Luonnosversio 3

Tehtävä 3 Leena Rantalan Kriittiset lukutaidot mediayhteiskunnassa 4 ja 5 Mitä on kriittinen lukutaito tämän päivän yhteiskunnassa? Tehtävä suoritettava ajalla 05.12- 14.12

-kriittinen lukutaito käsitteenä (Pelkomar)

-pohdi mitä kriittinen lukutaito on (HimaTuikku)

-mikä on sen merkitys (SaaraHaapala & Karita)

-miten se vaikuttaa (HassuMurre)

Miten lähdetään jakamaan? Kaksi ensimmäistä kohtaa on samaa asiaa, merkitys ja vaikutus sitten siihen päälle. Eli karkeasti kolme teemaa, kuka ottaa ja mitä?

SaaraHaapala

Kiitos kaikille upeista tuotoksista, näistä on mielenkiintoista lähteä muokkaamaan palautusversiota! Pelkomar

MITÄ ON KRIITTINEN LUKUTAITO TÄMÄN PÄIVÄN YHTEISKUNNASSA

KÄSITE

Mitä on lukutaito? Historiassa lukutaito on esittänyt tärkeää roolia vallankäytön ja valtautumisen välineenä. Kullekin ajalle tyypilliset yhteiskunnalliset painotukset, haasteet ja teknologian kehittyminen ovat muuttaneet lukutaidon käsitettä. Lukutaito perustuu tekniseen lukutaitoon, kirjaimiin ja sanojen merkityksen tulkitsemiseen. Kun puhutaan lukemisesta, sillä voidaan viitata joko toimintaan tai kognitiiviseen taitoon. Laajemmassa merkityksessä käsite sisältää kyvyn tulkita, eritellä ja käyttää hyväksi lukemaansa tai näkemäänsä. (Herkman & Vainikka, 2012). Tässä kohdin on syytä todeta, että lukija ymmärtää luetun tekstin oman kokemusmaailmansa kautta, joten puhuttaessa lukutaidosta korostuu myös lukijan yksilöllisyys. Niinpä lukutaidon käsite on moninainen ja se voidaan ymmärtää monella eri tavalla yhteydestä ja näkökulmasta riippuen.

Mitä on kriittinen lukutaito? Kriittisen lukutaidon historia pohjautuu Frankfurtin koulun kriittiseen teoriaan ja 1960-luvulta lähtien Paulo Freiren kriittiseen pedagogiikkaan. Keskustelu kriittisestä lukutaidosta Suomessa on ollut melko vähäistä. Keskustelua on käyty lähinnä äidinkielen, mediakasvatuksen ja kriittisen kasvatuksen näkökulmista. Kriittisen lukutaito määritellään kyvyksi havaita tekstin tavoitteet, erottaa tieto mielipiteistä, huomata tekstin vaikutuspyrkimykset – ja teesit sekä taidoksi arvioida tiedon luotettavuutta. Näkökulman ymmärtäminen ja taustaoletusten hahmottaminen ovat olennainen osa kriittisyyttä. Leens Rintala lähestyy artikkelissaan ”Kriittiset lukutaidot mediasyhteiskunnassa” lukutaidon käsitettä Freireläisestä näkökulmasta. Siinä ”lukutaidossa on kyse itsen ja maailman tiedostamisen prosessista, jossa hiljaisuuden kulttuuri haastetaan ja maailmaa muutetaan tulemalla lukutaitoiseksi”. Lukutaito on koko yhteiskunnan lukemista, ei pelkästään tekstien. Tekstien taustalla voidaan nähdä kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti rakentuneita ideologioita, asenteita, normeja ja arvoja. Lukutaitoinen ihminen on yhteiskunnan osallistuva jäsen.

