Kirjastotyypit

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ryhmän tarkoituksena on tarkastella Lukuinto-ohjelmaa ja sen puitteissa järjestettyä toimintaa yleisissä kirjastoissa teemavuonna 2014-2015.

'Ryhmän osallistujat

Jaana Viskari: viskari.jaana.m@student.uta.fi

Taija Koponen: koponen.taija.m@student.uta.fi

Kurssin suoritustapa: a + c (ryhmätyön aiheena Lukuinto-ohjelma ja sen toteutuminen kirjastoissa)


LUKUINTO-OHJELMA JA SEN PUITTEISSA JÄRJESTETTÄVÄ TOIMINTA YLEISISSÄ KIRJASTOISSA VUOSINA 2014- 2015

Johdanto

Tarkoituksenamme oli tarkastella ja esitellä meneillään olevaa valtakunnallista Lukuinto-ohjelmaa sekä erityisesti tarkastella sen toteuttamista yleisissä kirjastoissa. Halusimme kartoittaa ohjelman toimivuutta ja tuloksia myös aivan käytännön kirjastotyön tasolla, ja lähetimme haastattelupyynnön viiteentoista Lukuinto-ohjelmassa mukana olleeseen kirjastoon. Lopulta saimme vastaajiksi kolme kirjastoa: Lappeenrannan pääkirjaston, Ylöjärven pääkirjaston sekä Sodankylän Sompion kirjaston. Haastatteluissa kysyimme, millaista toimintaa kirjastot ovat järjestäneet Lukuinto-ohjelman puitteissa, onko Lukuinto-ohjelma heidän mielestään onnistunut hanke, miten yhteistyö koulujen kanssa on ohjelman puitteissa sujunut ja sitä, aikovatko kirjastot jatkaa toimintaansa Lukuinto-ohjelmassa vielä jatkossa.

Lukuinto-ohjelma

Lukuinto-ohjelma on vuosina 2012- 2015 Oulun yliopiston humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekunnan yhteistyöllä toteutettava hanke, jonka rahoittajana toimii Opetus- ja kulttuuriministeriö. Ohjelman toteuttamisessa on mukana myös lukuisia yhteistyökumppaneita, kuten muita yliopistoja, AVI ja ELY-keskuksia, kuntien sivistystoimet, kirjastoseura ja opettajajärjestöt, kirjailijoita ja kustantajia.

Ohjelman tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten kiinnostusta ja kykyä lukemiseen ja kirjoittamiseen sekä ylipäänsä vahvistaa lasten ja nuorten tiedonhallinta ja medialukutaitoja, kuten erilaisten tekstien ja mediasisältöjen käyttöä sekä edistää pääsyä tietoon ja sisältöihin. Ohjelman tavoitteena on myös luoda toimintamalleja lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitojen kehittämiseksi sekä vahvistaa niin opettajien, kirjastoammattilaisten kuin kasvattajien tietoisuutta, osaamista ja keinoja luku- ja kirjoitustaidon, lukuinnostuksen ja mediakasvatuksen saralla [1].

Taustalla ohjelman toteuttamiselle vaikuttavat muun muassa viime vuosina havaittu kirjojen lukemisen väheneminen nuorten keskuudessa, erityisesti poikien osalta. PISA- tutkimuksista saadut tulokset (vuosina 2009 ja 2012) kertovat kiinnostuksen lukemiseen laskeneen voimakkaasti suomalaisilla nuorilla, sekä tytöillä että pojilla. Vuoden 2012 PISA-tuloksista käy myös ilmi, että lukutaidon keskiarvo on laskenut Suomessa selvästi, vuoteen 2000 verrattuna jopa 22 prosenttia. Lisäksi poikien ja tyttöjen väliset erot lukutaidossa ovat suuremmat kuin missään muussa maassa ja edelleen poikien lukutaito jää koko ajan jälkeen tyttöjen tasosta [2]. Lukutaito on edelleen tärkeää sekä nykyajan että tulevaisuuden maailmassa. Sujuvan lukutaidon on esitetty olevan tärkeää muun muassa siksi, että lukeminen avaa maailmaa; sen kautta luodaan ja muokataan maailmankuvaa. Lisäksi se edesauttaa arjen sujumista, kasvattaa empatiakykyä ja voi edesauttaa myös omien tunteiden ilmaisemista kielellisesti [3]. Lukuinto-ohjelma on yksi keino lukemisinnostuksen nostamiseksi lasten ja nuorten keskuudessa. Myös kirjastot ovat sisällyttäneet ydintehtäviinsä sekä mediakasvatuksen että lukutaidon ja lukemisen edistämisen kaiken ikäisillä [4] ja näin ollen mielellään osallistuvat tämän ohjelman toteuttamiseen.

