Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2013 kurssi/Jenna, Annika, Sanna, Kirsi, Pinja & Jutta/moduli III-keskusteluun

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tähän alle kommentteja/keskustelua Wikipedian viisi pilaria ja wikiopisto -videosta tyyliin "OmaNimi: tekstitekstiteksti..."


AnnikaTu: En ollut ennen luentoa tiennyt, että Wikipedialla on säännöt ja että muokattuja tekstejä valvotaan. En ole myöskään aikaisemmin tullut ajatelleeksi, että Wikipediassa voisi syntyä ns. muokkaussotia, joissa käyttäjät poistavat ja muokkaavat jatkuvasti toistensa tekstejä. Mielestäni on monimutkaista, että Wikipedian artikkeleiden tulisi olla neutraaleja. Toki joissakin asioissa on mahdollista pyrkiä neutraaliuteen, mutta kuten luennollakin tuli ilmi, ovat esimerkiksi sodat aiheita, joista on hyvin hankalaa - ellei jopa mahdotonta - kirjoittaa täysin neutraalisti, näkökulmatta. Usein esimerkiksi länsimaisilla ihmisillä on oma näkökulmansa aiheisiin. Luennolla keskusteltiinkin siitä, onko enemmän oikeaa tietoa länsimaalaisen kirjoittama artikkeli, jossa on viitattu sanomalehtiuutiseen, kuin sotatantereella olleen siviilin kertomus kokemuksistaan, "silminnäkijähavainnot". Tämänkaltaisissa asioissa on aina olemassa jokin näkökulma, eikä täysin neutraalia tekstiä kenties ole mahdollista rakentaa laisinkaan.

Oli kiinnostavaa, että Suoranta kertoi suunnitelleensa seuraavan projektinsa työstämistä Wikiopistossa. Wikiopiston positiivinen puoli vaikkapa blogeihin verrattuna on toki se, että lukijat voivat halutessaan muuttaa olemassaolevaa artikkelia. Toisaalta blogeissa lukijat pääsevät kommentoimaan artikkeleita ja blogin kirjoittaja voi muovata ajatuksiaan kommenttien ohjailemaan suuntaan, mikäli ajatukset kuulostavat hänen mielestään hyvälle.

Itse koen Wikipedian ja Wikiopiston käytön hieman "tönkkönä", sillä en ole niitä kovin paljoa käyttänyt, ja esimerkiksi blogimaailma on minulle tutumpi. Tuntuu, että erityisesti joissakin tapauksissa blogit sallivat enemmän muutoksia ja persoonallisuuden esiin tuomista sivun muokkaamisen avulla kuin Wikiopisto tai Wikipedia. Koulumaailmassa Wikiopiston käyttö voisi toki olla hedelmällistä, mutta toisaalta toiminta saattaisi sisältää joitakin hankaluuksia. Esimerkiksi oppilaille voisi hyvinkin käydä samanlainen virhe kuin meidän ryhmällemme - ryhmän nimeä muutettaessa koko sivun sisältö katosi. Erityisen harmillista tämä olisi, mikäli aikaisemmin kirjoitetun ja tuotetun palauttaminen ei enää olisi mahdollista, vaan vahingon ansiosta koko työ olisi aloitettava alusta. Ehkä tämä kurssi onkin hyödyllinen juuri siksi, että opimme virheistämme ja uskaltaudumme käyttämään Wikiopistoa myös tulevssa työssämme.


JennaJ:

Wikipedian viisi pilaria olivat myös minulle uusi tuttavuus, mutta on mukava tietää, että myös Wikipediassa toiminta on tietyllä tavalla säädettyä. Videoiden myötä asenteeni wikisisältöjä kohtaan on muuttunut ehkä myönteisemmäksi, sillä tunnen näkeväni kokonaiskuvan paremmin. Vaikka wikitekstejä voikin muokata kuka tahansa, ovat tekstit kuitenkin jatkuvan vertaisarvioinnin alaisuudessa, mikä muokkaa sisältöjä yhä parempaan ja luotettavampaan suuntaan. Ja kuten jo aiemman videon kohdalla mainitsin, miksi emme luottaisi niin omaan kuin nuortenkin kykyyn suhtautua kriittisesti kohtaamiimme mediasisältöihin?

Ensimmäinen pilari antaa Wikipedian tuottajille ja käyttäjille tavoitteellisen suunnan: kyse on tietosanakirjasta. Jäin tässä kohtaa miettimään, miten paljon eri maiden (/kielien) wikisisällöt eroavat toisistaan. Onko ehkä niin, että englannin kielisessä Wikipediassa jokin asia on tarkemmin ja luotettavammin selostettu kuin suomalaisessa, tai toisinpäin? Ainakin itse olen huomannut, että toisinaan englanninkielisen version tekstit ovat pidempiä kuin suomalaisversion. Myös wikitekstien neutraaliuteen pyrkimisen tavoite sai ajatukseni liikkeelle. Kuten Annika jo sanoi, on hankalaa kirjoittaa neutraalisti, sillä jokaisella kirjoittajalla on aina jokin näkökulma kirjoitettavaan tekstiin. Toisaalta tietynlainen vertaisarviointi, joka wikiaineiston vapaassa maailmassa on aina läsnä, auttanee sisältöä pysymään tietokirjamaisena.

