Marraskuu: tehtävä 4

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kanerva kommentoi

Hieno palaute, siis monipuolinen ja minulle opettavainen! Kommentoin hieman...

Se, että viestin täydentäminen oli mahdollista ilman palveluun kirjautumista saattaa joissain ihmisissä aiheuttaa turvattomuutta." Tämä on erittäin tärkeä näkökulma! Wikiopisto on valittu juuri tämän vähän erityislaatuisuuden vuoksi oppimisalustaksi, oppija joutuu todella pohtimaan asiaa.

On äärimmäisen tärkeää, että ryhmä toimii, ja teillä on toiminut erinomaisen hyvin. Teksti paljastaa usein jos on saumoja kommunikaatiossa. Tuo FB ryhmänne on ollut hyvä idea."Tämä työskentelymuoto on opettanut minulle uudenlaisen tavan tiimityöstä",ja muitakin ryhmäänne kohdiostuvia kommentteja tuli esille, joita on mukava lukea sillä ryhmäytyminen ei kuitenkaan ole ihan yksinkertainen asia.Voittekin todeta toisistanne ja itsestänne, että olette varsin mukavia tyyppejä.

Ehdotatte: "Kurssin kokonaisuudessa voisi ehkä kokeilla tulevaisuudessa blogin ylläpitoa kurssin aikana, esimerkiksi korvaamalla sillä tehtävän 4." Tämä on todella hyvä idea- kiitos siitä.

"Pidempi aika olisi mahdollisesti tuonut lisää näkökulmia tehtäviin" Usein on toive löysemmälle aikataululle, mutta tällä jaksolla ei ollut tarkoitus päästä kirjastoon, kuten toivottiin, vaan käyttää enimmäkseen nettimateriaalia.


"Nautin suuresti omien aikaisempien ajatusteni kyseenalaistamisesta, kääntämisestä ja muokkaamisesta." Kun tämän ajatuksen omaksuu, voi oppia mitä vaan. Se tarkoittaa ettei liiaksi rakastu omaan tekstiin sellaisenaan.

Nostan vielä lopuksi esille Tuikun ajatuksia: "Kaikkein eniten ajatuksia minussa herätti kuitenkin kolmas tehtävä, jossa pohdittiin kriittisen lukutaidon merkitystä, joka korostuu nykyisessä tietoyhteiskunnassa. Joudumme pohtimaan tiedon oikeellisuutta ja erityisen tärkeäksi päämääräksi näkisin mediakasvatuksessa oman mielipiteen luominen kulloisestakin informaatiosta. Olemmeko opiskelijoina valmiit kriittisesti pohtimaan tietoa ja sen merkityksiä? Toisaalta voimme kysyä olemmeko kasvattajina valmiit antamaan opiskelijoille mahdollisuuden kriittisesti pohtia heille tarjottua tietoa?" Nämä ovatkin hyviä pohdintoja.

Nyt joulun viettoon!

kanerva


Oman toiminnan analyysi[muokkaa]

Wikiopistossa toimiminen[muokkaa]

Kurssi suoritettiin internetympäristössä, joka ei ollut ryhmämme jäsenille entuudestaan tuttu. Wikiopistossa toimiminen oli yllättävän helppoa, eikä vaatinut niin suurta vaivannäköä kuin aluksi pelkäsimme. Jokainen ryhmämme jäsen vastasi tehtäväsivujemme täydentämisestä, joten jokainen sai samalla harjoitusta wikiopistossa toimimiseen.

Ainoa asia mikä hieman mietitytti oli se, että periaatteessa kuka tahansa pääsee muokkaamaan minkä tahansa ryhmän kirjoituksia. Lisäksi kun esiinnytään nimimerkein, ei voi tietää kuka tekstiä muuttelee, mikäli nimimerkki ei kuulu kenellekään ryhmän alkuperäisistä jäsenistä. Oikeat nimet eivät tietenkään auta, sillä verkossa toisen identiteetin varastaminen on suhteellisen helppoa. Se, että viestin täydentäminen oli mahdollista ilman palveluun kirjautumista saattaa joissain ihmisissä aiheuttaa turvattomuutta.