Mitä kriittinen lukutaito on

Henry Giroux ja Peter McLaren (2001, 99) tiivistävät kriittisen pedagogiikan (vrt. kriittisen lukutaidon) tavoitteen siihen, että opiskelijoille annetaan välineet ja taidot nähdä ja ymmärtää yhteiskunnan poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia epäkohtia sekä taistella epäoikeudenmukaisuutta vastaan käyttämällä omaa ääntään. Opiskelijat oppivat lukemaan kuvaa ja tekstiä tietoisina kulttuurisista koodeista ja ajatusmaailman vaikutuksista elämän eri osa-alueilla. Kouluissa opiskeltavat tekstit heijastavat enimmäkseen hallitsevien yhteiskunnallisten ja kulttuuristen ryhmien intressejä. Lukutaito on kriittistä, mikäli se auttaa lukijaa tiedostamaan, miten valtasuhteet, institutionaaliset rakenteet ja representaation mallit muokkaavat hänen mieltään. Kriittinen näkökulma edellyttää kielen ideologisen prosessin tarkastelua. Kriittinen lukutaito on myös maailmansuhteiden tunnistamista, kulttuurien ymmärtämistä sekä keskustelua (dialogia). Se on kykyä löytää teemoja ja tehdä yleistyksiä sosiaalista kokemusta rakentavista tarinoista (narratiiveista) sekä taitoa nähdä motiiveja asioiden arkisista kulttuurisista arvojärjestelmistä. (Mt. 100 – 101.) Rantala puolestaan määrittelee artikkelissaan (Aittola ym. 2007, 138), että kriittisessä lukutaidossa on kyse itsen ja maailman tiedostamisen prosessista, jossa tekstejä tarkastelemalla tehdään näkyviksi ihmisten ajattelutavat ja yhteisöjen kulttuurit (ideologiat). Kriittinen lukutaito toimii välineenä vaihtoehtoisen tiedon, merkitysten ja poliittisten ideologioiden löytämiseen mediayhteiskunnassa. Tavoitteena, että ihmiset kasvavat oman elämänsä osallisiksi. Rantalan mukaan lukutaitoa käytetään vallankäytön ja valtautumisen keinona teksteissä ja se liittyy maailman laajuisesti taloudellisen kilpailukyvyn kasvuun. (Mt. 140.)

Viestintätilanteet ovat aina tilanne- ja kulttuurisidonnaisia ja sama asia voidaan esittää eri tavalla toisessa viestintätilanteessa. Tilanteille on tyypillistä, että informaatio välittyy useiden kanavien välityksellä yhtä aikaa ja lukijan on kyettävä tunnistamaan sekä tulkitsemaan rinnakkaisia koodeja samanaikaisesti esimerkiksi television katselussa on sekä sanattoman että kielellisen viestinnän merkkejä kuten tekstiä, kuvaa ja ääntä. Kriittinen lukutaito on osa mediakasvatusta, jossa kasvatettavia autetaan havaitsemaan joukkoviestimien ja mainonnan merkitystä heidän arvojensa ja kulttuurin muokkaajina sekä kuinka erottaa todellisuus markkinavoimista (Kiilakoski, Tomperi & Vuorikoski 2005, 302). Kriittinen lukutaito tarkoittaa myös sitä, että lukijat perehtyvät pintatasoa syvällisemmin tekstien sisältöihin arvioiden viestijän/kirjoittajan motiiveja ja tekstin piilosisältöjä. Lukijan on pohdittava kielen ja vallan välistä suhdetta, sitä mitä ilmaisemme kielellä, mitä kieli viestii meille ja miksi käytämme kieltä niin kuin käytämme (Pääkkönen & Varis 2000, 8).

