Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2013 kurssi/Oppimismodulit/moduli III-keskusteluun

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

WIKIÄISTEN TIIVISTYS MODUULISTA 3: WIKIPEDIAN VIISI PERUSPILARIA JA WIKIOPISTO[muokkaa]

Luennon aiheena oli Wikipedian toiminnan käytänteet ja niiden kriteerit sekä Wikiopiston toiminnan mahdollisuudet. Wikipedian käyttäjien yhteisesti hyväksymiä käytänteitä kutsutaan myös Wikipedian viideksi peruspilariksi. Vadénin ja Suorannan pohdinnat koskivat myös Wikipedian ja Wikiopiston eroja sekä niiden yhteisiä toimintamuotoja tulevaisuudessa.

WIKIPEDIA ON TIETOSANAKIRJA

Tietosanakirjalle on ominaista jo aikaisemmin kirjoitetun, ns. vanhan tiedon käyttö. Wikipediaan ei tuoteta uusia tutkimuksia tai aihesisältöjä, vaan aikaisemmin julkaisematon tieto täytyy ensin julkaista jossain muualla. Wikipedian periaatteisiin kuuluu avoimuus ja vapaus, ja sen käyttäjät muokkaavat itse sen sisältöä tietokirjamaiseen muotoon eri lähteitä hyväksikäyttäen (tietosanakirjat, lehdet, almanakat ym.). Avoimuuden periaate ja Wikipedian luotettavuus herätti ryhmässämme keskustelua. Miten sisältöjä voi ja kannattaa muokata? Toteutuuko demokratia? Mitä kannattaa kirjoittaa ja mikä on tietämisen arvoista? Vadén kommentoi videoluennolla, että olennaista Wikipediassa on kaikkien näkökulmien avoin esille tuonti, jolloin paras esitetyistä argumenteistä voittaa. Tieto on siis konstruoitavissa ja se rakentuu aina luomalla ja neuvottelemalla. Suoranta toteaa luennolla, että Wikipedian sisältö on yhtä luotettava kuin on sen tekijätkin. Ryhmämme nostaa kuitenkin esille sen näkökulman, että kriittisen lukemisen osaaminen koskee myös Wikipediaa sen tietosanakirjamaisesta luonteestaan huolimatta. Esimerkiksi tekstissä pelkkä viittaus johonkin muuhun ei välttämättä kerro luotettavuudesta mitään. Wikipediaan ei kuitenkaan voi kirjoitella täysin mitä sattuu. Luotettavan tekstin täytyy sisältää muun muassa lähdeviittauksia. Sivujen sisältöä myös valvotaan ylläpitäjien toimesta, jotka poistavat sääntöjen vastaiset tekstit. Valvojien lisäksi on 1070 seulojaa, jotka estävät selkeän vandalismin. Eräs ryhmäläisistämme on jopa kerran testannut seulontaa ja valvontaa kirjoittamalla Wikipediaan selkeästi aiheen ohi menevää tekstiä. Teksti poistettiin sivuilta parin päivän sisällä, eli seulonta todella toimi. Seulonta ja valvonta ei ryhmäläistemme mielestä välttämättä täysin takaa tieteellisen käytännön luotettavuutta, mutta estää kuitenkin täydelliset ylilyönnit. Suurella seulojien määrällä saattaa olla parantava vaikutus luotettavuuteen.