Toisaalta ohjelman toteuttamisen taustalla vaikuttavat myös viestintä- ja informaatiokulttuurissa tapahtuneet muutokset. Siirtyminen entistä enemmän digitaaliseen viestintä- ja informaatioympäristöön edellyttää entistä parempaa moni- ja medialukutaitoa kaikilta tiedon käyttäjiltä, sillä tiedon laadun ja luotettavuuden arviointi on ensiarvoisen tärkeää. Medialukutaitojen opettaminen jo lapsille ja nuorille on tärkeää, koska he ovat muutenkin aktiivisia digitaalisen ympäristön, muun muassa sosiaalisen median, käyttäjiä. [5]

Lukuinto-ohjelman kohderyhmänä ovat 6-16 vuotiaat lapset ja nuoret sekä opettajat, kirjastoammattilaiset ja vanhemmat. Ohjelma toteutetaan kahdessa vaiheessa siten, että vuosina 2013- 2014 tehtiin pilotointi ja 2014- 2015 toteutetaan monipuolisten lukutaitojen teemavuosi. Mukana on kaikkiaan 30 eri paikkakunnalta koulun ja kirjaston muodostamaa paria tai joukkoa ympäri Suomea. Kuusi näistä on ruotsinkielisiä ja kaksi saamenkielisiä. Käytännössä ohjelmassa on mukana noin 15000 oppilasta, kymmenittäin kasvatus- ja kirjastoammattilaisia sekä suuri joukko perheitä ja yhteistyökumppaneita.

Pilotointi toteutettiin koulu ja kirjasto-pareina yhteistyössä lasten, nuorten ja vanhempien kanssa. Pilotointi toteutettiin kaksivaiheisena siten, että keväästä 2013 vuoden loppuun pilotoinnissa oli mukana 15 koulu ja kirjastoparia (osa myös kevään 2014) ja syksystä 2013 aloitti 16 uutta koulu ja kirjasto paria, joiden pilotointi jatkui kevääseen 2014. Pilotointivaiheessa oli tarkoitus kehittää ja kokeilla uudenlaisia monipuolisiin lukutaitoihin tähtääviä toimintamuotoja. Lapset ja nuoret olivat tiiviisti mukana suunnittelemassa ja testaamassa eri toimintamuotoja. Lisäksi opettajien ja kirjastoammattilaisten välille oli tarkoitus luoda yhtenäistä näkemystä lukutaitojen ohjaamisesta ja kehittää alan koulutusta. Tavoitteena oli myös kehittää kokonaisvaltainen Lukuintoyhteisö tukemaan lukutaitojen monipuolista kehittämistä niin kouluissa kuin kodeissakin ja tuottaa myös lukutaitoihin liittyvää tukimateriaalia Lukuintoyhteisön käyttöön. Pilotoinnin päätyttyä toteutettuja toimintamalleja arvioitiin ja laadukkaiksi arvioidut toimintamallit on tarkoitus työstää sellaiseen muotoon, että ne ovat sovellettavissa erilaisiin ympäristöihin.

Pilotoinnin jälkeen kaikki mukana olleet yhteisöt ovat jatkaneet kehittämistoimintaansa ja pohtineet kehittämisideoidensa levittämistä omalle alueelleen sekä suunnitelleet Lukuinto-teemavuotta, joka toteutetaan lukuvuonna 2014- 2015. Teemavuonna Lukuinto-ohjelmaan osallistuvat koulut ja kirjastot eri puolilta Suomea järjestävät monipuolista toimintaa lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Lisäksi Lukuinto osallistuu erilaisiin tapahtumiin, kuten lukuviikkoon ja Kirjan vuoteen 2015, sekä järjestää maksuttomia koulutuksia ympäri Suomea. Lukuinto-teemavuoden suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja lukuinto lähettiläinä Aleksi Delikouras, Siri Kolu sekä Agneta Möller-Salmela [6].

Toiminta kirjastoissa (Lappeenranta, Ylöjärvi, Sodankylä)

1. Järjestetty toiminta

Kaikki vastaajakirjastot olivat panostaneet erityisesti kirjavinkkaustoimintaan, jota oli kaikissa kirjastoissa. Erityisen tärkeässä roolissa kirjavinkkaustoiminta oli Ylöjärven kirjastossa, joka oli saanut ohjelmasta myös apurahaa laajamittaisen lasten ja nuorten kirjavinkkaustoiminnan järjestämiseen. Heidän tavoitteenaan on myös arvioida vinkkauksen tuloksia ja sen vaikutuksia esimerkiksi koululaisten lainausmääriin ja sitä kautta lukuinnon kehittymiseen. Tähän mennessä vinkkausta oli pystytty järjestämään vain 6.luokille, mutta toimintaa on tarkoitus jatkaa. Perinteisen kirjavinkkauksen lisäksi oli harrastettu myös kaverikirjavinkkausta ja kirjavinkkausta opettajille .Vinkkauksen lisäksi toisena toimintakohteena esiin nousi erilainen luovaan kirjoittamiseen liittyvä toiminta.. Sekä Lappeenrannassa että Sompion kirjastossa järjestettiin sanataidepajoja.