Osallistuminen[muokkaa]

Sovimme kurssin aluksi opintojaksolle Marraskuu-ryhmän tavoitteet ja pelisäännöt. Jaoimme vastuualueet neljään eri tehtävään. Sovimme myös Facebook-ryhmän perustamisesta ja yhteisistä kokousajoista, joissa kävisimme läpi tehtävänantoja sekä vaihtaisimme tehtävän tiimoilta kuulumisiamme. Kaikki ryhmämme jäsenet osallistuivat yhteisesti sovittuihin kokouksiin, mikäli joku tiesi olevansa poissa, hän ilmoitti asiasta etukäteen kaikille ryhmän jäsenille. Informaatio kulki ryhmämme sisällä hyvin. Ryhmässämme vallitsi avoin ja toiset huomioonottava tunnelma. Kirjoitusten kriittinen tarkastelu, toisten mielipiteiden huomioiminen ja oikeanlainen kehitysideoiden esille tuominen oli ryhmässämme hyvää. Ryhmämme toiminnan aikana emme kokeneet ainuttakaan ristiriitatilannetta. Ryhmämme kaikki jäsenet olivat toiminnassa mukana tasapuolisesti ja reilusti.

Arviointia ryhmän toiminnasta[muokkaa]

Ryhmämme onnistui toimimaan hyvin koko mediakasvatus ja uudet lukutaidot -kurssin ajan. Opiskelutehtävät teimme yhteisesti sovitun alkusuunnitelman mukaan. Tehtävävastaavat pitivät aina huolen siitä, että jokainen ryhmän jäsen tekee oman panoksensa jokaisessa tehtäväosiossa. Olemme ryhmänä kokeneet vallitsevan tavan tehdä opintoja hyväksi. Koemme suurta innostusta oppimisen suhteen tällä työskentelymenetelmällä. Jokainen ryhmän jäsen on itsenäisesti ottanut osaa tehtävien tekemiseen, meillä ei ole ollut hankaluuksia keskenään työnjaon, tasapuolisuuden tai omien mielipiteiden esiin tuomisessa. Ryhmällämme on ollut yhteinen motivaatio, se on ruokkinut ryhmäämme saavuttamaan valmiita tehtäviä, joiden takana me kaikki olemme voineet olla. Ryhmänä koimme hyvänä yhteisesti sovitut pelisäännöt, joista pidimme myös kiinni. Ryhmämme toiminta eteni hyvin ja jouhevasti sallien opiskelijoiden tilapäiset poissaolot. Pystyimme sopimaan hyvällä tavalla, mikäli joku oli poissa, että hän tekee oma-aloitteisesti oman panoksensa tehtävän eteen ennen sovittua tapaamista. Facebook-ryhmä ja sen kautta tapahtunut tiedonvaihto oli hyvä väline tuottaa yhteisesti tietoa tehtävän etenemisestä. Wikiopiston helppokäyttöisyys on myös edistänyt opiskelutehtävän luomista ja muokkaamista.

Arvioimme ryhmässä viimeisen Facebook-keskustelun aikana kaikkien panosta ja osallistumisaktiivisuutta. Meillä kaikilla oli sellainen olo, että kaikki ovat rehdisti tuoneet oman panoksensa kurssin oppimistehtävien eteen. Olemme ryhmänä oppineet toimimaan sosiaalisessa mediassa kaikkien mielipiteitä huomioiden, yhteisöllisen kirjoittamisen pelisäännöistä kiinnipitäen ja vastuullisesti. Prosessikirjoittamisen yhteydessä kävimme keskustelua siitä, että kuinka mediakulttuurin luomat paineet ovat varmasti tulevaisuudessa haasteena erilaisista sosiaalisista taustoista olevien nuorten kanssa. Toisilla lapsilla, tai heidän vanhemmillaan, on vara ostaa lapsilleen viestintälaitteita, mutta toisilla ei ole. Tämä asia tulee tulevaisudessa olemaan koulun haasteena vielä isommalla mittakaavalla kuin nyt.

