Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2017 kurssi/keskustelusivulle 2
Noah on hyvin kiehtova lyhytelokuva. Siinä kaikki tapahtumat esitetään Noahin tietokoneen ja kännykän ruuduilta. Tämä kerrontatapa ei ole kovin yleinen, mutta vastaavanlaista kuvaustyyliä hyödynnetään esimerkiksi vuoden 2014 kauhuelokuvassa Unfriended. Noah kuitenkin onnistuu Unfriendediä paremmin luomaan melko todentuntuisen kuvan toiminnasta verkkoympäristössä. Itse asiassa esimerkiksi Chatroulette-kohtaus toi mieleen joukon omista kokemuksista kyseisen palvelun parissa. Masturboivat miehet ja muut epämääräiset häröilijät olivat liiankin tuttu näky. Siksi realismin kannalta oli hyvä, että ne olivat mukana tässä lyhytelokuvassa.
Itse lyhytelokuvan sisältö on ajatuksia herättävä. Se on tarina mustasukkaisuudesta, itsekkyydestä ja epäaitoudesta. Noah ei anna huomiota tyttöystävälleen Amylle, joka haluaisi todella keskustella tämän kanssa, vaan pelaamiseen kosiskelevat kaverit, QWOP ja nettiporno kiinnostavat enemmän. Skype-puhelun jälkeen Noah alkaa epäillä Amyn aikovan jättää hänet, ja pian Facebook-stalkkaus ja jopa käyttäjätilille murtautuminen ruokkivat ajatuksia pettämisestä. Noahin mustasukkaisuuden tuloksena heidän välinsä tulehtuvat todella pahasti. Aikaa kuluu ja myöhemmin Noah yrittää hakea lohtua sydänsuruihinsa Chatrouletten satunnaisista keskustelukumppaneista. Vastaan tulee Noahia kiinnostava nainen, jonka kanssa syntyy mielenkiintoista keskusteltavaa, mutta tämä jää lopulta tuntemattomaksi nettituttavuudeksi.
Kiinnostavan tästä lyhytelokuvasta tekee se, miten Noahin hahmoa syvennetään ja miten tarinaa kuljetetaan. Noahin toiminnan intiimi seuraaminen tämän ruutujen kautta luo hahmoon syvyyttä. Vaikka tarinan teemat ovatkin fiktiossa yleisiä, tämän lyhytelokuvan tapa sovittaa ne tapahtumaan realistisessa nettiympäristössä tuo niiden käsittelyyn ainakin itseäni kutkuttavia näkökulmia. Samalla tämä lyhytelokuva saa pohtimaan myös omaa toimintaa sosiaalisessa mediassa ja netissä ylipäänsä.
Ozgutin (keskustelu) 17. syyskuuta 2017 kello 19.40 (UTC)
Kuten Oskari jo mainitsi, Noah-lyhytelokuvassa tapahtumat esitetään tietokoneen ja puhelimen näyttöjen näkymiä käyttäen. Henkilöitä elokuvassa näytetään vain Chatroulette-kohtauksessa, jossa henkilöt ovat kuitenkin vain web-kameran kautta tietokoneen näytölle muodostuvia ruutuja. Tästä huolimatta elokuva onnistuu luomaan todentuntuisen ja jopa jännittävän tunnelman, kun katsoja pääsee seuraamaan Noahin tutkimusmatkaa tämän kirjautuessa tyttöystävänsä Facebook-tunnuksille. Kokonaisuudessaan lyhytelokuva antaakin hyvän esimerkin nykyaikaisesta tavasta toimia tietokoneella kuin myös siitä, kuinka netissä ihmisten tulkitseminen ei aina ole niin yksinkertaista.
Noahin toimintaan elokuvan alussa on helppoa samaistua. Tietokoneelle kirjauduttuaan hän avaa monta eri ikkunaa eri sivustoille ja alkaa aktiivisesti toimimaan näillä kaikilla. Kohtauksesta tuleekin mieleen hieman oma toimintani tietokoneella ollessani; jopa kotona töitä tehdessäni saatan pitää auki Facebookia kavereiden kanssa jutteluun, Youtubea musiikin kuunteluun ja sähköpostia työasioiden tekemiseen. Sen sijaan, että keskittyisi vain yhteen asiaan kerralla, tulee niin omalla kuin Noahinkin kohdalla esille tämä kenties nykyaikainen tapa suorittaa montaa asiaa yhtäaikaisesti. Noahin tapauksessa kuitenkin tilanne kärjistyy, kun Skype-puhelu tyttöystävä Amyn kanssa katkeaa. Ennen puhelun katkeamista Amy yrittää saada aikaan keskustelua Noahin kanssa, mutta tämän huomio on keskittynyt muualle. Vasta puhelun päätyttyä ajatukset heräävät ja sen myötä myös epäilykset, jotka lopulta koituvat Noahin kohtaloksi.
