuttuneet radikaalisti. Yksilöt odottavat saavansa yhä enemmän mahdollisuuksia osallistua, luoda, tuottaa ja yksinkertaisesti olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa eri yhteyksissä ja ympäristöissä. Kirjasto 2.0 voidaan nähdä ennen kaikkea muutoksena vuorovaikutuksessa: vuorovaikutus voi tapahtua kirjastojen ja niiden asiakkaiden välillä, mutta myös kirjastojen sisällä tai asiakkaiden välillä. Viime vuosina verkon merkitys on kasvanut merkittävästi kirjastokontekstissa ja verkosta on tullut tärkeä vuorovaikutusympäristö kirjastojen ja asiakkaiden välillä.[8]
Kirjastopalvelu 2.0[muokkaa]
Kirjastopalvelu 2.0 perustuu käyttäjien osallistumiseen ja muutokseen pysyvänä tilana. Tavoitteena on saada aikaan toimiva sekoitus perinteistä palvelua ja Kirjasto 2.0 -palvelua, mikä saavutetaan jatkuvalla palvelun arvioimisella ja kehittämisellä yhdessä asiakkaiden kanssa. Merkittävä rooli Kirjastopalvelussa 2.0 ovat verkkopalvelut, jotka perustuvat Web 2.0 -palveluiden hyödyntämiseen. Kirjasto 2.0 -periaatteille perustuvien verkkopalvelujen tulee olla käyttäjäkeskeisiä ja käyttäjillä tulee olla mahdollisuus osallistua ja helposti muokata palveluista haluamansa kaltaisia.[9]
Kirjasto 2.0 hyödyntää Web 2.0 –palveluita, joissa olennaista on osallistumisen arkkitehtuuri. Web 2.0 –filosofiaa noudattavissa palveluissa, kuten erilaisissa keskustelu-, arvostelu- suosittelu- ja äänestyssovelluksissa, käyttäjät kykenevät yhdessä rakentamaan kollektiivista ajattelua eli niin sanottua parviälyä.
Web 2.0 –sovellusten avulla kirjastot saavat näkyvyyttä verkossa. Ne toimivat myös kirjastojen markkinoinnin välineinä.
Näyttöluettelot[muokkaa]
Perinteisissä kirjastojen näyttöluetteloissa ainoastaan tietoasiantuntijat tuottavat metadataa kirjoista ja muista julkaisuista.
Web 2.0 –teknologiat voivat edistää kirjastojen näyttöluetteloiden kehittämistä. Kirjasto 2.0:n näyttöluetteloiden tavoitteena on tarjota mahdollisimman paljon tietoa teosten sisällöistä. Luetteloinnin tarkoituksena on tuoda sisällöt entistä paremmin esille.
Blogit[muokkaa]
Kirjastot ovat ottaneet käyttöönsä blogit, joissa ne jakavat tietoa palveluistaan ja muutoksista toiminnassaan sekä muita kirjastoon liittyviä uutisia. [10] Esimerkiksi Tampereen yliopiston kirjastolla on käytössä blogi Kirjasto 8.5.
Kirja-arvostelut, kirjapäiväkirjat ja lainaustiedot[muokkaa]
- Sivupiiri
- Okariino
- Kirjastot.fi
Folksonomiat ja avainpilvet[muokkaa]
Podcasting/RSS-syötteet[muokkaa]
Yhteisölliset palvelut[muokkaa]
- Flickr
- del.icio.us
Virtuaalimaailma[muokkaa]
Secondlife
Kirjastonkäyttäjä 2.0[muokkaa]
Kirjasto 2.0 painottaa etenkin tiedon löytämisen ja paikallistamisen vaivattomuutta, verkkosisällön yksilö- ja ryhmäkohtaista räätälöitävyyttä sekä käyttäjien osallistumista palvelun tuottamiseen. Kirjasto 2.0:ssa kirjastojärjestelmien ytimenä pidetään keskustelua: on tuloksekkaampaa, kun tietoasiantuntijat ja kirjastojärjestelmien käyttäjät ovat dialogisessa suhteessa toisiinsa. Se ei kuitenkaan tarkoita luopumista ammattilaisen oikeudesta laatia mahdollisimman laadukasta metadataa, mutta se nostaa esiin käyttäjien mahdollisuuden saada äänensä kuuluville kirjastojärjestelmissä. [11] Käyttäjien osallistuminen voi olla keskustelua tai oman aineiston tuottamista, mutta myös luetun, katsellun tai kuunnellun pisteyttämistä ja kommentointia.[12]
Katso myös[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
- Holmberg, Kim et al.: Kirjasto 2.0. Muuttuva osaamisen kulttuuri. Helsinki: BTJ Finland Oy, 2009. ISBN 978-951-692-747-6.
- Casey, M. E. & Savastinuk, L. C.: Library 2.0. A guide to participatory library service. Medford: Information today, 2007.
Lähdeviitteet[muokkaa]
- ↑ Tuominen, Kimmo: Kirjasto 2.0 ja tulevaisuuden näyttöluettelot 29.11.2006. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.10.2010. Malline:Fi
- ↑ Holmberg et al., s. 13.
- ↑ Holmberg et al., s. 17.
- ↑ Holmberg et al., s. 15.
- ↑ Casey & Savastinuk, s. 22.
- ↑ Holmberg et al., s. 25.
- ↑ Holmberg et al., s. 19, 27.
- ↑ Holmberg et al., s. 158-159, 167-169.
- ↑ Holmberg et al., s. 91-92.
- ↑ Gosling, M., Harper, G. & McLean, M., s.
- ↑ Tuominen, K.
- ↑ KirjastoWiki: Kirjastojärjestelmät nyt! Viitattu 14.10.2010. Malline:Fi
Aiheesta muualla[muokkaa]
Esimerkkisivustoja[muokkaa]
Kirjallisuutta[muokkaa]
Bradley, P. 2007. How to Use Web 2.0 in Your Library. London: Facet Publishing.