Luku 8

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Taloudellinen kasvu ja Suomi[muokkaa]

Nykypäivän taloudelle jatkuva kasvu on tärkeätä, ja kasvun pitäisi ainakin ylittää väestönkasvu. Lisäksi vaaditaan (Ricardo??), että maat, jotka tekevät kauppaa keskenään olisivat kehitysprosessissa samalla tasolla. Historiikki Suomen kohdalla

Kun suomi 1800-luvulla oli Venäjän alusmaa, niin olot olivat kuin köyhissä kehitysmaissa tänään. Syntyvyys ja kuolleisuus olivat korkeita, työtä ei ollut tarpeeksi, ja olimme paljon jäljessä teollistuneita maita. Lisäksi pääomaa oli vähän.

Pelastumisemme ulos kurjuudesta oli puunjalostusteollisuus, joka nousi maahamme samalla kuin tuotteillemme tuli Euroopasta kysyntää. Lisäksi Suomen teollisuus pystyi kehittämään kauppaa ja palveluja Venäjälle, lähinnä Pietarin alueelle. Maassamme sivistystaso oli alueittain tarpeeksi korkea ja meillä oli toimiva hallinto ja lakijärjestelmä. Myös seikka, että maan elintarviketuotanto oli kunnossa edesauttoi maan kehitystä. Suomen kehitys on ollut sidoksissa koko Euroopan kehitykseen. Lisäksi on olemassa ”sääntö”, että pieni maa suuren kupeessa aina hyötyy, esimerkkinä Eesti ja Suomi. Suomi hyötyi Venäjän läheisyydestä taloudellisesti.

Suomen kansantalous on kasvanut tasaisesti 1880-luvulta asti, mutta pari poikkeusta on ollut, maailmansodat ja joitakin lamakausia, josta viimeinen oli 1990-3. Suomi ja Eesti olivat samalla tasolla 1945, joten voimme kuvitella miten Suomi on kehittynyt sodan jälkeen. Perinteellisesti puunjalostus ja metalli ovat olleet Suomen ”kaksi jalkaa”, mutta Nokian ansiosta elektroniikka on kehittynyt suurimmaksi vientialaksi.

Suomi saavuttanut muita maita

Suomen elintaso oli 1800-luvun lopulla hyvin alhainen, noin puolet Länsi –Euroopan. Ruotsiin verrattuna tasomme oli vain n 70% Ruotsin. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi kuroi umpeen eroa, osaksi sotakorvausten takia ja 1970-90 olimme melkein tasoissa Ruotsin ja Iso-Britannina kanssa, jolloin ”ostovoimanne” per henkilö nousi n 17 000 USDiin. Verrattuna Ruotsiin meidän pitä muistaa että Ruotsi on varakkaampi maa, vaikka tulo per henkilö on sama tasoa Suomessa. Suomelle ominaista vuosien 1950-90 on ollut jatkuva hintojen nousu (n. 7% per vuosi), ja sen mukaan jatkuvat devalvaatiot.

Tuotantorakenne

Suomessa oli 1800-luvun lopulla maatalousvaltainen tuotanto ja suurin osa tuotannosta meni omaan käyttöön. Kaupallinen puoli tuotti vaatimattomia käsityömäisiä kulutus- ja investointituotteita. Tästä alkutilanteesta tuotannonrakenne muuttui koneistumisen ansiosta ja siksi, että ostovoima jatkuvasti nousi. Teollistuminen johti maataloussektorin pienenemiseen. Suomi on myös jatkuvasti kehittänyt tuontia korvaavia uusia tuotteita. Lisäksi Suomi on kasvanut maaksi, jolle vienti on elinehto.

Liike-elämän ja päättäjien strategiset päätökset ovat edesauttaneet maamme kehitystä. Tarkoitan liittymistä EECn, Euroopan Unioniin ja satsaaminen elektroniikkaan. Myös tuuri on ollut matkassa esim. Neuvostoliiton hajoaminen ja Nokian menestys.

Suurin ongelma oli 1990-94 lama, joka johti pankkikriisiin, jolloin Valtio tuli väliin ja satsasi 50-100 mrd FIM. Iäisyyskysymykseksi jää se oliko tämä oikein vai ei?