WIKIPEDIASSA ON NEUTRAALI NÄKÖKULMA TEKSTIN TUOTTAMISESSA

Neutraaliuden näkökulman toteutuminen käytännössä herätti pohdintaa ryhmässämme. Voiko ihmisen, yhteisön tai kansakunnan erilaisia arvolatautuneita näkemyksiä häivyttää kokonaan esimerkiksi sotateemoihin liittyvistä kirjoituksista? Seulojien ja valvojien lisäksi vertaisarvioinnilla on osansa tiedon muotoilemisessa, mutta entä jos muokkaamiseen osallistuukin toistuvasti sellaiset tahot, joilla on vahva arvolataus tiettyä aihetta kohtaan. Miten tällaiset ”äänet” häivytetään vertaisarvioinnilla tasapuolisesti, jotta neutraalius toteutuisi käytännössä? Voidaan myös esittää kysymys, että miten neutraaleja näkökulmat ylipäätään ovat? Neutraalius ei toteudu aina samalla tavalla kaikilla tieteenaloilla. Esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisellä alalla on hyvin paljon yleisesti tunnustettuja faktoja ja teorioita, jotka eivät ole muokattavissa. Sen sijaan esimerkiksi historiaan liittyvissä artikkeleissa voi olla enemmän vaihtelua sen mukaan, miten arvolatautuneita aiheet ovat. Etenkin lähihistorian tapahtumat voivat olla sellaisia aiheita, jotka kirjoittajat ottavat henkilökohtaisemmin. Neutraaliutta voidaankin pitää suhteellisena käsitteenä. Suoranta suositteleekin videoluennolla käyttämään Wikipedian tietosisältöä opiskelun apuvälineenä, sillä sen sisältämä tieto ei ole aina varmaa. Wikipediaa voisi siis käyttää muistin apuvälineenä, samalla kuitenkin arvioiden sen tietosisältöä muihin asiantunteviin lähteisiin. Näin toimien opiskelija voi lisätä omaa kriittistä reflektiota.

WIKIPEDIA ON VAPAATA AINEISTOA

Wikipedia ei markkinoi itseään hyvänä tietosanakirjana. Se on VAPAA TIETOSANAKIRJA. Siinä kaikilla on mahdollisuus tekstien muokkaamiseen, käyttämiseen ja levittämiseen pilariohjeissa mainitun lisenssin mukaisesti. Kukaan ei omista Wikipediassa tuotettua tekstiä. Sen vuoksi on hyvä kiinnittää huomiota siihen, millaista omaa materiaalia haluaa Wikipediassa julkaista. Sydänverellä kirjoitettu paatoksellinen teksti voidaan poistaa tai muokata neutraalimmaksi, jolloin oma työ saattaa valua hukkaan. Joskus voi olla myös hyvä pohtia sellaista asiaa, että mitä kaikkea kannattaa julkaista Wikipediassa. Mahdollisuus muokata jo olemassa olevaa tietoa on monille vapauttavaa ja ilahduttaa demokraattisena mallina osallistua yhteisen hyvän tuottamiseen.

WIKIPEDIAN MENETTELYOHJE

Wikipediassa kuljetaan asia edellä kohti lopputulosta parasta näkökulmaa yhteisesti etsien. Menettelyohje ohjeistaa kunnioittamaan kanssamuokkaajia Wikipediassa. Yhteinen toiminta perustuu konsensukselle. Erilaisille näkemyksille annetaan tilaa ja niitä kunnioitetaan. Eriävät mielipiteet ratkaistaan kohteliaasti ja toisia kunnioittavasti yhteisillä keskustelusivuilla. Wikipediassa kuljetaan asia edellä kohti lopputulosta parasta näkökulmaa yhteisesti etsien.


WIKIPEDIASSA EI OLE EHDOTTOMIA SÄÄNTÖJÄ

Videoluento kannustaa osallistumaan Wikipedian kehittämiseen ilman pelkoa epäonnistumisesta. Kokeilun mahdollistaa matala kynnys. Ryhmämme pohtikin sitä, miten lapset ja nuoret saisi innostettua wiki-prosessin pariin. Monilla aikuisilla on hallussa kirjoittamisen yleiset ohjeet, joten voisiko kenties äidinkielen tunneilla opettaja mahdollistaa wikiprojektin toteuttamisen ryhmätyöskentelynä? Wikipedian käyttö voisi laajentaa oppilaiden käsityksiä tiedon muodostamisesta ja sen jäsentymisestä. Saadut kokemukset voisi sitten jakaa koulun yhteisellä sähköisellä foorumilla avoimesti mahdollisimman monen saataville.