Lyhytelokuva antaa siis paitsi oivallisen esimerkin nykyaikaisesta tavasta toimia netissä, myös esimerkin siitä, kuinka netissä ei pysty aina lukemaan tilannetta oikein. Kun keskittyminen on jakautunut monen asian kesken, ei ole ihme, että jonkin yllättävän asian tapahtuessa ei tule ajateltua järkevästi. Elokuvassa Noahin kaverikin toteaa, että Noah saattaa liioitella, kun päähenkilö kertoo hänen ja Amyn lyhyestä Skype-keskustelusta sekä hänen epäilystä, että Amy on aikeissa jättää hänet. Jos Noah olisi keskittynyt vain Amyn kanssa puhumiseen kaikkien muiden toimintojensa sijasta, olisiko lopputulos ollut eri? Voisin melkein sanoa, että mitä todennäköisimmin kyllä.
TaruTanni (keskustelu) 19. syyskuuta 2017
Noah kuvasi rehellisesti ja aidosti sitä, millaista kommunikaatio, kontakti ihmisten välillä ja ylipäätään toiminta nykyaikana useasti on. On vaikea keskittyä tylsältä tai vaikealta tuntuvaan asiaan, kun saavutettavissa olisi myös helppo nautinto tai hauska helpotus. "Noah" kuvasi tilanteen joka voisi käydä kenelle tahansa. Läheisyytensä vuoksi se myös herättää helposti ajattelemaan omaa toimintaa ja näin ollen sillä lienee vaikutustakin.
Ilnssn (keskustelu) 26. syyskuuta 2017
Merkittäviä huomioita lyhytelokuva Noahista on noussut esiin aiemmissa kommenteissa. Elokuva on myös omasta mielestäni taitavasti toteutettu. Sitä on yllättävän helppo seurata, vaikka kaikki tapahtuukin päähenkilön tietokoneen ruudulla ja eri verkkosivustot, keskusteluikkunat ja palvelut hyppivät edestakaisin kerronnassa. Kerronta saavuttaakin hektisen tunnelman, joka on paitsi olennainen osa elokuvan tapahtumia sekä juonta, niin myös nettikäyttäytymistä nykypäivänä. Mahdollisuus jatkuvasti valita ja vaihdella tulee hienosti esiin myös musiikista, jota päähenkilö kuuntelee, pysäyttää ja vaihtaa tietokoneeltaan käsin oman tunnelmansa ja tapahtumankulun mukaan. Äänimaailma on siis nopeasti vaihtuva ja hyppivä, kuten palvelut ja ihmiset elokuvan kuvaamassa verkkomaailmassa.
On kiinnostavaa, ettei päähenkilö Noah jää kasvottomaksi, vaikka tapahtumat kuvataan tiiviisti hänen näkökulmastaan ja ruudustaan käsin. Noahin fyysinen ulkonäkö ja olemus tulevat esiin Skype- ja Chatroulette-palveluissa käytyjen videokeskustelujen kautta. Toinen kiinnostava seikka on Chatroulette-tuttavuuden suhtautuminen eri palveluihin: Facebook on hänen mielestään outo tapa kommunikoida ihmisten kanssa, mutta öiset videokeskustelut satunnaisten tuttavuuksien kanssa rehellisiä. Lyhytelokuvassa juuri tällainen keskustelu aiheuttaakin muutoksen Noahin käyttäytymisessä. Päähenkilö sammuttaa tietokoneensa ja mahdollisesti ryhtyy arvioimaan omaa verkkokäyttäytymistään tarkemmin.