Toisaalta vertaisarviointi saattaa joskus mennä äärimmäisyyksiinkin. Koska tietty yksilö ei hallitse tiettyjä artikkeleita, vaan teksti on kaikkien vapaasti muokattavissa, saattaa muokkaaminen joskus mennä jopa henkilökohtaiselle tasolle. Siksi yksi pilari kehoittikin kunnioittamaan kanssamuokkaajia. Tämähän on perusperiaate myös elämässä ylipäätään, joten miksei wikissä toimiminen auttaisi oppilaita myös keskinäisen vuorovaikutuksen parantamisessa yleiselläkin tasolla?

Viimeinen pilari antaa tekijälle vapauden: ehdottomia sääntöjä ei ole olemassa, joten muokata kannattaa vaikka mokaamisenkin uhalla. Omassakin ryhmässämme mielenkiintoinen kömmähdys oli juuri tuo sisällön häviäminen otsikon vaihdoksen myötä, mikä onneksi onnistuttiin korjaamaan. Tapaus voi aiheuttaa pelkoa wikitiedon epävarmuudesta: Entä jos oppilailleni kävisi näin? Onneksi tieto kuitenkin tallentuu Wikipediaan ja -opistoon aina tietyllä tasolla, joten peruuttamattomia virheitä tuskin voi tehdä. Luulen myös, että kiinteämpi tutustuminen wikimuokkaamisen ohjeisiin ja toimintaperiaatteisiin auttaisi välttämään vastaavanlaisia kömmähdyksiä sattumasta. En ole itsekään aiemmin luonut wikimateriaaleja, joten en voi sanoa tietäväni muokkaamisesta kaikkea. Joka tapauksessa wikitoiminnassa tärkeintä lienee yrittäjämäinen asenne: yrityksen ja erehdyksen kautta voittoon, tai ainakin kohti sitä.


Sanna: Wikiprojektit perustuvat vapaa ehtoisuuteen ja niillä on yhteinen tavoite, esim. wikipediassa tehdään yhteistä tietokirjaa. Wikipediaa tehdään hyvin eritavoin, osa on harrastelijoiden kirjoittamia toiset palkattuja kirjoittajia. Minulle oli uutta, että jotkut esim. valtiot palkkaavat kirjoittajia, jotta niistä kirjoitettu tieto on niiden "kontrollissa" ja joku koko ajan tarkistaa, ettei kukaan muuta kirjoituksia. Samoin wikipedian viisi pilaria olivat minulle uusia. Tietosanakirjamaisuus on aika oletattavaa, jotta tieto koetaan luotettavaksi. Tieto pitää olla konstruoitavissa ja aiheesta pitää olla riittävästi luotettavia lähteitä. Mikä on tietämisen arvoista? Neutraalilla näkökulmalla tarkoitetaan ainakin sitä, että tieto wikipediassa on viitattu tarkistettaviin, luotettaviin lähteisiin. Wikiopistoon nähdeen siinä on sellainen ero, että siellä tieodon pitää olla objektiivista, mutta ei välttämättä neutraalia. Tämä riippuu tutkimuksesta tai tieteenalasta esim. luonnontieteeissä välttämättä voida vaatia neutraaliuutta. Koska wikipedia on vapaata ainiestoa, jota kuka tahansa voi muokata niin se varmaan pääasiassa lisää sen luotettavuutta. Mietin sitä, että voiko ainakin väliaikaisesti wikipediastakin löytyä väärää tietoa, ennen kuin joku huomaan sen ja korjaa virheen? Menettelyohjeet ovat mielestenä vähän epämääräiset. Mieten voidaan määritellä mikä tieto on hyvän maun mukaista? Pystymmekö arvoimaan tieto kriittisesti? Ja viides pilari, ettei ehdottomia sääntöjä ole, antaa aika suuren vastuun kirjoittajalle. Kuulostaa myös todella hienolta, että wikipedia on valmis muutokseen ja muuttumaan, mutta toteutuuko se käytännössä???

JUTTAP: Ehkä aiempaan videoon tullut vastaukseni olisi muuttunut, jos olisin katsonut tämän ensin. Sillä minulle oli täysin uutta nämä viisi pilaria ja yllätyin positiivisesti! En myöskään ole ollut tietoinen, että tekstiä todellakin valvotaan ja katsotaan sen paikkaansa pitävyys. Mutta edelleen minua jää mietittyttämään se, voivatko tekstin tarkastajat todella olla täysin neutraaleja? Ja yllätyksenä tuli myös se, että jollain saattaa olla palkattuja kirjoittajia. Joilloin herää myös ajatus, onko taustalla vain faktan pysyminen wikimaailmassa vai saattaako tekstin sekaan lipsahtaa myös piilomainontaa? Hirmu vaikeeta selittää... Mutta olisiko wikiteksti tällöin täysin neutraalia?