WIKIOPISTO

Wikiopiston käyttömahdollisuudet eri-ikäisille, wikiopiston rajat ja suunta olivat sellaisia aiheita, jotka herättivät ajatuksia ja kysymyksiä. Vadénin mukaan esimerkiksi yliopistotasolla sen käyttömahdollisuudet voisivat liittyä samanhenkisten opiskelijoiden ja opettajien kokoontumiseen kiinnostavan aihepiirin tai tutkimusalueen ympärille. Suoranta heittääkin idean Wikiopiston käytöstä opinnäytetyön tekemisen apuna esimerkiksi tiedonkeruun ja keskustelun välineenä. Artikkelin kirjoittaminen Wikiopiston avulla voisi olla myös mahdollista, tosin artikkelin viimeisteleminen kannattaa jättää jonnekin vähemmän avoimeen ympäristöön. Peruskoulun ja lukion tasolla Wikiopisto voisi toimia hyvin yhteistoiminnallisissa oppimistapahtumissa ja yhteistyötä vaativissa projekteissa. Wikiopiston sivuille onkin jo koottu ohjeita kouluille Wikiopetuksen järjestämistä varten. Voiko Wikiopisto toimia tieteen tekemisen areenana? Voiko Wikiopistossa tuotetut alkuperäiset tutkimukset julkaista Wikipediassa? Nämä kysymykset jäivät ryhmässämme ja videoluennolla hieman avonaisiksi. Pohdinnassa nousi pinnalle lähteistäminen, joka tällä hetkellä on Wikipediassa kovin löyhää. Lähteiden käyttö on tieteellisessä tekemisessä erittäin tärkeässä asemassa ja Wikipediassa on annettu selkeät suositukset niiden käyttämiseen. Miten sitä voisi lisätä myös Wikipediassa tai Wikiopistossa käytännössä?

Pohdinnoissa heitettiin ilmaan sellainen näkökulma, että Wikiopiston laaja-alaisemman kehittymisen esteenä voisi olla Suomen koulutusjärjestelmää hallitseva hierarkkinen ja suljettu toimintaympäristö. Eri opetusorganisaatioilla saattaa olla selkeä visio siitä, että kaikki opetustoiminta tapahtuu ainoastaan oppilaitoksen tarjoamilla omilla sähköisillä opetusalustoilla. Opettajat ovat estyneitä tarttumaan uudenlaiseen kehittämisen haasteeseen, kun tulosrahoituksen puitteissa toimintaa valvovien mittareiden on helpompi kerätä opetukseen liittyvää tietoa vain omien sisäisten järjestelmiensä kautta. Toinen syy Wikiopiston vähäiselle kehittämistoiminnalle saattaa löytyä opettajien ennakkoasenteissa siirtyä toimimaan avoimille oppimisen foorumeille. Tulevaisuus näyttää, että tuleeko uudet opettajat ottamaan Wikiopistoa enemmän käyttöönsä omassa opetuksessaan.

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Jenna, Annika, Sanna, Kirsi, Pinja & Jutta

Wikipedian viisi pilaria ja wikiopisto

Wikipedian viisi pilaria ovat meille uusi tuttavuus (https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Viisi_pilaria). On tärkeää, että toiminta Wikipediassa on tietyllä tavalla säädettyä. Videoluentojen myötä asenteemme wikisisältöjä kohtaan on muuttunut myönteisemmäksi, sillä ne ovat avanneet kokonaiskuvaa asiasta. Vaikka wikitekstejä voikin muokata kuka tahansa, ovat tekstit kuitenkin jatkuvan vertaisarvioinnin alaisuudessa, mikä muokkaa sisältöjä yhä parempaan ja luotettavampaan suuntaan. Ja kuten jo aiemman videon kohdalla mainittiin, että miksi emme luottaisi niin omaan kuin nuortenkin kykyyn suhtautua kriittisesti kohtaamiimme mediasisältöihin?

Ensimmäinen pilari antaa Wikipedian tuottajille ja käyttäjille tavoitteellisen suunnan: kyse on tietosanakirjasta. Tässä kohtaa jäimme miettimään miten paljon eri maiden (/kielien) wikisisällöt eroavat toisistaan. Onko ehkä niin, että englannin kielisessä Wikipediassa jokin asia on tarkemmin ja luotettavammin selostettu kuin suomalaisessa, tai toisinpäin? Toisinaan englanninkielisen version tekstit ovat pidempiä kuin suomalaisversion. Teksti Wikipediassa kuitenkin edellyttää lähdeviittauksia, joka on omiaan lisäämään tiedon luotettavuutta. Lähdeviitteiden käyttö ei muuta tekstiä tosin vastaamaan tieteellistä tietoa ja tiedemaailmassa vaadittua luotettavuutta, mutta ne antavat mahdollisuuden palata tiedon alkulähteille ja vertailla tietoa eri lähteistä. Kuten Vadén esitti, olennaista on Wikipediassa kaikkien näkökulmien tuominen esille, joista paras sitten voittaa.

