Luku 16

Epätasainen informaatio eli assymmetrinen informaatio.

Kaupanteossa usein toinen osapuoli tietää enemmän kuin toinen, sillä informaation kulku ei ole tarpeeksi vapaata tai nopeata. Tämä on sekä hyvästa että pahasta. Hyvä puoli on siinä, että kauppa käy. Esimerkkinä vaikkapa palokuutus – jos myyjä tietäisi että talosi palaa kohta, et saisi vakuutusta. Pahasta on assymetrinen tieto silloin kun rikotaan moraalikäsityksiä, esimerkkinä pörssissä insidertieto, jota käytetään hyödyksi. Rajanveto hyvän ja pahan välillä on vaikeaa ja käytännössä on oikeustoimet, jolloin puhutaan petoksesta tai harhaanjohtamisesta. Osasyy koko maailmankaupan ja finanssimarkkinoiden romahtamiseen 2008 oli siinä, että USAn asuntolainamarkkinoiden lainatakuut pettivät, kun ostajille ei selitetty, että kyseessä oli lainansaajien ylivelkaantuminen. Tässä roskapaperia myytiin arvokkaana sijoituksena.

George Akerlof kirjoitti tästä 1970 ja käytti esimerkkinä käytettyjen autojen kauppaa. Tämä ala on laaja ja pitkälti kilpailtu. Olettakaamme, että autokaupassa on kahdenlaisia autoja hyviä eli ”Persikoita” ja huonoja eli ”Sitruuneja”. Ostajille Persikat ovat tärkeämpiä kuin myyjille, jos kaikki autot olisivat Sitruuneja, ei kukaan ostaisi autoja.

Ostajille hyvät autot ovat arvokkaampia kuin myyjälle, ostajat haluavat ostaa vain hyviä, kun myyjä taas myy sekä huonoja että hyviä autoja. Oletetaan, että ostaja on valmis maksamaan 4000€ hyvästä autosta mutta myyjälle sen käypä arvo on 3000€. Myyjät tietävät onko auto hyvä tai huono, mutta ostajan on arvattava kumpi on kyseessä. Ostaja voisi olla valmis maksamaan n. 2000€ autosta, ellei tiedä onko hyvä tai huono ((4000€ + 0€)/2), sillä hyvän auton/huonon mahdollisuus on 50/50. Myyjä taas tietää auton kunnon ja on valmis myymään huonon auton 2000€lla, mutta loukkaantuu jos hyvästa autosta tarjotaan tämä summa. Jos myyjä keskittyisi myymään vain Persikoita, syntyisi Sitruunoillenollakysyntä ja niiden markkinat romahtaisi. Toisaalta Persikoiden markkinat pienentyisi myös, sillä niiden omistajat haluaisivat hyvän hinnan niistä, heillä on ”sisäpiirin” tieto, että auto on hyvä. (Eli kukaan ei halua myydä hyviä osakkeitaan, ja huonot eivät käy kaupaksi.) Akerlof totesi ettei käytäntö ole näin yksinkertainen, vaan kauppoja syntyy kun myyjän ja ostajan välinen ”arvo” on, kuten nyt, 1000€, (4000-3000), jos hinta on alle 3000€ ostaja voittaa, jos se lähentelee 4000€ myyjä voittaa. (Puhumme yllä esitetyistä ajatelluista hinnoista.)

Tämä sisäpiirin tieto pätee moneen muuhun kauppaan, huonekalut, asunnot, lomamatkat, ravintolat, terveyspalvelut, vakuutukset ym. Vakuutusmarkkinoita ei olisi, jos sisäpiirin tieto toimisi, kukaan ei haluaisi vakuuttaa sairasta ja terve ei tarvitse vakuutusta. Kuitenkin vakuutuslaitokset haluaisivat tietoja ihmisten terveydestä esim. DNA analyysin. Kun tätä ei saa, niin käytetään muita tietoja kuten tupakointi, perimmölisiä sairauksia suvussa tai elinikää suvussa.

Sisäpiiritietoja voi tietenkin manipuloida, auto voidaan ”meikata” ja puhdistaa niin, että se vaikuttaa kalliimmalta, tai siihen voidaan lisätä ”herkkuja”. Lisäksi voidaan rakentaa mahtavat myyntitilat, jotka antavat kuvan luotettavuudesta. Tämä on eräs syy miksi, myyjät liikkuvat kalliilla autoilla. Sama periaate pätee asuntomarkkinoissa, tehdään ”pintaremontti” tai uusitaan kodinkoneet, jolloin asunto vaikuttaa paremmalta. Myös pankkien ja vakuutuslaitosten rakennukset onat mahtavat ja kiiltävät. Toinen manipulointikeino on mainonta, esimerkkinä vaikkapa Coca-Cola jonka kalliit mainokset eivät kerro mitään oleellista ”Have a Coke and a smile”, vaan idea on ylläpitää kuva, että juoman valmitus on kallista ja tätä kallista laatua ylläpidetään.

Sisäpiirin tieto voi myös johtaa välinpitämättömyyteen. Jos minulla on auton varkausvakuutus voin jättää sen minne vain – muuten ehkä vuokraan valvotun parkkipaikan. Työtön joka saa työttömyyskorvausta ei aina ole valmis hakeutumaan töihin, eli avustus lisää työttömyyttä.

Vaikka epäsymmetristä informaatiota esiintyy, markkinat toimivat. Suurin syy lienee moraalikäsitys ja valtakuntien lait – esim. USAssa pörssien sisäpiiritietojen käyttö johtaa nopeasti vankilaan. Sisäpiiritiedon väärinkäytöksiä tulee joskus ilmi, hyvänä esimerkkinä pyramidipelit, mutta nekin johtavat pitkässä pelissä oikeuteen. Ekonomit voivat voitolla siis myydä ”ojia” toisilleen, mutta ennemmin tai myöhemmin tarvitaan uusia ojia ja ojankaivajia.