Yleisarviointi[muokkaa]

Yleisesti ajateltuna mediakasvatus ja uudet lukutaidot -kurssi on tarjonnut uuden tavan oppia tekemään opiskelutehtäviä. Se on myös tarjonnut oivan mahdollisuuden saavuttaa kasvatuksellisesti uusia tapoja toimia kasvavien lasten ja nuorten kanssa. SOME on merkittävä oppimisen paikka nykyään, ja meidän kasvatusalalla olevien tulee hallita sen tuomat mahdollisuudet, jotta me voimme omakohtaisesti opettaa tai ohjata lapsia ja nuoria sen maailman koukeroissa. Kurssin mielenkiintoisin asia on ollut huomata se, että tehtävät ovat koukuttaneet lukemaan sosiaalista mediaa aivan eri näkökulmasta. Olemme huomanneet ajattelevamme sosiaalisen median ulottuvuuksia laaja-alaisesti ja mahdollisuuksien lasien läpi.

Kurssin tehtävät ovat olleet mielenkiintoisia kokonaisuuksia, joissa olemme saaneet paljon hyvää ja tärkeää tietoa. Olemme mielestämme oppineet tehtävistä paljon ja myös onnistuneet luomaan hyvässä yhteisessä hengessä hyviä vastauksia oppimistehtäviin. Yleisesti mediakasvatuksen ulottuvuudet ovat mielestämme meillä hyvin hallussa. Koemme olevamme hyvällä polulla kohti avoimempaa, kriittisempää ja moniuoloitteisempaa lukutaitoa. Meille kasvattajille tai tuleville kasvattajille medialukutaitoon suhtautuminen avoimesti, kriittisesti ja rakentavasti avaa uudenlaisia mahdollisuuksia saavuttaa opettamisessa oppijoita kiinnostavia elementtejä. Oppijat ovat monelta osin kiinni mediakulttuurin virikkeissä ja heillä ei ole kokemuksia ajasta jolloin ei oltu kiinni viestintälaitteissa niin voimakkaasti. Kasvattajilla on myös vastuu tuoda oppijoille esiin kokemuksia hetkestä, jolloin on hyvä rauhoittua ja olla ilman viestintälaitteita. Se on hyvä keino oppia kriittisesti arvostamaan mediakulttuuria ja -lukutaitoa.


Kehitysideoita[muokkaa]

Kurssin kokonaisuus on hyvä ja opettava. Kurssia emme juuri haluaisi mihinkään suuntaan muuttaa. Kurssin kokonaisuudessa voisi ehkä kokeilla tulevaisuudessa blogin ylläpitoa kurssin aikana, esimerkiksi korvaamalla sillä tehtävän 4. Kurssista jäi paljon mietittävää ja omissa mielissämme kehitettävää, lähinnä omien asenteiden ja mediakasvatuksen käyttämisen suhteen. Lasten ja nuorten kanssa toimiessa mediakasvatuksen lukutaitoa tarvitaan, siitä emme voi olla enää erossa millään tavalla.

Ryhmämme kaikkien jäsenten kohdalla on yksi iso kehittymisen paikka ja se on Wikiopistoon kirjautuminen. Meidän yhteisten keskustelujen pohjalta selvisi, että olemme kaikki tehneet satunnaisesti korjauksia ja muokkauksia ilman kirjautumista omilla tunnuksillamme. Tämä näkyy loki-tiedostoissa mukavana piristyksenä ja useampana kirjoittajana.

Henkilökohtaiset analyysit opintojaksosta[muokkaa]

KazaMaarit[muokkaa]

Opintojakson nimi lupaili minulle jotain aivan uutta ja kiinnostavaa. Jo varhaisessa vaiheessa aineopintoja ajattelin, että tälle kurssille on mahduttava mukaan. Onneksi näin kävi! Mediakasvatus ja uudet lukutaidot kuulostivat korvissani ajan kuvalta, tältä päivältä. Itselläni on kaksi alakouluikäistä lasta ja tästäkin syystä olin erityisen kiinnostunut kuulemaan, mitä moiset lukutaidot ovat. Eräs opiskelutovereistani oli suorittanut kurssin jo aiemmin ja kertoi nauraen, miten osallistujat olivat ensimmäisellä lähiopetuskerralla kaivaneet repuistaan kynät ja paperit pöydälle muistiinpanojen tekoa varten. Pian oli kuitenkin selvinnyt, että niiden tilalla olisikin kannattanut olla tietokone. Näillä ajatuksilla lähdin opintielle kohti uudenlaista lukemista.