Myös wikitekstien neutraaliuteen pyrkimisen tavoite sai ajatuksemme liikkeelle. Pohdimme onko haasteellista kirjoittaa neutraalisti, sillä jokaisella kirjoittajalla on aina jokin näkökulma kirjoitettavaan tekstiin. Toki joissakin asioissa on mahdollista pyrkiä neutraaliuteen, mutta kuten luennollakin tuli ilmi, ovat esimerkiksi sodat aiheita, joista on hyvin hankalaa - ellei jopa mahdotonta - kirjoittaa täysin neutraalisti, näkökulmatta. Usein esimerkiksi länsimaisilla ihmisillä on oma näkökulmansa aiheisiin. Luennolla keskusteltiinkin siitä, onko enemmän oikeaa tietoa länsimaalaisen kirjoittama artikkeli, jossa on viitattu sanomalehtiuutiseen, kuin sotatantereella olleen siviilin kertomus kokemuksistaan, "silminnäkijähavainnot". Tämänkaltaisissa asioissa on aina olemassa jokin näkökulma, eikä täysin neutraalia tekstiä kenties ole mahdollista rakentaa laisinkaan. ? Ja yllätyksenä tuli myös se, että jollain saattaa olla palkattuja kirjoittajia. Jolloin herää myös ajatus, onko taustalla vain faktan pysyminen wikimaailmassa vai saattaako tekstin sekaan lipsahtaa esim. piilomainontaa? Toisaalta tietynlainen vertaisarviointi, joka wikiaineiston vapaassa maailmassa on aina läsnä, auttanee sisältöä pysymään tietokirjamaisena.

Toisaalta vertaisarviointi saattaa joskus mennä äärimmäisyyksiinkin. Koska tietty yksilö ei hallitse tiettyjä artikkeleita, vaan teksti on kaikkien vapaasti muokattavissa, saattaa muokkaaminen joskus mennä jopa henkilökohtaiselle tasolle. Siksi yksi pilari kehottikin kunnioittamaan kanssamuokkaajia. Tämähän on perusperiaate myös elämässä ylipäätään, joten miksei wikissä toimiminen auttaisi oppilaita myös keskinäisen vuorovaikutuksen parantamisessa yleiselläkin tasolla?

Viimeinen pilari antaa tekijälle vapauden: ehdottomia sääntöjä ei ole olemassa, joten muokata kannattaa vaikka mokaamisenkin uhalla. Omassakin ryhmässämme mielenkiintoinen kömmähdys oli juuri tuo sisällön häviäminen otsikon vaihdoksen myötä, mikä onneksi onnistuttiin korjaamaan. Tapaus voi aiheuttaa pelkoa wikitiedon epävarmuudesta: Entä jos oppilailleni kävisi näin? Onneksi tieto kuitenkin tallentuu Wikipediaan ja -opistoon aina tietyllä tasolla, joten peruuttamattomia virheitä tuskin voi tehdä. Jos käyttää opetuksessaan wikiopistoa, opettajan varmasti järkevää tutustua wikimuokkaamisen ohjeisiin ja toimintaperiaatteisiin. Toisaalta wikitoiminnassa tärkeintä lienee yrittäjämäinen asenne: yrityksen ja erehdyksen kautta voittoon, tai ainakin kohti sitä.