Kriittistä lukutaitoa on tässä yhteydessä avattu Pääkkösen ja Variksen (2000, 14) määritelmän pohjalta; lukemisen taidon, tekstien ja kuvien tulkinnan ja sisällön analysoinnin kautta. Ensinnäkin kriittinen lukutaito perustuu lukemisen taitoon, jonka kehittymistä voi kuvata etenevänä prosessina. Kehitys alkaa peruslukutaidon oppimisesta, missä lukija tunnistaa tekstin ja kuvien teeman sekä ymmärtää pintatason merkityksiä. Tekstejä tarkasteltaessa huomio keskittyy rakenteiden jäsentelyyn ja tulkintaan kuten otsikot, kappalejaot tai aloitukset. Toisessa vaiheessa lukija omaksuu toimivan lukutaidon, jossa lukutaitoa osataan käyttää jo eri tarkoituksiin ja lukemistavan ymmärretään olevan sidoksissa siihen miksi luetaan. Kriittinen lukutaito on toimivan lukutaidon toinen ääripää, missä lukeminen koetaan ihmisen vapaudeksi ja oikeudeksi oppia hallitsemaan omaa elämäänsä tekstien ja kuvien avulla. Kriittisestä lukutaidosta lukija voi vielä edetä luovan lukemisen vaiheeseen, jossa hän oppii tarkastelemaan myös muiden tekstejä käyttäen niitä oman ajattelun ja toiminnan virikkeinä. Tällä lukutaidon tasolla kirjoitetun ja kuvallisen viestinnän lisäksi korostuvat oleellisesti tietotekniikan hallinta ja hypertekstien tulkinta.

Tekstien sisältöanalyysissä on ennen kaikkea kyse asioiden merkityssuhteiden (sanojen ja lauseiden summan), makrorakenteiden (lauseväittämien sekä niiden välisten rinnastus- ja alistussuhteiden) sekä funktionaalisuuden (tekstin kokonaismerkityksen) lukutaidosta (Pääkkönen&Varis 2000, 102). Kriittinen näkökulma auttaa tarkastelemaan kielen vaikuttavuutta eli sitä, millä keinoin viestijä pyrkii vaikuttamaan vastaanottajan ajatteluun ja toimintaan esimerkiksi mainonnassa tunteisiin vetoamisella tai propagandassa yksipuolisen suostuttelun keinoin. Propagandan ohessa argumentaatio on keskeinen kielellinen keino käytäessä keskustelua poliittisten aatteiden tai yhteiskunnan kannalta rakentavin asioiden puolesta esimerkkinä terveelliset elämäntavat tai liikenneturvallisuus (mt. 108 ja 114).

Kriittistä lukutaitoa voi kehittää syventymällä tekstin rakenteiden, tyylin ja piilomerkitysten analysointiin joko valmiista teksteistä tai pohtimalla niitä oman kirjoitusprosessin aikana. Keskeistä on Pääkkösen ja Variksen (2000, 20) mukaan kuitenkin osata tulkita kielikuvia, jotka ovat osa arkiviestintää ja joilla halutaan välittää omia näkökulmia viestien sisältöihin. Kielikuvat esiintyvät usein juuri piiloteksteinä ilmentäen kielenkäyttäjän arvoja ja asenteita. Pohjimmiltaan kriittisessä lukutavassa on kyse kaiken takana olevien yhteiskunnallisten vaikutusten ymmärtämisestä. Kriittinen lukija osaa erottaa tärkeän tiedon vähemmän tärkeästä sekä muodostaa omia näkemyksiä asioista, vaikka tietolähteet olisivat keskenään ristiriitaisia, epäluotettavia tai jopa virheellisiä.

Kielellä voidaan vaikuttaa monin eri tavoin. Kriittiseen lukutaitoon liitetään vahvimmin argumentaation, mainonnan ja propagandan muodot. Näistä erityisesti mainonta on merkittävä vaikuttamisen väline kapitalistisessa yhteiskunnassa, jossa kuluttaminen (konsumismi) on noussut yhä keskeisemmäksi elämäntavaksi(Aittola&Suoranta 2005, 289). Myös Kupiainen ja Suoranta (2005, 302) painottavat mainonnan voimaa ja sitä miten brändäyksen ymmärtäminen vaatii lukijalta kriittistä talouden lukutaitoa. Tuotteita ja palveluja myytäessä brändäyksellä pyritään välittämään kuluttajille ideaa halutunlaisesta ajatusmaailmasta ja elämäntavasta. Onkin tärkeää, että ihmiset alkavat harjaannuttaa kriittistä lukutaitoaan jo lapsesta lähtien opettelemalla esimerkiksi kyseenalaistamaan tuotteiden tarpeellisuutta tai hintavertailua. Hyvä olisi myös miettiä, missä tuotteita valmistetaan, millaisissa olosuhteissa sekä millaisia seurauksia bränditaloudella on ihmisten yhdenvertaisuudelle ja ympäristölle.