Ryhmämme Marraskuu muodostui lähiopetuspäivänä viisijäseniseksi, mikä oli mielestäni sopiva koko tällaiseen työskentelyyn. Ryhmän jäsenet olivat minulle vieraita, kasvot toki muistin aiemmalta kvantitatiivisen tutkimuksen kurssilta. Saimme opettajalta eväät matkalle Wikiopiston maailmaan, uuteen ja ihmeelliseen minulle. Vaan eihän tuo hassummalta vaikuttanut, työskentely oli itse asiassa mukaansa tempaavaa ja mielenkiintoista. Päätimme aluksi kullekin tehtävälle vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat aikataulusta ja "viime silauksesta" töihimme. Tämä jako oli hyvä ja toimiva. Yhteisesti muodostetut pelisäännöt myös loivat vankan perustan työskentelyllemme. Keskustelufoorumiksemme muodostui kaikille enemmän ja vähemmän tuttu Facebook, jonne kokoonnuimme kerran jokaisen tehtävän puitteissa chat-keskusteluun. Tämäkin tapa jutella ja sopia asioista oli oivallinen ja siinä jokainen pääsi avaamaan sanaista arkkuuaan ja kertomaan mielipiteitään. Suosittelen! Tunnen, että jokainen meistä viidestä on ottanut kurssin suorittamisen tosissaan ja tehnyt osuutensa töiden valmistumisen eteen päättäväisesti ja ahkerasti. Osallistumisaktiivisuuden varmentaminen on vain hankalaa, sillä jokainen meistä on tehnyt jotain "anonyyminä" eli unohtaen kirjautua sisään Wikiopistoon. Mutta en ole ainakaan kokenut kenenkään matkustaneen muiden siivellä. Olemme lisänneet, korjanneet, muokanneet, poistaneet ja muuttaneet omaa ja toisen kirjoitusta. Tässä tavassa kirjoittaa on oltava rohkea tarttumaan toisen tekstiin ja vastaavasti annettava toisen muokata omaa aikaansaannostani yhtä lailla, jotta lopullisesta tekstistä muodostuu mahdollisimman tiivis ja helppotajuinen lukupaketti itselle ja muille.


Tämä työskentelymuoto on opettanut minulle uudenlaisen tavan tiimityöstä (jota teen oikeastikin työkseni). Aikataulut ovat pitäneet ja olemme olleet yhteisvastuullisia osallistujia. Tehtäviin sisältyneet lähdemateriaalit ovat olleet kiinnostavia ja antaneet aihetta ajatteluun: mitä on mediakasvatus ja miten lukemaansa kannattaa suhtautua. Kaikki painettu sana ei välttämättä ole puhdas totuus. Mitä tahansa internetistä lähtee etsimään, ensimmäisiä hakuosumia on aina Wikipedian sivut. Sen monesti sivuutan suosiolla ja koetan löytää "todemmalta" vaikuttavan lähteen. Nyt tiedän, miten tietoa Wikiympäristöön on mahdollista lisätä. Ja tämän aion lapsillenkin selvittää - vaikkapa joulunpyhinä. Internet on valtava maailma ja siihen perehtyminen vie mukanaan. Pidin todella tästä kurssista ja sen suoritustavasta. Kiitän ryhmämme jokaista jäsentä aktiivisuudesta, hyvästä ryhmähengestä ja tsemppauksesta!

Anmatila[muokkaa]

Mediakasvatuksen kurssi oli minulle ehkä koko aineopintojen odotetuin. Koin sen sisällön hyvin lupaavaksi ja ajankohtaiseksi. Tiesin, että tietoni kyseisestä aiheesta ovat kovin puutteelliset ja että tavallaan joutuisin ”koetukselle” tehtävien tekemisessä. Jo pelkästään wikiopiston käyttäminen ryhmän työskentelyalustana oli uutta ja outoa, lisäksi ryhmämme tapasi Facebookissa, jonne olin kirjautunut vain viikkoja aikaisemmin! Kokemattomuuteni ilmenikin viime metreillä: olin mennyt ryhmämme sivuille tallentamani kirjanmerkin kautta, enkä ymmärtänyt kirjautua sivuille, joten lokitietoni lienevät tyhjääkin tyhjemmät, paitsi tämän viimeisen tehtävän osalta!