Jollain tavalla on helpottavaa, että wikitekstiä ohjaa tietyt säännöt vaikkakin viidennen pilarin "ei ole ehdottomia sääntöjä" kuulostaa astetta hazardilta. Mutta hauska pointti videon loppupuolella oli, että jos opettajat käyttävät jo nyt wikipediaa tietolähteenä, niin mihin oppikirjoja loppupelissä tarvitaan tai edes opettajia?


Pinja

Tämän luennon tiimoilta jäi erittäin hyvin mieleen ensinnäkin wikipedin käyttöä koskeva perustelu koulussa. Oli mukava kuulla asiantuntijoiden sanovan sitä samaa, mitä itsekin olen ajatellut, eli Wikipedian käyttäminen onkin lopulta paljon järkevämpää kuin ajatellaan. Wikipediassa on tietyt säännöt ja kriteerit ja tietenkin tietyntyyppiset hyvään henkeen tähtäävät ohjeet, joiden olemassaolo on hyvä tiedostaa. Toki tiedon luotettavuuden ymmärtäminen on tärkeää ja epäilyttävästä tiedosta on hyvä pyrkiä tutkimaan sen referenssit sekä notabiliteetin perusteet. Jos siis artikkelissa on selvästi havaittavissa jokin arveluttava seikka, onkin hyvä katsoa aiheen laajempi keskustelu. Lopulta tärkeää on Wikipedian käyttämisen kriittisyys myös koulussa, mutta sama kriittisyys toki n syytä koskea kaikkea tieteellistä esitystä. Medialukutaitoa Wikipedia osalta voisi ollakin tiedon reflektiivisen operoinnin mahdollisuuksien kokemus ryhmän voimalla sekä ymmärrys tietoon liittyvien verkostojen rakentumisesta ja tiedon luotettavuuden arvioimisesta yhdessä. Tämä olisi varmasti raikasta vaihtelua yksinkertaisen muistamisen ja ulkokohtaisen asiaoppimisen sijaan.


Kirsi

Wikipedian käyttöä koulutehtävien tekemisessä usein rajoitetaan ja mieleeni tuleekin, että siellä olevan tiedon luotettavuutta melko vahvasti epäillään. Tiedon epäilyn asenne välitetään näin eteenpäin eikä Wikipediassa olevan tiedon rakentumista välttämättä kiellon yhteydessä selitetä eikä siitä keskustella. Itsellänikin on ollut tästä syystä hieman epäilevä suhtautuminen Wikipediaan ja siellä olevaan tietoon. Opin nyt paljon uutta Wikipediasta vapaana tietosanakirjana ja kirjaan tähän vielä osoitteen, josta Wikipedian käyttäjien "Viisi pilaria" löytyvät eli https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Viisi_pilaria. Oma suhtautumiseni Wikipedian käyttöön koki muutoksen, ymmärrys tiedon muodostumisesta muutti suhtautumista posiviiseen suuntaan. Teksti Wikipediassa kuitenkin edellyttää lähdeviittauksia, joka on omiaan lisäämään tiedon luotettavuutta. Lähdeviitteiden käyttö ei muuta tekstiä tosin vastaamaan tieteellistä tietoa ja tiedemaailmassa vaadittua luotettavuutta, mutta ne antavat mahdollisuuden palata tiedon alkulähteille ja vertailla tietoa eri lähteistä. Kuten Vadén esitti, olennaista on Wikipediassa kaikkien näkökulmien tuominen esille, joista paras sitten voittaa.

Palaan vielä aiheeseen Wikiopistossa opiskelu. Yksi Wikiopistossa opiskelun positiivisista puolista on oppiminen yli ryhmärajojen. Tämä oppimistapa mahdollistaa ryhmän sisällä oppimisen lisäksi myös ryhmän rajojen ulkopuolella oppimisen - rajana on vain oma aika ja motivaatio. Käsiteltävään aiheeseen pystyy saamaan paljon erilaisia näkökulmia, kun käy lukemassa ja tutkimassa muidenkin ryhmien keskusteluja. Haluan tuoda tässä esille Jukan esimerkin, sillä se oli hyvin valaiseva esimerkki tiedon luotettavuutta pohtiessani. Jukka kertoi esimerkissään, että oli kerran tehnyt testin ja kirjoittanut Wikipediaan selkeästi aiheen ohi menevän tekstin ja tämä teksti oli poistettu Wikipediasta parissa päivästä sen kirjoittamisesta. Vaikka tämä on pieni yksityiskohta, silti minusta mielenkiintoinen esimerkki siitä, kuinka tieto on Wikipediassa jatkuvan tarkastelun alla ja aiheeseen liittymätön teksti poistetaan.