LÄHTEET

Aittola, T. ja Suoranta, J. (toim.). 2005.Kriittinen pedagogiikka. 2001. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Kiilakoski, T., Tomperi, T. ja Vuorikoski M (toim.). 2005. Kenen kasvatus?. Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus. Tampere: Gummeruksen Kirjapaino Oy.

Pääkkönen, I ja Varis, M. 2000. Kriittinen lukutaito. Tampere: Tammerpaino Oy.

Rantala, Leena (2007). Kriittiset lukutaidot mediayhteiskunnassa. Teoksessa Aittola, Tapio ym. (toim.), Kriittisen pedagogiikan kysymyksiä. Tampere: Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitos, 137–152.

Tässä tämä teoreettinen ote aiheeseen. Kovin alkaa olla taas pää tyhjä tämänkin aihealueen tiimoilta. Mari tahollaan vielä aloitta osion käsitteen määrittelyllä.

-Himatuikku-

'Kriittisen lukutaidon vaikuttavuus'

Juha Suoranta (2005) avaa kriittisen lukutaidon käsitettä seuraavasti: ”Radikaali kasvatus tähtää ihmisten yhteiskunnallisen ja poliittisen toimintakyvyn lisäämiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi erilaisia lukutaitoja: niin käytännöllisiä lukutaitoja kuin maailman muuttamiseen tähtäävää kriittistä lukutaitoa. Radikaali kasvatus on myös pedagoginen perinne, jossa tähdennetään valmiuksia elinikäiseen sivistykseen, toisten huomioon ottamiseen ja todellisuuden epäkohtien havaitsemiseen. Se voidaan ymmärtää myös tutkimusperinteeksi, jonka tavoitteena on arvioida erilaisia kasvatuskäytäntöjä ja niihin sisältyviä valtasuhteita (pedagogiikan kriittinen analyysi) sekä oppia tuntemaan niitä virallisten kasvatuskäytäntöjen ulkopuolisia toimintaympäristöjä, joissa ihmiset oppivat vähintään yhtä paljon kuin koulutuksessa (kulttuurin kriittinen analyysi).” (Suoranta 2005, 16.)

Eli ennen kuin pystytään soveltamaan kriittistä lukutaitoa, täytyy olla lukutaitoa yleensäkin. Radikaalin kasvatuksen kulmakiven: sorrettujen pedagogiigan tärkein kehittäjä brasilialainen Paulo Freire (1921-1997) järjesti 1950-luvulla suuria lukutaitokampanjoita Brasiliassa. Kuten eräs lukutaidon opettaja kerran sanoi minulle, ”kulttuurin demokratisoitumisen on lähdettävä siitä, keitä me olemme ja mitä me itse teemme, eikä siitä, mitä jotkut toiset ajattelevat ja haluavat meistä.” (…) Lukutaidolla on merkitystä vain silloin, kun ihmiset alkavat ajatella omaa kykyään ajatella, toisin sanoen reflektoida maailmaansa, omaa asemaansa maailmassa, työtään, mahdollisuuksiaan maailman muuttamiseksi, tietoiseksi tulemistaan – lukutaito ei ole vain jotain ulkokohtaista vaan siitä tulee osa ihmistä itseään. (Freire 1973, 81.)

Freiren mielestä maailmaa muutetaan siis tulemalla lukutaitoiseksi eli tullaan tietoisiksi itsestään ja täten pystytään myös lukemaan yhteiskuntaa. Freire ei kieltänyt kokonaan kumouksellisen muutoksen mahdollisuutta, mutta hän käytti aseiden tilalla aakkosia.