Ryhmämme muodostui sattuman kautta ja se koitui ehdottomasti suureksi rikkaudeksi. Emme tienneet ennalta kuinka ryhmädynamiikkamme toimisi. Mielestäni laaditut ”pelisäännöt” olivat hyvät ja toimivat, niitä ei kyseenalaistettu tai muutettu kertaakaan kuukauden aikana. Meillä vallitsi ”yhdet puheet” – meininki. Facebook – ryhmä saatiin pidettyä juuri silloin kun ne olivat sovittu ja niiden sisältö oli aina toisia kannustavaa, ohjaavaa ja neuvovaa. Keskustelu naamaa näkemättä mahdollistaa sanojensa valitsemisen tarkemmin ja voisin kuvitella, että esimerkiksi negatiivisen palautteen antaminen toiselle on liiankin helppoa kun ei tarvitse kohdetta silmiin katsoa. Mietin vain, kuinka väärän kuvan itsestään voikaan antaa ja sanojen taakse voi piiloutua mitä ja kuka tahansa.

Ensimmäisen ryhmätehtävän koin materiaalinsa puolesta helpoimmaksi. Se oli hyvä aloitus, koska siinä tuli selvennettyä peruskäsitteet. Se tehtävä olikin jaettu alkutapaamisessa osiin ja ehkä siksi melko helppo tehdä. Itse tein sen virheen, että kirjoitin tekstiä sillä ajatuksella, että siirrän valmiin paketin wikialustalle. Tekstin ollessa siirtovalmis huomasin, että kyseiset asiathan on jo joku sinne kirjoittanut! - tosin senhän ei pitänyt olla edes mikään uutinen, tästähän puhuttiin jo silloin aloitustapaamisella. Kokonaisuudessaan ensimmäinen tehtävä onnistui sisällöllisesti hyvin ja ryhmä osoitti toimivuutensa varsin lyhyellä tuttavuudella. Luultavasti rohkenimme muutella toistemme tekstejä aika vähän, koska vasta ”tunnustelimme” ryhmän kestävyyttä.

Toinen tehtävä oli minulle ehdottomasti kaikista haasteellisin. Koin Suorannan artikkelin vaikealukuiseksi ja luin sitä monta kertaa, ennen kuin sain ymmärryksen sen sisällöstä. Tämän tehtävän kohdalla menin wikialustalle lukemattomia kertoja ja tein sinne tekstiä pieniä pätkiä kerrallaan ja täydentäen tai korjaillen toisten tekstiä. Siksi siitä tulikin tunne, että olenko tehnyt tarpeeksi verrattuna muihin. Sitä helposti unohtaa kirjoittaessaan, että meitä on viisi tekijää ja siksi parin päivän aikana tekstiä voi tulla paljonkin lisää. Omaa työn määrää oli vaikea suhteuttaa juuri tekstin jatkuvan elämisen vuoksi. Valmis tehtävä oli mielestäni hyvä vaikeasta aiheesta, vaikkakin laajalti pohdittu. Minusta se saikin sitä olla, koska tehtävänantokin pyysi sitä tekemään.

Kolmas tehtävä oli minun vastuullani. Jatkoimme kirjoittamista samalla tavalla kuin aikaisemmissakin tehtävissä. Itse tein tehtävää samalla tavalla kuin edellistä - koin jopa oppineeni prosessikirjoittamisen alkeita! Oli oikeastaan mielenkiintoista seurata tekstin elämistä päivä päivältä, nyt vastuullisena ehkä enemmän kuin aikaisemmin. Jos olisin ollut ensimmäisen tehtävän vastuuhenkilö, olisin ollut todella ison haasteen edessä. Tämä työnjako oli minulle suotuisa.

Monissa tehtävissä viitattiin lapsiin ja nuoriin/opiskelijoihin. He ovat kasvaneet mediakulttuurin valtakaudella ja heille tämä kaikki on aivan itsestään selvää. Itse äitinä havahduin erityisesti kriittisen lukutaidon tarpeellisuuteen ja ehkä huolestuinkin siitä, että onko omilla lapsillani jo kykyä ja uskallusta muodostaa omia kriittisiä käsityksiä ympäröivästä maailmasta tai osaavatko he toimia sosiaalisen median verkoissa asiaankuuluvalla pidättyväisyydellä. Pitäisikö tätä kaikkea pitää tulevaisuuden peikkona vai toivona?