Palataan vielä wikiopistossa opiskeluun. Yksi sen positiivisista puolista on oppiminen yli ryhmärajojen. Tämä oppimistapa mahdollistaa ryhmän sisällä oppimisen lisäksi myös ryhmän rajojen ulkopuolella oppimisen - rajana on vain oma aika ja motivaatio. Käsiteltävään aiheeseen pystyy saamaan paljon erilaisia näkökulmia, kun käy lukemassa ja tutkimassa muidenkin ryhmien keskusteluja. Koulussa on oppilaille heti alusta alkaen tärkeää opettaa Wikipedissa olevan tiedon kriittinen tarkastelu, mutta sama kriittisyys on toki syytä koskea kaikkea tieteellistä esitystä. Medialukutaitoa Wikipedia osalta voisi ollakin tiedon reflektiivisen operoinnin mahdollisuuksien kokemus ryhmän voimalla sekä ymmärrys tietoon liittyvien verkostojen rakentumisesta ja tiedon luotettavuuden arvioimisesta yhdessä. Tämä olisi varmasti raikasta vaihtelua yksinkertaisen muistamisen ja ulkokohtaisen asiaoppimisen sijaan.




AB-ryhmän tiivistelmä moduli III-keskustelusta (Karoliina, Anna, Emilia, Sanna, Mikko, Riikka)

Tässä oppimismoduulissa käsiteltiin Wikipedian viittä peruspilaria sekä niiden suhdetta Wikiopistoon. Peruspilarit ovat:

  • Tietosanakirjamaisuus: Wikipedia muistuttaa perinteistä tietosanakirjaa
  • Neutraali näkökulma; artikkeleiden ei tule edustaa mitään yksittäistä näkemystä
  • Vapaata aineistoa, jota kuka tahansa voi muokata
  • Kunnioitus muita muokkaajia kohtaan
  • Ei ehdottomia sääntöjä

Wikipediassa tieto rakentuu pikku hiljaa ja toimijoita voivat olla esimerkiksi ylläpitäjät, seulojat, muokkaajat, jne. Se toimii tavallaan samoilla periaatteilla kuin tieteellisten julkaisujen vertaisarviointi, kun useat henkilöt lukevat ja korjailevat tekstiä, josta muodostuu erilaisten näkökulmien konsensus. Idea tiedon neutraaliudesta koettiin kuitenkin jokseenkin ongelmalliseksi: jatkuva muokattavuus tai tasavertainen dynaamisuus ei välttämättä johda 'neutraalin', demokraattisen keskitien löytymiseen. Wikipedian tai minkä vain vastaavan pseudodemokraattisen sivuston kohdalla tulisi myös ottaa huomioon passiivisten käyttäjien määrä suhteessa oikeasti sivuston kehittämiseen osallistuviin aktiivisiin käyttäjiin. Vaarana on varsinkin pienempien kielten kohdalla, että 'totuus' ilmentää vain tällaisen pienen piirin näkemystä. Kuitenkin passiivisille käyttäjille se saattaa olla riittävän hyvä, eikä muokkauksia välttämättä ryhdytä tekemään vaikka mahdollisuus siihen olisikin.

Pohdimme, että toisin kuin perinteisessä mediassa, internetissä kaikilla on ”ääni”, eli jokaisella on vapaus luoda, muokata ja julkaista aineistoa myös Wikipediassa. Kuitenkin myös muita käyttäjiä tulee kunnioittaa, vaikka itse olisikin eri mieltä asioista. Tämän periaatteen soisi ulottuvan myös muualle internetiin ja olisi hyvä voida ajatella kuten filosofi Habermas, että toiset osallistujat ovat hyvänsuopia ja heillä on taustalla hyvät vaikuttimet. Tämä voi kuitenkin olla vaikeaa esimerkiksi keskustelupalstoilla, joilla näkee lähinnä puolesta/vastaan -asettelua ja usein melko provokatiivisiakin kommentteja.

Tiedon epäreflektiivinen 'varmuus' ja reflektiivinen epävarmuus herättivät runsaasti ajatuksia. Wikipedia sisältää monenlaisia eri tavoin syntyneitä artikkeleita, joista osa on luotettavia kun taas toiset ovat vähemmän luotettavia. Epävarma tieto pakottaa meidät reflektoimaan lukemaamme ja olemaan kriittisiä, ja tässä mielessä Wikipedia sopii hyvin esimerkiksi mediakasvatuksen opettamiseen. Pohdimmekin, että medialukutaitoa ja mediakriittisyyttä tulisikin harjoitella enemmän jo peruskoulussa. Wikipohjan nähtiin myös soveltuvan erinomaisesti projektiluontoiseen opiskeluun ja opiskelijaryhmien käyttöön. Tietoa voidaan hankkia yhteistoiminnallisesti rakentaen, eli ryhmäläiset tuovat aina oman, uuden näkökulmansa asiaan. Lisäksi tekemällä syntyy kokemus, joka auttaa muistamaan opitun asian paremmin.