Kriittisen lukutaidon vaikuttavuus on täysin yksilökohtaista. Riippuu aivan lukijasta pystyykö havaitsemaan tekstin tavoitteet ja arvioimaan tiedon luotettavuutta. Huomaako lukija vaikutuspyrkimyksiä- ja keinoja siihen. Jo 30-luvun saksassa käytettiin tehokkaasti propagandaa ihmisten suhtautumisen muuttamiseksi poliittisesti yhteiskunnassa. Propaganda johti mm. vasta-argumenttien polttamiseen ja argumentoijien tappamiseen. Propaganda on erittäin tehokasta ja vaarallista jos siihen ei kohdisteta kriittistä suhtautumista. Nyky-yhteiskunnan valtaapitävät tahot suorittavat propagandaiskuja päivittäin. Päivittäiset propagandapläjäykset ovat vain hienostuneempia ja verhotumpia kuin natsi-saksan muinaiset vastaavat. Vaatii erittäin tarkkaa kriittistä lukutaitoa paljastaa tekstien todelliset tarkoitukset. Millaisissa konteksteissa tekstit on kirjoitettu? Millaisista osista kokonaisuudet muodostuvat? Millaiset ovat osien tarkoitukset? Millainen mielikuva tekstistä syntyy, usein ei kaupata mitään konkreettista vaan pelkkiä mielikuvia. Millaisia mielikuvia luodaan ja miten? Millainen on tekstin ideologia, entäpä arvot? Ihmisiä yritetään koko ajan manipuloida poliittisesti ja eritoten kaupallisesti. Markkinavoimat ovat ne jotka sanelevat nyky-yhteiskunnan kehityksen. Voidaankin puhua kriittisen lukutaidon ohella koko median lukutaidosta. Lehdet, tv, radio, internet, kauppa ja kaikki sosiaalinen media kerää meistä jatkuvasti tietoja ja jakaa eri kuluttajasegmentteihin. Tämän jälkeen markkinointi kohdistetaan, jos voidaan, suoraan oikeaan segmenttiin, jolloin maksimoidaan markkinoinnin hyöty. Ei kannata ihmetellä miksi juuri puhelinmyyjä soittaa minulle.

Yhteiskunta Suomessa syöttää koko ajan poliittista propagandaa kansalaisille. Esimerkkinä vaikkapa EK:n uusi puheenjohtaja Kari Häkämies, joka on aloittanut kampanjan palkkojen alentamiseksi. Tarvetta kuulemma olisi paljon. Kohta alkavat liittokohtaiset neuvottelut työehtosopimuksista ja koska työnantajien tavoitteena on ollut palkkojen alennus, voidaan hirveällä tinkimisellä päästä siihen, että alennuksia ei tule, mutta ei tule korotuksiakaan. Yhtään lehtijuttua ei kirjoitetaan muuten vaan, kaikella on aina joku tarkoitus. Tämä pysyy aina kriittisen lukijan mielessä.

Yhteiskunnan kriittinen lukutaito kärjistyy esim. Amerikan yhdysvalloissa, jossa kaiken toiminnan sanelee dollari. Kun jotain yhteistyöhaluista öljyntuottajamaata kohtaan koetaan uhkaa, järjestetään poliittinen ilmapiiri niin, että on oikeutettua aloittaa sota. Sota piristää sotateollisuutta (=dollareita) ja pitää huomion oman yhteiskunnan ulkopuolella (=oman yhteiskunnan vaikeudet unohtuvat), sekä oikeuttaa hallitsemaan öljyntuotantoa (=dollareita). Kriittisen lukutaidon, medialukutaidon, opettaminen tulisi aloittaa perheissä heti kun pieni ihminen tajuaa hiemankin ympäröivää maailmaa. Lapset ovat tietämättään alttiita kaikelle mahdolliselle vaikutukselle niin television, lehtien ja internetin kautta. Kriittistä lukutaitoa ei opeteta niin, että pistetään jouluna lelumainokset kirjekuorten sisään. Lapset eivät muka tällöin näe niitä. Asiat pitää sen sijaan näyttää ja niistä pitää keskustella avoimesti ja perustellusti. Näin saadaan lisättyä kriittisen lukutaidon leviämistä ja vaikuttavuutta.