Oman ryhmän toiminta tällaisella toimintatavalla oli tällä kurssilla parasta antia. Aktiivinen toiminta ilman kasvokkain tapaamista on kehittyneen teknologian ansiota ja nyt se todentui hyvin konkreettisella tavalla. Puhuttamattakaan siitä oppimisen määrästä, jota tapahtui tehtäviä tehdessä. Ainoastaan melko kireä aikataulu oli ajoittain luoda paineita. Lisäksi tiukka aikataulu teki mahdottomaksi esimerkiksi kirjojen lainaamisen kirjastosta tehtävien lähteiksi. Pidempi aika olisi mahdollisesti tuonut lisää näkökulmia tehtäviin. Joka tapauksessa tällaista toimintatapaa voisi suosia enemmänkin!

Riharkon[muokkaa]

Yksilönä olen ollut aktiivinen ja oma-aloitteinen opintotehtäviä kohtaan. Olen ollut mukana työstämässä yhteistä tehtävävastaustamme aktiivisesti. Olen ollut mukana ryhmämuotoisessa kirjoittamisprosessissa hyvin. Omalla kohdallani ei ollut yksin vastuutehtävää hallittavana, olen toisena vastuullisena tekijänä viimeisessä tehtävässämme. Oppimisen kannalta ajateltuna olen iloinen siitä, että ryhmämme on ollut juuri tämä, koska oppiminen ja tehtävän asioiden selville ottaminen on sujunut hyvin. Motivaationi tehdä yksilöllisesti ryhmän eteen tehtäviä on ollut hyvä. Yksilöllisesti olen saanut hyvin vapautta työstää omia ajatuksiani ja tuoda esiin omia korjausehdotuksiani. Yksilöllisesti olen oppinut eniten yhteisesti luotujen tekstirunkojen muokkaamisten kautta. Monen henkilön luomaa tekstiä muokatessa huomaa tiedostavansa asioista itselle merkittävät, uudet asiat ja haasteellisemmat. Kurssin lyhyt ajanjakso on ollut minusta oikein hyvä ja motivoiva. Tietyt päivämäärät tuovat turvallisuuden kirjoittamiseen. Asiat valmistuvat ajallaan. Omalta kohdaltani huomaan myös, että olen verkkokursseilla yleensä aktiivisimmallani, osallistun keskusteluihin ja kirjoittamiseen useasti. Tämä tapa opiskella sopii minulle oikein hyvin. Mediakasvatuksen uusista ulottuvuuksista olen oppinut paljon merkittävää. Kurssi on siis tarjonnut minulle laaja-alaisesti oppimisen mahdollisuuksia, joista toivon tulevan uudenlaisia virikkeitä omaan työhöni. Kurssi oli myös siinä mielessä ajankohtainen, että olen opponoijana Some-aiheisessa Proseminaarityössä Jyväskylän yliopistoon. Kurssi tarjosi minulle mahdollisuuden saada mediakasvatuksesta akuuttia ja uudenlaista tietoa, joita voin sitten jakaa, kritisoida ja keskustetuttaa toisella henkilöllä.

Kiitokset kaikille ryhmäläisille opettavaisesta kurssista ja hyvästä yhteishengestä kurssin aikana.

Tuikku65[muokkaa]

Mediakasvatus kurssi oli hyvin mielenkiintoinen sisältönsä vuoksi. Erityisen kiinnostavaksi kurssin teki yhteydet kriittiseen pedagogiikkaan, joka on kiinnostanut minua aiemmissa opinnoissa. Kurssin sisältö oli muutenkin mielenkiintoinen. Alussa oli minulle tutumpaa asiaa. Tästä edettiin syventämään tietoa. Ensimmäinen tehtävä tuntui tutuimmalta, sillä sosiaalinen media oli jonkin verran tuttu käsitteenä. Sen sijaan toinen tehtävä oli vaikeampi, vaikka olin hieman tutustunut varhaiskasvatuksen mediakasvatukseen. Tehtävä herätti kysymyksiä mediakulttuurista kasvattajana ja kasvatuksesta median käyttämisessä. Kaikkein eniten ajatuksia minussa herätti kuitenkin kolmas tehtävä, jossa pohdittiin kriittisen lukutaidon merkitystä, joka korostuu nykyisessä tietoyhteiskunnassa. Joudumme pohtimaan tiedon oikeellisuutta ja erityisen tärkeäksi päämääräksi näkisin mediakasvatuksessa oman mielipiteen luominen kulloisestakin informaatiosta. Olemmeko opiskelijoina valmiit kriittisesti pohtimaan tietoa ja sen merkityksiä? Toisaalta voimme kysyä olemmeko kasvattajina valmiit antamaan opiskelijoille mahdollisuuden kriittisesti pohtia heille tarjottua tietoa?