Ryhmän DOGET (Anne, Juhlat, Saara, Salla, Riikka) pohdintaa modulista 3

Keskustelussamme tuli esille, kuinka nykyään tietoa konstruoidaan ja siitä neuvotellaan koko ajan. Tällöin oikean tiedon löytäminen vaatii laajan yleissivistyksen. Varsin hyvä esimerkki neuvoteltavasti tiedosta on Wikipedia, jossa näkyy tiedon luonnin prosessi ja siihen liittyvät neuvottelut. Toisaalta Wikipediassakin syntyy pätevyyttä ja siihen liittyviä hierarkioita. Wikipediassa pätevyys ei kuitenkaan ole samanlaista kuin akateemisessa maailmassa. Wikipedia-pätevyys määrittyykin kenties sen mukaan, kuinka hyvin on pystynyt lähteiden avulla muokkaamaan Wikipedian sääntöjä noudattavan artikkelin. Akateeminen pätevyys sen sijaan liittyisi ennemminkin tutkintoihin.

Suurin osa ihmisistä taitaa kuitenkin käyttää Wikipediaa vain faktojen tarkistamiseen, jolloin artikkelien pätevyyden pohdintaa tulee tuskin harrastettua. Keskustelussamme mietimme, että jos Wikipedian pätevyys perustuu osittain neuvotteluprosessiin, olisiko Wikipedia sitä pätevämpi, mitä useampi ihminen sitä tekisi. Toisaalta mietimme myös, onko tarkoituksenmukaista saada Wikipedialle lisää tekijöitä. Kuitenkin aika monella on kynnys kirjoittaa artikkeleita ja osallistua Wikipedian rakentamiseen. Kynnystä voisi ehkä madaltaa, jos Wikipediaan kirjoitettaisiin peruskoulusta alkaen.

Pohdimme myös, miten Wikiopisto vertautuu Wikipediaan: toteutuvatko neutraalius ja objektiivisuus Wikiopistossa. Wikipediankin neutraalius on sinänsä kyseenalaista, kun jotkin valtiot muokkaavat itsestään kertovia artikkeleita. Wikiopiston käytettävyys lähteenä nousi sekin esille keskustelussamme. Jos Wikiopiston sisältöä vertaisarvioitaisiin, olisi se varmasti pätevä lähde. Toisaalta vertaisarvioijien pitäisi olla luotettavia ja vertaisarviointien julkisia, jotta pätevyys toteutuisi. Epäselväksi kuitenkin jäi, tekisikö vertaisarviointia kukaan. Keskustelussamme mietimme myös, voiko kuka tahansa osallistua Wikiopiston kursseille ja jos voi, niin onko siitä mahdollista saada jonkinlaista suoritusmerkintää.

Wikioppiminen on myös hyvin erilaista kuin tavallinen oppiminen. Pohdimme, toteutuuko wikioppimisessa holistinen oppimistyyli tai Wikiopistossa sosiaalisuus. Wikiopistossa keskustelu olisi paljolti sähköistä, jolloin lukutaidon pitäisi olla korkea, jotta osaisi olla oikein vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Lukutaitoa ja internetissä käyttäytymistä pitäisikin opettaa, jotta wikioppiminen olisi mahdollisempaa.


Itkevät tamperelaiset: Moduuli III[muokkaa]

Videolla käsiteltiin Wikipedian viiden pilarin järjestelmää, joka niputtaa yhteen palvelun idelogian, sisällöntuoton pelisäännöt sekä nettietiketin mukaisen normiston. Pilaristossa on hieman samaa henkeä kuin ”Islamin viidessä peruspilarissa”, jotka korostavat henkilön velvollisuuksia uskonharjoittajana taustasta huolimatta.