Lähde: Juha Suoranta 2005, Radikaali kasvatus, Helsinki Gaudeamus

HassuMurre avaa keskustelun

Hyvä HassuMurre! Hyvää pohdintaa ja eritoten tuo EK:n Häkämiehen palkka-ale-ajatus ja työehtosopimusneuvottelukierrokselle lähteminen se pelko niskassa ja palkkojen pysyminen samana ja sen pitämienen hyvänä neuvottelutuloksena on hyvä esimerkki jokapäiväisestä yhteiskunnallisesta keskustelusta, jota tulisi pystyä lukemaan ja kuulemaan niin, että ymmärtää mekanismeja ja tarkoitusperiä joita keskustelun takana vallitsee. Monet teemat ovat niin mutkikkaita, ettei ole kuitenkaan mahdollista olla jokaisesta asiasta niin perillä että osaisi aina erotella ja jäsennellä keskustelun takana vallitsevia tarkoitusperiä ja ideologioita. Haastavaa!

Meillä Karitan kanssa on tulossa pian tekstiä merkityksistä. Ollaan kumpikin oltu aika pulassa tämän tehtävän kanssa, tuntuu hankalalta. Mukavaa huomata, että HassuMurre oli saanut näin kivasti ajatuksen päästä kiinni. Jospa meidänkin ajattelu saa tästä pontta ja saamme jotain aikaan!

SaaraHaapala

Yhdyn täydellisesti edellisiin kommentteihin! HassuMurre on pohtinut aihetta mielenkiintoisesti ja totta tosiaan se antaa lisäpontta omaankin työskentelyyn! Lapsiperheenkin näkökulmaa on pohdittu, tuttua meille perheenäideille :) Himatuikun kanssa täällä työstetään omaan versiotamme, palataan siis asiaan!

Pelkomar

Hienoa HassuMurre! Pohdit ansiokkaasti ja kriittisesti käsittelemiäsi esimerkkejä. Kuten voi huomata asioilla on aina kaksi puolta - positiivinen ja vähemmän positiivinen (=kriittinen)!

-Himatuikku-

Noniin, täältä tulee Saaran ja Karitan pläjäys. Oli jostain syystä hankalin tehtävänanto muihin verrattuna (vai alkaako maalisuorahäämöttää - väsymys???:)) Tässä kuitenkin, vastuuhenkilö hyödyntää haluamallaan tavalla.

Ja Hassumurteelle: hyvä, monipuolinen teksti! Itse koin, että merkitys ja vaikutus on aika lailla sama asia ja siksi ehkä tämä tehtävä tuntui niin hankalalta, kun en osannut tehdä noille kahdelle käsitteelle eroa.

Kriittisen lukutaidon merkitys

Mikä on kriittisen lukutaidon anti, tarkoitus ja merkitys? Leena Rantala (2007, 140) käsittelee artikkelissaan lukutaito-käsitettä yhteiskunnallisena ilmiönä ja erityisesti lukutaidottomuuden kautta avattuna. Jollei henkilöllä ole lukutaitoa, on hän yhteiskunnasta tietyllä tavalla ulkopuolisena ja tiedottomana ja tässä tilassa melko alttiina vallankäytölle. Kriittisen lukutaidon merkitys nousee esiin voimakkaammin, jos tarkastellaan sitä samoin kuin Rantala on verrannut lukutaitoa ja lukutaidottomuutta. Mitä ihmiseltä puuttuu, jos häneltä puuttuu kriittistä lukutaitoa? Näkisin, että ihminen on hyvin altis ja hauras vaikutteille, jos häneltä puuttuu kriittistä lukutaitoa. Jollei osaa suhtautua tietoon kriittisesti, voi maailma näyttäytyä ihmiselle hyvin pirstaleisena ja kaoottisenakin. Vaikka koen, että osaan melko hyvin suhtautua painettuun ja suulliseen tietoon kriittisten silmälasien kautta, niin silti välillä hämmentää se, kuinka monta näkökulmaa asioihin onkaan olemassa. Jos en ymmärtäisi sitä, että erilaiset äänet edustavat erilaisia näkökulmia asioihin, voisi kaiken toisilleen vastakkaisen tiedon edessä olla ahdistunut olo. Konkreettisena esimerkkinä kriittisen lukutaidon merkityksestä nousee esiin esimerkiksi monet äitiyteen liittyvät keskustelut, esimerkiksi varhain aloitetun päivähoidon vaikutukset lapseen. Jos nuorena (tai varttuneempanakin) heikosti medialukutaidollisena äitinä lukisin näitä keskusteluita, niin oloni olisi varmasti tukala erilaisten näkökulmien ja tietojen edessä. Nyt kun osaan suhteuttaa keskustelua ja puheenvuoroja lausujan mukaan, on keskustelua helpompi seurata. Vaikka tiedostankin positioita joista tiettyjä lausuntoja on lausuttu, syyllisyys kolkuttaa silti. Teenkö väärin valitessani niin kuin valitsen? Meneekö lapseni pilalle? Mikä olisikaan olotilani, jollen ymmärtäisi tausta-ajatuksia puheenvuorojen takana!