Kurssin toimintatapa oli minulle uusi ja osoittautui toimivaksi, vaikkakin hieman pelkäsin etukäteen tehtäviä. Etukäteen minua arvelutti, miten uskallamme muutella ja korjailla toisten tekstiä. Toisaalta en tiennyt mitä itse pitäisin siitä, että omaa tekstiäni muokkaisi joku toinen. Tuo pelko oli kuitenkin turha, sillä tekstin muokkaus tuntui sujuvan hyvässä yhteisymmärryksessä. Toisinaan minusta tuntui, että kaikki oli jo sanottu, kun itse ennätin tehtävien pariin. Minä kun olin kurssin aikana melko työllistetty töiden ja muiden velvoitteiden vuoksi. Yritin kuitenkin antaa oman panokseni tehtäviin korjailemalla tekstiä ja lisäämällä omia näkökulmia.

Ryhmän toiminnassa kaikki tuntuivat hyvin innokkailta. Ryhmä sai aikaan facebook istunnoissa hedelmällisiä keskusteluja. Mielestämme osasimme hyödyntää kurssin toimintatapaa. Kiitän yhteistyöstä.


Sisal[muokkaa]

Minua aluksi hieman harmitti, että joudun oman tyhmyyteni vuoksi suorittamaan kurssin toista kertaa. Ajattelin kuitenkin asian näin, että mediakulttuuri on muuttunut ja muuttuuu edelleenkin melko nopeasti. Tämä aiheuttaa paineita myös mediakasvatukseen. Tämän kurssin sisältö olikin aivan eri, kuin sillä mediakasvatuksen kurssilla mille itse osallistuin muutama vuosi sitten. Itse sain tästä kurssista paljon enemmän irti kuin edellisestä. Ja tuli muistettua palauttaa tämä viimeinenkin tehtävä, joten tällä kertaa kurssi tulee suoritettuakin.

Uskon kuitenkin, ettei asia kohdallani ns. jää tähän nytkään, vaan jatkanen aiheen piirissä myöhemminkin. Mediakasvatus nimittäin kiehtoo minua suuresti. Kriittinen kasvatus on myös aihepiiri, joka on kiehtunut minua kasvatustieteen perusopinnoista lähtien.

Koin työskentelytavan tällä kurssilla itselleni erittäin opettavaksi. Etenkin ryhmämme Facebook -keskustelut olivat antoisia minulle, sillä opin yhä enemmän siitä kuinka toimia sosiaalisen median maailmassa. Kirjoittamalla keskusteleminen on itselleni ollut aina hankalaa, koska tulen helposti väärinymmärretyksi. Tämä johtunee osaltaan myös huumorintajustani, jota kaikki eivät aina ymmärrä. Ymmärrän kyllä että oma ilmaisuni kaipaisi välillä hiomista. Koska itse tiedostan tämän, osaan nykyään muotoilla sanojani hieman paremmin, mutta on pakko myöntää, että tapanani on joskus kirjoittaa niin etteivät muut välttämättä pysy ajatusteni perässä.

Ryhmässämme vallitsi hyvä, ja kannustava ilmapiiri. Jos jotain väärinymmärryksiä meinasi tulla esim. Facebook-keskusteluissa, niitä pyrittiin heti oikaisemaan. Tapa jolla Facebookissa ryhmänä keskustelimme oli positiivisesti virittynyttä.

Osallistuin tehtävien tekoon innostuneesti, ja pyrin aloittamaan tehtävien teon mahdollisiman pian. Tämä siksi, että halusin itse mahdollisimman nopeasti orientoitua tehtävän tekemiseen. Yleensä aloitin pohdinnoilla, joita täydensin varsinaista tekstiä luettuani. Viimeisenä vasta siirryin analysoimaan itse tekstiä. Välillä siis omat ajatukseni saattoivat tehdä myös pienimuotoisen kuperkeikan. Nautin suuresti omien aikaisempien ajatusteni kyseenalaistamisesta, kääntämisestä ja muokkaamisesta. Erittäin virkistävää ja opettavaa!