Ensimmäinen pilari käsittelee Wikipedian ideologista lähtökohtaa: Se on palvelun omin ytimekkäin sanoin kuvattuna ”tietosanakirja”. Olennaisinta tässä pilarissa on se, että Wikipedia on vain tiedon kollaasi eikä uuden tiedon synnyinsija. Videolla tätä Wikipedian ulottuvuutta puhujat kutsuvat leikkisästi ”kuolleeksi tiedoksi”. Se tarkoittaa siis, että Wikipediassa lukeva tieto on toisaalta haettua eikä se ole originaali tiedonlähde. Sen sijaan, wiki-ideologia voi mahdollistaa esimerkiksi kollaboratiivisen tiedontuoton kuten Wikiopisto tekee. Nopeasti Wikiopiston sisältöä tarkastelemalla kuitenkin huomasimme, että ainakaan suomalainen versio ei ole ottanut tutkimuskäytössä tuulta purjeisiinsa. Aika on näyttävä, saako Wikiopisto samanlaista volyymia alleen kuin monet muut wikiprojektit vai jääkö ajatus pelkäksi ”wikiuskovaisten” utopiaksi.

Toinen ja kolmas pilari kuvaavat Wikipedian sisällön luennetta. Wikipedia pyrkii olemaan ”neutraali” ja ”vapaa”. Tämä lähestymistapa herätti kaikista eniten keskustelua ryhmässämme. Neutraalius on yleensä ultimaattinen hyve, mikä halutaan liittää lähes kaikkeen tietoon. Näkökulmalla tai henkilökohtaisilla näkemyksillä höystetty ”tieto” voi olla jopa vaarallista edelleenkäyttöä ajatellen. Siinä missä Wikipedia pyrkii olemaan neutraali tiedonlähde, myös tutkimustyö pyrkii omalla tiedonjaon sektorillaan objektiivisuuteen. Mietimme kuitenkin ryhmässä, että voiko yhden, tai edes monen ihmisen tutkimustyö ja sen tulokset olla neutraaleja luonteeltaan? Liittyyhän moneen tutkimukseen yleensä tutkimushypoteesi tai alkuväittämä, jonka pohjalta tutkimusta lähdetään suorittamaan. Yhtäältä yleensä tutkimustuloksissa saatetaan esittää joku näkökulma tai sille argumentti, mikä viimeistään tekee neutraaliudesta kyseenalaisen. Ajatusleikin voi viedä niinkin pitkälle pohtimalla, kannattaako aina edes tyytyä neutraaliin? Mietimme lisäksi, että neutraaliudessaan Wikipedia voi itse asiassa jopa lyödä laudalta perinteisen tutkimustyön, sillä monien tuhansien käyttäjien muokkaama tieto voi sisältää laajemman perspektiivin asiaan kuin yhden tutkijan tuotos.

Vapauden ideologiasta kävimme myös paljon keskustelua. Kaikille oli tuttu wikiteknologian mahdollistama vapaus tehdä julkaistulle tiedolle mitä tahansa; sitä voi täydentää, korjata tai poistaa kokonaan. Tämä ominaisuus tekee Wikipedian käytöstä tiedonlähteenä hyvin mielenkiintoisen. Wikipedian luotettavuus perustuu yhteisön voimaan, mutta perinteisesti sen uskottavuuteen on kehotettu suhtautumaan varauksella. Toisaalta, kuten videollakin todetaan, mikä tekee miljoonapäisen käyttäjäkunnan vertaisarvioinnista vähemmän uskottavan kuin perinteinen akateeminen asiantuntija-arviointi? Tässä kohtaa tullaankin vedenjakajaan, sillä tieto sinällään voi muovautua ajan saatossa; oli se sitten julkaistu tutkimustuloksissa tai kirjoitettuna Wikipediaan. Kiinnostuimme lisäksi videolla esitetystä huomiosta, jossa todettiin Wikipedian luotettavuuden punnitsemisen olevan myös osa oppimista. Tämän näkökulman soisi saavan enemmän valtaa varsin wikivastaisessa koululaitoksessa. Hieman vanhakantaisesti ajatellaan, että painettu sana on totuus ja netissä on vain väärän tiedon levittäjiä. Onneksi muutaman viime vuoden aikana näyttäisi tämäkin maailmankatsomus kokeneen asteittaisia murroksia.