Lisäksi kirjastot olivat järjestäneet erilaisia kirjailijavierailuja, työpajoja ja satutuokioita. Erityisen onnistuneina ja innostavina tapahtumina kirjastot mainitsevat erikseen koulun kanssa yhteistyössä tehdyn toimintapäivän, jossa oli muun muassa nallesuunnistusta ja satuhetkiä, ja jossa mukana olivat myös lasten vanhemmat (Ylöjärvi), lukuinspiroijan vierailut, joissa vieraileva ”lukuinspiroija” on järjestänyt työpajatoimintaa sekä koulutusta niin lapsille kuin aikuisillekin (Sodankylä) ja yhteiset lukuhetket isovanhempien kanssa. Kirjastojen toiminnassa, erityisesti Sompion kirjastossa, näkyi myös julkisuudessa viime aikoina esillä ollut huoli siitä, että erityisesti poikien lukeminen on vähentynyt suuresti. Sompion kirjastossa onkin meneillään ”Mitä isät lukivat?”- projekti, jossa isät suosittelevat erityisesti pojille luettavaa, joka on ollut heille itselleen tärkeää.

Lukuinto-pilottikirjastot ovat laatineet aiemmasta toiminnastaan myös posterit, joihin voi tutustua Lukuinto-sivuilla. Kirjastoissa näyttäisi hankkeen tiimoilta nousevan esiin myös tarve uusien lukutaitojen ymmärtämiseen, ja esimerkiksi iPadeihin liittyvä koulutus ja työskentely on ollut niissä suosittua.

2. Hankkeen arviointia

Kaikki vastaajakirjastot pitivät Lukuinto-ohjelmaa onnistuneena ja innostavana hankkeena ja perustelivat näkemyksiään muun muassa seuraavasti: - On ihan onnistunut hanke, koska se on nostanut esiin hienosti lukuinnon ja lukutaidon merkitystä- - Lukuinto on ollut nimensä mukaisesti innostava hanke. Siinä on järjestetty mielenkiintoista koulutusta ja siitä on saatu tukea esimerkiksi iPadit lainaan. - Hanke on mahdollistanut laajemman yhteistyön. Hanke on myöskin tuonut näkyvyyttä tärkeälle asialle.

Positiivisten kokemusten lisäksi kirjastot jakoivat tosin myös huolen resurssien vähäisyydestä. Esimerkiksi yhteistyökoulujen kirjahankintoihin olisi kaivattu lisää resursseja, sillä koulujen kirjatilanne on surkea monin paikoin. Myös henkilöresurssien vähyyttä pahoiteltiin, ja niiden takia nähtiinkin hyväksi nimenomaan yhteistyö koulujen ja opettajien kanssa. Yhdessä heidän kanssaan saatiin paljon uutta ja innostavaa aikaan.

3. Yhteistyö koulujen kanssa

Kaikki vastaajat kokivat kirjastojen ja koulujen yhteistyön sujuneen hyvin. Lukuinto-ohjelman katsottiin tiivistäneen paljon kirjastojen ja koulujen välistä yhteistyötä, mikä on ollut kirjastojen mielestä innostavaa. Koulukumppaneiden lisäksi yhteistyö ja kohtaaminen esimerkiksi koululaisten vanhempien kanssa koettiin hyväksi ja positiiviseksi asiaksi.

4. Jatko ja tulevaisuus

Kaikki vastaajakirjastot aikovat jatkaa Lukuinto-ohjelman parissa myös tulevaisuudessa ja ohjelman nähdään mahdollistavan monia hyviä hankkeita myös tulevaisuudessa. Erityisesti koulun ja kirjaston välinen yhteistyö on koettu hyväksi, ja yksi vastaajakirjastoista toteaakin, että kirjaston ja koulun yhteistyömuodot on nyt tärkeää saada kirjatuksi myös uudistuvaan opetussuunnitelmaan.


Yhteenvetoa:

Vaikka lopulta saimmekin vastauksia haastattelupyyntöihimme varsin vähän, vastauksista voisi tehdä sen päätelmän, että kirjastot kokevat Lukuinto-ohjelman onnistuneeksi ja tärkeäksi hankkeeksi. Erityisesti yhteistyökuviot ja ohjelman puitteissa tiivistynyt yhteistyö koulujen ja kirjastojen välillä koetaan toimivaksi ja hyödylliseksi. Se mahdollistaa myös laajemman toiminnan järjestämisen lukemisen edistämisen parissa, kun käytössä on sekä kirjastojen että koulujen resursseja, sekä kahdenlaista näkökulmaa ja tietotaitoa erityisesti lasten lukemisen edistämisestä ja lukuinnon parissa työskentelemisestä. Kirjastoissa koettiin myös, että yhteinen suunnittelu ja voimavarojen hyödyntäminen auttavat ideoiden toteutuksessa.

Lähteet

Lukuinto sivusto: [7]

[8]

[9]

[10]

[11]

Sähköpostihaastattelut kirjastoihin