aino.vuorinen (keskustelu) 27. syyskuuta 2017
Noah sai minut pohtimaan sitä, onko ihmisten kanssakäyminen muuttunut välttelevämmäksi uusien teknologian mukanaantuomien alustojen myötä (kännykän ja PC:n tarjoamat erilaiset chat-sovellukset, some, jne.) vai kenties jopa lähentänyt ihmisiä. En oikeastaan päässyt mihinkään tyydyttävään vastaukseen tässä asiassa, koska samalla kun tämä lyhytelokuva näyttää teinipojan laittavan ex-tyttöystävänsä kuvat roskikseen tietokoneen työpöydällä ja näin "deletoivan" tämän elämästään, se näyttää myös kuinka helppoa nykyään on ottaa kontaktia tuntemattomiin ihmisiin ympäri maailman. Näin maailma ja ihmiset on tavallaan lähellä, mutta samalla lähipiirin kanssa kommunikointi kärsii teknologian toimiessa välikätenä. Esimerkkinä tästä negatiivisesta vaikutuksesta voisi mainita vaikkapa, että poika olisi varmaankin tajunnut tyttöystävänsä ystävän olevan pelkästään ystävä, jos olisi ollut oikeassa kanssakäymisessä hänen kanssaan, eikä vain lukenut ruudulla olevaa tekstiä. Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättelevä lyhytelokuva.
iimaarnia (keskustelu) 30. syyskuuta 2017
Videossa Noah kuvasi realistisen tilanteen nykyaikaisessa maailmassa, jossa suurin osa sosiaalisesti kanssakäymisestä tapahtuu internetin tai puhelimen välityksellä. Kyseisessä parisuhdetilanteessa Noah pääsi näkemään viestejä tyttöystävänsä facebook-käyttäjältä. Nopeasti ajatellen tilannetta voisi pitää vilkaisuna toisen ihmisen pään sisälle, mutta kuten videossa huomattiin, siitä näkee vain yhden puolen. Tärkeä osa jäi huomaamatta ja se johti vakaviin väärinkäsityksiin ja Noahin totaaliseen blokkaukseen hänen tyttöystävänsä elämästä.
- Mika Liukkonen MikaLiukkonen 2. lokakuuta 2017
Hyviä huomiota edellisiltä kommentoijilta. Itse kiinnitin huomiota siihen, kuinka kaikkea sosiaalista mediaa voi käyttää väärin. Chatroulette on täynnä peniksiään heiluttelevia ällöpyllyjä, pornosivut ovat täynnä videoita joissa esiintyvät ihmiset eivät välttämättä tiedä joutuneensa pornosivulle, ja Facebookissa Noah hakkeroi Amyn tilin. Chatrouletin tuntematon nainen on toisaalta kliseisen oikeassa; ihmiset eivät ole sosiaalisen median kuvansa. Mutta kuinka aito chatroulette sitten on? Noah keskusteli Amyn kanssa myös kasvokkain - oliko se sitten sitä aitoa ja rehellistä kommunikaatiota?
Salla Hietanen allaSalla 3. lokakuuta 2017
Kommentoin tätä vähän myöhässä, ja mun on nyt vaikea olla omaperäinen, kun kaikki hyvät huomiot on jo esitetty. Lähestyn aihetta siis omalta henkilökohtaiselta kannaltani.
Mun mielestä Noah oli tosi hyvä klippi, ja itseasiassa pystyin samaistumaan siihen tosi hyvin. Ymmärrän videon opetuksellisen annin tän kurssin kannalta, mutta mä katsoin sitä lähinnä omaa nuoruuttani peilaavana tragedianäytöksenä. Video todellakin toimii realistisena kuvana siitä, kuinka neuroottisesti osa meistä seuraa somea ja sen konventioita. Toisaalta olisi parempi sanoa, että me ollaan somen ja sen konventioiden armoilla, vaikka tietenkään ne konventiot ei oo syntyneet tyhjästä, vaan ne on luotu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Noah osoittaa, että me somen käyttäjät kuvitellaan osaavamme lukea ja tulkita merkityksiä, vaikka totuus on, että näin monen toimijan verkostoissa on tosi hankala koittaa pysyä kartalla. Verkossa harva asia on niin yksiselitteinen kuin aluksi saattaa vaikuttaa. Tää on traagista siksi, että juuri tää yksiselitteinen ja pintapuolinen esitys on monille niin kamalan tärkeää.