Wikipedian käyttämistä tiedonlähteenä käsittelimme ryhmässä henkilökohtaiselta tasolta. Yhteneväistä kokemuksille oli se, että wikiartikkelija käytettiin ikään kuin ”ponnahduslautana” primaarilähteisiin. Yhtäältä artikkeleiden kautta saa hyvän yleiskatsauksen käsiteltävään asiaan, mitä voi olla vaikea saavuttaa muualta. Totesimme, että Wikipedia on meille tärkeä tiedonlähde tiettyyn pisteeseen saakka ja saatamme käyttää sitä viittaamalla johonkin yksittäiseen tiedonmuruseen. Isommat kokonaisuudet vaativat kuitenkin edellä mainittuja primäärilähteitä.

Ryhmän sivu: Itkevät tamperelaiset


Wikipedian peruspilarit[muokkaa]

(MinnaKap)

Tietenkin wikipedian rakentuminen perustuu joukkoon ”sääntöjä” eli sillä on olemassa tietyt kehykset, raamit mitkä määrittelevät sen, mitä se on ja miten sitä voi rakentaa. Tuon sanan ”säännöt” halusin korostaa siksi, että ne eivät kuitenkaan ole varsinaisia sääntöjä vaan peruspilareita. Ja jos vielä tätä asiaa pyörittelen, niin yksi wikipedian pilareista on juurikin se, että sillä ei ole varsinaisia sääntöjä, vaan se on helposti lähestyttävä, matalakynnyksinen eli ei ole tarkkaan rajattua tapaa, miten artikkelia pitää lähteä rakentamaan. Periaatteessa siis jokainen voi tavallaan kirjoittaa sellaisen artikkelin kun itseselle on luontevinta. Yhteneväisyys artikkaleiden kesken syntyy sitten siitä yhteisöllisestä tavasta rakentaa ja muokata ja jälleen muokata artikkeleita. Tähän persustuu myös tiedon luotettavuus: vertaisarvioijiin ja reflektiivisuuteen. Artikkelit ovat siis vapaasti muokattavissa ja käytettävissä.

Yksi ehkä eniten raameja luova pilari on wikipedian määrittely tietokirjamaiseksi. Tämä määrittely varmasti vaikuttaa paljon siihen, missä muodossa artikkelit wikipediassa ovat. Se mikä on tietokirja ja tietokirjamaisuus taas määrittyy siinä kulttuurissa missä artikkeleita rakennetaan. Tietokirjamainen teksti ei koskaan voi olla arvottavaa, niinpä wikipediassakin artikkeleiden tulee olla neutraaleja.

Myös wikipediassa, niinkuin kaikkialla, missä on sosiaalista kanssakäymistä, tarvitaan ohjeistusta siitä miten toimia suhteessa muihin. Wikipedian yksi pilariesta onkin kunnioitus kanssamuokkaajia kohtaan.

Videossakin sanottiin, että wikipedian työstäminen olisi sopiva työskentelytapa kouluissa. Tästä olen samaa mieltä. Toki vaatimuksena se, että oppilaat ovat sen ikäisiä, että taitavat wikipediassa työskentelyn. Wikipedia on itseasiassa loistava tapa luokanopettajan yhdistää sekä mediakasvatusta että esimerkiksi äidinkieltä ja jotain kolmatta opeteltavaa aihetta, esim. luonnontietoa. Wikipediassa työskentely mahdollistaa osallisuuden, (lähde)kriittisyyden ja identiteetin rakentumisen. Osallisuuden kautta on mahdollisuus vaikuttaa (en tarkoita tässä vaikuttamisella poliittista tai minkään aatteen kautta vaikuttamista) eli osallistua rakentamaan jotakin yhteisöllistä. Työskentelyssä lähteiden käyttö ja kriittinen lukutaito korostuu. Oppilas ei pelkästään käytä lähteitä muodostaessaan itse tekstiä, vaan oppii ajattelemaan myös sitä, miten jo valmiit tekstit ovat muodostuneet. Wikipedia mahdollistaa työskentelyn omasta vapaasta kiinostuksesta käsin. Oppilalle annetaan mahdollisuus ajatella omista lähtökohdistaan käsin.

MinnaKap