Koko 1900-luku Suomella oli vain kaksi jalkaa, jolla teollisuus seisoi, eli puunjalostus ja metalli. Nyt Nokian ansiosta on tulut lisää kolmas, IT-jalka. Tuotantorakenne on myös muuttunut niin, että tuotteita jalostetaan yhä pitemmälle.

Myös suuria muutoksia on tapahtunut palvelutarjonnan puolella.

Yksityinen kulutus ja elintaso

Yksityinen kulutus on suomessa vähentynyt ajan mukaan, 1890 se oli 83% , 1946 se oli 63 ja 1997 53%ia. Elintarvikkeiden kulutus on vähentynyt paljon, kun taas kulutushyödykkeiden lisääntyminen on ollut suurinta. Kulutusmenot per kotitalous on lisääntynyt vuosina 1860-1977 noin 17-kertaiseksi.

Julkinen sektori

Julkisen sektorin menot olivat 1900-luvun alussa vain n. 12% BKTsta ja tällöin oli valtion työssä 19 000 henkeä, mikä vastasi 2% työllisistä. Vuonna 1960 luvut olivat 27, 87 000 ja 9. Vuonna 1997 luvut olivat 53, 507 000 ja 25%. Luvuista voimme lukea, että valtion osuus on kasvanut valtavasti ja menot BKTstä (53%) vastaa kokonaisverotusastetta.

Julkisen sektorin saavutuksia sodan jälkeen oli ns "Kekkosen perintö", jokkloin valtion varoin investoitiin suuriin projekteihin kuten energia-alaan, öljyn- ja teräksen valmistukseen. Nämä olivat aikoinaan niin suuria investointeja, ettei yksityinen pääoma olisi siihen pystynyt.

Työttömyys

Suomessa on työllisyys ollut korkea, mutta ajoittaisia työttömyyskausia on olut. Näiden aiheuttajana on yleensä ollut kansainväliset lamat ja tapahtumat. Joukkotyöttömyyttä esiintyi vuosina 1917-1919, 1930-34, 1949, 1957-59 ja 1967-69.Vuoden 1970 luvun laman aikana työttömiä oli n. 175 000. Viimeisin lama 1990 luvulla, nosti työttömyyden huippulukemiin eli n. 500 000 henkeen. Tänään työttömyys on taloutemme pahin ongelma.

Kuitenkin on tilanne nyt hyvä, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Työvoimapula häämöttää jo tulevaisuudessa, etenkin palvelualalla.

Ulkomaankauppa

Suomen menestys on Rakentunut ulkomaankauppaan ja osallistumiseen kansainvälisiin järjestöihin. Olemme erikoistuneet ja hankkineet tarvittavat raaka-aineet edullisesti. Vapaa ulkomaankauppa on myös johtanut siihen, että olemme pysyneet teknologian kehityksen kärjessä.

Kauppapolitiikassaan Suomi on pärjännyt hyvin osallistumalla kansainvälisiin kauppajärjestöihin, vaikka Neuvostoliitto aikoinaan oli niitä vastaan. Lähinnä Neuvostoliitto silloin kannatti bilateraalikauppaa. Neuvostoliiton kaatuminen aiheutti hieman ongelmia ulkomaankauppaan kun ”vanhoilliset” alat piti lopettaa esim. vaatetusalalla.

Nykisin (1997) tuonnistamme suurin osuus on raaka-aineet (58%), kulutustavarat (22%), investointi tavarat (15%) ja öljytuotteet (8%). Viennistämme suurimmat tavarat ovat metalli (51% sisältää elektroniikka ja paperi 23.5%).

Loppusanat

Suomen taloudellinen kasvu on noudattanut Länsi-Euroopan mallia ja olemme olleet mukana kansainvälisessä toiminnassa. Toisen maailmansodan jälkeinen kasvu oli nopeata ja olemme pysyneet mukana teknologian kehityksessä.

On vaikea sanoa ovatko hyvät tulokset ekonomien, insinöörien tai politikkojen ansiota.