Etenkin sen takia, että Noah'n käyttäytyminen koneella on melko samanlaista kuin omani yläasteella, on tosi huolestuttavaa huomata, miten moni asia videossa on tosi väärin. Edellisissä kommenteissa on esiintynyt hyviä huomioita siitä, kuinka nykyteknologialla on taipumusta etäännyttää ihmisiä läheisistään, ja se nyt on muutenkin jatkuvasti puheenaiheena, joten mun ei tarvinne pureutua siihen. Videota katsoessani pistin merkille, että nykyteknologia myös helpottaa Noah'n musiikkiharrastusta – sekä sen kuuntelemista että omien biisien luomista –, ja ehkä juuri tämä musiikkiharrastus on se juttu, jonka avulla Noah jaksaa päästä erostaan yli. Teknologia, joka mahdollistaa aktiivisen ja jatkuvan yhteydenpidon, ei useinkaan edellytä aktiivista ja jatkuvaa yhteydenpitoa, joten sitä ei tulisi pitää läpeensä pahana. Mulle-kaikki-heti-nyt-sukupolvi on aloittanut, jatkanut ja omaksunut tämän tavan olla yhteydessä monen eri ihmisen kanssa yhtä aikaa 24/7, ja nykyään sitä pidetään itsestäänselvyytenä ihan kaikissa (länsimaisissa) kulttuureissa. Mun nähdäkseni videon laatijat eivät niinkään halunneet yleisön kritisoivan Noah'n (ja muiden teinien) nettikäyttäytymistä, vaan pyrkivät asettamaan edellä esitetyn itsestäänselvyyden kyseenalaiseksi yleisemmällä tasolla.
Vilma Häkkinen Vilmahäkkinen 5. lokakuuta 2017
Itselleni jäi päällimmäisenä mieleen, miten ainoa hetki, kun Noah keskittyi vain yhteen asiaan, oli tuntemattoman tytön kanssa juttelu Chatroulettessa. Hän poistui keskustelusta vain googlatakseen Radioheadin laulajan, ja sekin oli keskustelun ylläpitämisen vuoksi. Moni on jo kommentoinut elokuvan kuvastavan osuvasti nykyajan verkkokäyttäytymistä, jolle on ominaista monen asian tekeminen samaan aikaan ja hyvin lyhyt keskittyminen kerrallaan kuhunkin asiaan. Olen tästä myös samaa mieltä enkä vähiten omien kokemusteni kautta, mutta elokuva sai ajattelemaan syytä tähän. Selvästi Noah pystyi keskittymään vain yhteen asiaan sen ollessa tarpeeksi kiinnostava.
Internet tarjoaa niin paljon erilaista sisältöä, että selvästi siihen turtuu eikä mikään tunnu enää varsinaisesti miltään. Mielestäni tätä turtumista kuvasi hyvin mm. Noahin suhtautuminen pornoon: edes siihen hän ei jaksanut keskittyä yksioikoisesti, vaan avasi samantien myös Facebookin pornosivun rinnalle. Myöskään vieraiden ihmisten sukuelinten näkeminen Chatroulettessa ei saanut Noahin ilmettäkään värähtämään. Sisällön, joka offline-ympäristössä hetkauttaisi, mutta jolle verkossa altistuu jatkuvasti, voisi siis nähdä nostavan ihmisten ”toleranssia” ja hakemaan siksi jatkuvasti uusia virikkeitä. Intensiivinen Chatroulette-keskustelu vieraan tytön kanssa mahdollistui ehkä juuri siksi, että se viimein tarjosi jotakin ennennäkemätöntä ja arvaamatonta ärsykettä Noahille.
Toinen tärkeä teema elokuvassa oli myös jo lähes kaikkien mainitsema toisen väärin tulkitsemisen helppous verkossa. En lähde toistamaan samoja kommentteja uudelleen, mutta toisin ehkä hieman medialukutaidon näkökulmaa tähän: Noah päätteli todella nopeasti miten asia on, ja alkoi sen jälkeen puhua asiasta lähestulkoon faktana sekä ennen kaikkea etsiä seikkoja, jotka tukivat hänen näkemystään. Tavallaan kyseessä on siis lähdekritiikkittömyys sekä vahvistusharhan ylläpitäminen (etsitään vain tietoa, joka tukee omia ajatuksia), johon on helppoa sortua verkossa.
Saara Salin 10. lokakuuta 2017
Noah-lyhytelokuva on jännittävä siinä, miten turhauttavaksi se katsojallekin näyttää olevan tehty: teini ei kykene keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, vaan tarvitsee koko ajan jotakin uutta virikettä. Samalla kun Noahin keskittyminen herpaantuu alituiseen, myös ylipäätään tämän tulkinta asioista näyttää värittyvän aivan äärimmäisyyksiin keskittymistaidon puutteen vuoksi.