Rantalan artikkelissa kasvattajilta peräänkuulutetaan rohkeutta kyseenalaistaa institutionaalisia reunaehtoja (2007, 145). Mielestäni tämäkin ajatus tuo esiin kriittisen lukutaidon merkitystä. Kriittisyydellä voidaan muuttaa maailmaa ja muuttaa niitä käsityksiä, joita pidetään yhteiskunnallisina normeina. Tämä kuitenkin vaatii rohkeutta eivätkä muutokset missään nimessä voi olla nopeita. Ilman kriittistä suhtautumista tietoon muutos ei kuitenkaan ole mahdollinen.

Kriittinen lukutaito liittyy paljolti valtaan. Siksi kriittiseen lukutaitoon liittyvä ymmärrys on tärkeää jokaiselle ihmiselle, mutta ehkä erityisen paljon marginaalisilla ihmisryhmillä. Kriittisen lukutaidon kautta mahdollistuu oman paikan ottaminen yhteiskunnassa ja aktiivinen jäsenyys. HassuMurre kirjoittelikin tästä aiheesta omassa pohdinnassaan, joten ei tästä sen enempää.

Kriittisen lukutaidon merkitys on Rantalan (2007) mukaan on yhteenvedonomaisesti ennen kaikkea siinä, että se kasvattaa ihmisen mediayhteiskunnan jäseneksi ja mahdollistaa vaihtoehtoisen tiedon saamisen. Kriittinen lukutaito pitää vähäosaisten puolia, koska sen pyrkimyksenä on epäoikeudenmukaisten sosiaalisten olosuhteiden muuttaminen. Kuten Suorantakin (2009) sen ilmaisee: ” kritiikki arvojen ja toimintatapojen uudelleen arvioimisena on demokratian tae. Ilman kritiikkiä kulttuuri, kasvatus ja yhteiskunta ovat kuoleman omia.”

Kriittinen medialukutaito olisi syytä opettaa hyvin varhaisessa vaiheessa lapsille

Suomen kielessä mediakasvatus ja medialukutaito käytetään synonyymisesti. Tämä johtuu lähinnä kulttuurisista terminologisista eroista, sillä Yhdysvalloissa käytetään enemmänkin medialukutaidon käsitettä Englannissa vallalla olevan mediakasvatuksen käsitteen sijaan. Uusiakin lukutaitoja on nimetty: tietokonelukutaito, digitaalinen lukutaito, pelilukutaito, brändilukutaito tai visuaalinen lukutaito (Kynäslahti, Kupiainen & Lehtonen 2007, 11).

Koulujen mediakasvatus on määritelty opetussuunnitelmissa medialukutaitona ja se on sisällytetty äidinkieleen, kirjallisuuteen ja kuvataiteisiin. Tehokkainta olisi, jos mediakasvatus olisi sisällytetty opettajien peruskoulutukseen. Erityisesti vastavalmistuneet opettajat ovat kokeneet, että mediakasvatusta ei ole ollut tarpeeksi huomioita opinnoissa ja vain noin 11% kertoi opintojen sisältävän teeman ”lasten kriittinen suhtautuminen mediaan”. (Salokoski ja Mustonen 2007, 111-112)

Mediakasvatus on aloitettava lapselle mahdollisimman pienenä, kun päämääränä on kriittisen lukutaidon kehittyminen läpi koko elämän. Se onnistuu parhaiten harjoittelemalla yhdessä aikuisen kanssa, lapsentahtisesti ja lapsen kehityksen mukaisesti. Alle 8-vuotiaille on kehitetty oma Mediamuffinssi- hanke, jonka tarkoituksena on tuottaa materiaalia ja kouluttaa lasten kasvattajia medialukutaitoihin. (Kynäslahti etc. 2007, 133.)