Lyhytelokuvaa voisi, kuten Saara edellä onkin jo kommentoinut, mielestäni tutkailla medialukutaidon näkökulmasta. Noah lienee fiksu kaveri ja osaa lukea, mutta jokin median yltäkylläisyydessä - siinä, että kaikki on jatkuvasti tarjolla, eivätkä virikkeet koskaan lopu - näyttää johdattelevan hänen asennoitumistaan ja käsityksiään, ja sitä kautta Noahin kompetenssia ymmärtää netissä tapahtuvia asioita esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Kuten jo ryhmätyössämmekin aiemmin esitin, onkin erikoista, että juuri Noahin ikäisten teinien ilmaistaan monesti olevan sukupolvi, joka taitaa nämä asiat parhaiten kasvettuaan internetin ja somen parissa; mutta kuten Noahinkin reaktioista ilmenee, tältä vaikuttaa puuttuvan tietynlainen kriittisyys ja reflektion taito netissä kohtaamiaan tekstejä ja tapahtumia kohtaan. Siinä missä vanhempi sukupolvi voi vaikkapa jo ymmärtää kommunikaation nyanssien erot ja niiden mahdollistamat ”vaarat” vaikkapa Whatsapissa tai muissa vastaavissa chateissa verrattuna oikean elämän tilanteeseen, ei Noah näytä käsittävän tällaisia.
Tietyt väärinymmärrykset on eittämättä helpompi selvittää ilman somen tuomaa tietynlaista ”kielimuuria” tai nyanssien epäselvyyksiä, mutta Noah tulkitsee haluamallaan tavalla sen, mitä näkee ruudullaan: Facebook-tykkäykset, kommentit ja chat-viestit. Taustalla soiva musiikki ja sen vaihteleminen, pornovideoiden katselu ja muu ruudulla tapahtuva häslinki tämän ohella näyttää vain alleviivaavan Noahin tietynlaista välinpitämättömyyttä edes kunnolla välittää siitä, minkälaisia tulkintoja hän tekee; hän ei pysähdy edes hetkeksi miettimään, mitä asiat todella merkitsevät.
Johannaharjula (keskustelu) 12. joulukuuta 2017
Lyhytelokuva oli mielestäni toteutettu taitavasti. Erityisen mielenkiintoista oli seurata kuinka kameran liikkumisella seurattiin päähenkilön todellista keskittymistä eri ruudulla tapahtuviin asioihin kontrastina sille, mitä esimerkiksi Skype-puhelun webcam antoi ymmärtää.
Noah antoi todentuntuisen kuvan verkkokommunikaatiosta. Vaikka tuntui absurdilta seurata kuinka keskittyminen vaihtui pornovideosta skypepuheluun tyttöystävän kanssa, samalla kun pidettiin keskustelua Facebook kaverin kanssa ja vielä pelattiin selainpeliä, todellisuudessa vastaavanlainen multitaskasminen lienee todellisuutta monelle nuorelle. Kun keskitytään moneen täysin vastakkaiseen asiaan, todellisuudessa kaikki jää erittäin pintapuoliseksi. Elokuvan päähenkilö tekee johtopäätelmänsä hänen pettämisestään muutamasta hymiöviestistä. Vastaavasti chat rouleten "keskustelut" antavat solvauksia, miehiä masturboimasssa kameralle ja lopulta ainoa oikea keskustelu jää täysin anonyymiksi. Chat rouleten nainen tiivistää paljon sosiaalisen median absurdiudesta ja teennäisyydestä puhuessaan kuinka ihmiset tykkäävät Facebookissa viesteistä joissa kirjoittaja ilmoittaa mummonsa kuolleen.
Vaikka nuorilla ollaan todettu olevan lähdekriittisyyttä verkossa olevaa materiaalia kohtaan, ilmeistä oli, että Noah ei etsinyt epäilyksensä tueksi esimerkiksi kasvokkain keskustelua tyttöystävänsä kanssa, vaan teki johtopäätelmänsä impulssiivisesti Facebook viestien perusteella. Vastaavasti chat roulette antoi kuvaa siitä kuinka verkon keskustelualueita voidaan käyttää väärin.
Ville kivioja 14. Joulukuuta 2017
Noah oli hauskasti toteutettu pätkä siitä, millaista verkon selailu oikeasti monelle on. Noah multitaskasi elokuvassa lähes kokoajan, eikä oikeastaan keskittynyt mihinkään. Huonontunut keskittymiskyky onkin havaittu kasvavaksi ongelmaksi internet sukupolvien keskuudessa. Filmistä ilmeni myös se, kuinka viattomat viestit voivat saada uuden merkityksen, sillä emojit ja lyhyet keskustelut ym. voivat tarkoittaa jotakin yhdelle ja toista toiselle. Timo Hanski 14. Joulukuuta 2017