Lähteet:

Kynäslahti, Heikki, Kupiainen, Reijo & Lehtonen, Miika. (toim.) 2007. Näkökulmia mediakasvatukseen (PDF)

Salokoski, Tarja & Mustonen, Anu. 2007. Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus tutkimuksiin sekä kansainvälisiin mediakasvatuksen ja -säätelyn käytäntöihin (PDF)

Rantala Leena (2007 ): Kriittiset lukutaidot mediayhteiskunnassa. Teoksessa Aittola & Eskola & Suoranta (toim.): Kriittisen pedagogiikan kysymyksiä. Tampere 2007. s.137-152

Suoranta Juha (2009 ): Wikioppiminen ja radikaali tasa-arvo.

Mielenkiintoisia puheenvuoroja Tontut! Varsinkin tuo äitiyteen liittyvä pohdiskelu jossa pohditaan varhaisen päivähoidon vaikutusta lapsen kehittymiseen. Kyseinen keskustelu on sikäli mielenkiintoista, että katsantokantoja löytyy täysin vastakkaisia. Toinen kirjoittaja väittää että lapsi on vietävä aikaisin päivähoitoon ja toinen, että kolme vuotta nyt ainakin ensin kotona. Ei taida olla aihetta syyllisyyden kolkutteluun: teit kuinka vaan niin aina olet oikeassa/väärässä. (Jonkun muun mielestä). Paradoksaalinen tilanne. Eiköhän kuitenkin jokainen tee omasta mielestään kuitenkin oikein, eikä pyri tietoisesti vääriin ratkaisuihin. Eli kannattaa rauhassa vaan suhtautua kriittisesti kirjoitettuun (ja puhuttuun) sanomaan.

Tämän tehtävän jälkeen ryhmämme Tontut eivät pysty lukemaan/katselemaan/kuuntelemaan enää yhtään asiakokonaisuutta tai osaa ilman erittäin kriittistä otetta!! Tämä on uusi puhdistava katsantokanta asioihin. 'Meitä ei myydä halvalla!!'

Ja vielä: Juha Suoranta (2005): Kriittinen lukutaito rakentuu toiminnalliselle peruslukutaidolle, mutta sen lähtökohta on oppijoiden oma kokemusmaailma eivätkä esimerkiksi jotkut kulttuurisesti arvostetut tekstit. Lukutaitoa ei liioin nähdä ulkoisena ilmiönä, vaan tiiviissä yhteydessä ihmisten elämismaailmaan. Tärkeitä eivät niinkään ole merkitysprosessit sinänsä, vaan lukemisen liittyminen yhteiskunnallisiin prosesseihin. Mielihyvällä ja lukemisen ilolla on paikkansa kriittisessä lukutaidossa, mutta niitäkin enemmän painotetaan lukemisen ja käytännön toiminnan yhteyttä. Paitsi että on osattava lukea ja kirjoittaa, on myös nähtävä lukeminen muutoksen välineenä. Kriittistä lukutaitoa voi luonnehtia Freiren lauseparilla "reading the word and reading the world" eli lukea kieltä ja ymmärtää maailman mieltä. Freiren mukaan maailman mielen ymmärtäminen liittyy parhaimmilaan sen muuttamiseen: "lukeminen edellyttää aina kriittistä havaitsemista, tulkintaa ja luetun kirjoittamista uudelleen ". "Aidon sanan lausuminen on työtä, käytännöllistä toimintaa, joka merkitsee maailman muuttamista, eikä se ole vain harvojen etuoikeus vaan jokaisen ihmisen oikeus." Toisin sanoen sanat, sanojen lukeminen ja kielenkäyttö yleensä ovat aina osa praksista eli kriittisesti punnittua yhteiskunnallista toimintaa.

Joulunalus terveisin HassuMurre