Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2017 kurssi/keskustelusivulle 3

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

” Mediakasvatus ja uudet lukutaidot - Tieto, reflektiivinen epävarmuus, opettajuus”.

Katsoin videon ” Mediakasvatus ja uudet lukutaidot - Tieto, reflektiivinen epävarmuus, opettajuus”. Siinä nostatettiin mielenkiintoisia pointteja siitä, miten mediatietoisuuden tarve on kasvanut portinvartijoiden määrän laskiessa. Nykyään elämme jatkuvassa epätietoisuuden tilassa – siinä missä ennen tiedonlähteitä oli vähemmän (esimerkiksi vain yksi televisiokanava), nykyään elämme informaatiotulvan keskellä, ja ihmiset tiedostavat enemmän että kaikki tieto on filteröity jonkinlaisen agendan läpi ja on tavalla tai toisella epävarmaa. Niinpä se jääkin yksilön harteille tehdä omat johtopäätökset, mieluusti vertailemalla eri tiedonlähteitä keskenään.

Tavallaan tämä epävarmuus on hyvin kalvavaa, ihmisluonteelle on luontaista hakea järkiperäisiä ja johdonmukaisia selityksiä ympäristönsä kaoottisen luonteen selittämiselle, mutta asiat eivät välttämättä olleet ennen sen paremmin. Jatkuva epätietoisuuden tila tekee ihmisistä tiedostavampia, kun taas monet entisaikojen asiantuntijoiden ja auktoriteettien puoltamat totuudet ovat sittemmin paljastuneet epätosiksi (tai kulttuurinormien kohdalla niitä on ruvettu kyseenalaistamaan). Tieteellisten totuuksien kohdalla ilmiölle on jopa kehitetty oma terminsä: pessimistinen metainduktio. Sen mukaan historiallisten faktojen valossa on hyvä syy olettaa että tänä hetkenä faktoina pidetyt tieteelliset teoriat tullaan kumoamaan tulevaisuudessa, aivan kuten ennenkin on tehty.

Medialukutaidon kehittämisellä on tärkeä rooli 2000-luvun kasvatuksessa, jotta ihmiset oppisivat paremmin ajattelemaan itsenäisesti ja kriittisesti etsiessään tietoa internetistä. Kuten tuolla videolla sanottiin, ihminen voi ideaalitilanteessa tiedostaa esim Wikipedia-artikkelin tapaisen lähteen luotettavuuden, mutta silti hyötyä sen lukemisesta.

- Aleksi Kesseli

---

Mediakasvatus ja uudet lukutaidot – Wikioppiminen

Päätin katsoa Mediakasvatus ja uudet lukutaidot – Wikioppiminen – videon, sillä halusin perehtyä paremmin wikioppimisen käsitteeseen. Videolla nostettiin esiin nettipohjaisen wikioppimisen tunnuspiirteitä. Alussa mainittiin wikin luotettavuudesta seikka jonka mukaan wiki on yhtä luotettava kuin sen tehneet henkilöt. Tämä on hyvä huomio. Moni luottaa malliesimerkki Wikipediaan, koska sitä pidetään yleisesti luotettavana lähteenä ja sen käyttöä valvotaan. Luotetaanko yhtälailla pienempiin wikeihin vai tekeekö Wikipediasta luotettavan sen tunnettuus ja maine? Wikioppimisessa tärkeä piirre on siis luottamus ja kriittinen tarkastelu. Wikin muokkaajan täytyy luottaa sieltä löytyvään tietoon ja tiedon kirjoittajiin. Toisen työtä täydentäessä siitä voi tehdä luotettavampaa.

Wikioppimisessa tärkeäksi listattiin myös kiinnostus ja vapaaehtoisuus. Usein wikejä muokkaavat vapaasta tahdostaan niiden aiheista kiinnostuneet henkilöt. Motivaation siihen pitää siis syntyä itsestään. Voidaankin miettiä toteutuuko wikioppiminen varsinaisessa merkityksessään jos sitä tehdään käskystä vailla mielenkiintoa ja motivaatiota? Tällöin tekijän asiantuntijuus ei ainakaan ole yhtä taattua. Lisäksi puheenaiheena oli myös auktoriteetittömyys, joka tekee selvän eron perinteiseen oppimiseen jossa on joku korkeammalla tasolla oleva ohjaaja. Wikioppimisessa kyse on vertaisiltaan oppimisesta ja näin ollen se on tasa-arvoista. Kun kaikki ovat ajatuksentasolla samalla viivalla onko kynnys silloin täydentää wikiä pienempi? Toisaalta ajattelen, että usein turvallisuuden tunnetta luo jos on joku kokeneempi joka opastaa muita ja tietää mitä tekee. Kokonaisuudessaan wikioppiminen vaikuttaa mielestäni toimivalta idealta.

- Pipsa Hämäläinen Pipsa.Hämäläinen

Mediakasvatus ja uudet lukutaidot - Johdanto

Päätin katsoa johdannon. Videolla käsiteltiin prefiguratiivista kulttuuria, joka tarkoittaa sitä, että lapset opettavat vanhempiaan. Tämä näkyy nykyaikana erityisesti digitaalisen median ja laitteiden parissa. Laitteiden ja erilaisten sovellusten käyttäminen kyllä onnistuu diginatiiveilta, mutta miten sosiaalinen puoli? Osaavatko lapset tunnistaa myös digitaalisessa mediassa piileviä uhkia vanhempiaan paremmin? Tutkimuksen mukaan lapset, eivät odota, että kouluissa opetettaisiin uusien viestintävälineiden käyttöä, koska suurin osa oppii laitteiden käytön jo vapaa-ajallaan. Lapset siis kokevat oppivansa muualla ja koulussa käydään antamassa vain näyte siitä, että osaa. Videolla pohdittiin sitä, pitäisikö tämän olla koulun näkökulmasta huolestuttavaa, jos yksilö pärjää omillaan, eikä koe tarvitsevansa koululta avustusta?

Videolla käsiteltiin myös sitä, onko sosiaalisessa mediassa toimiminen kulttuuria. Usein ollaan huolestuneita siitä, etteivät lapset ja nuoret vietä aikaa kulttuurin parissa, mutta eikö esimerkiksi Youtube-videoiden katselu, kommentointi, muokkaaminen ja omien videoiden tekeminen ole omanlaistaan kulttuuria? Samalla tavalla esimerkiksi bändiharrastusta ja sarjakuvia ei ole aiemmin pidetty kunnollisena harrastuksena, mutta jotka nykyään ovat hyväksyttyjä harrastusmuotoja.

Digitaalisuus merkitsee sitä, että siirrytään vastaanottajasta vuorovaikuttajaksi tai tuottajaksi. Itse digitaalinen on muokattavampaa, kuin vaikkapa kirjan teksti. Tämä vaatii perinteiseen mediaan tottuneelta asennemuutoksen harjoittelun, että ymmärtää netissä olevan olevan muokattavaa ja johon voi itsekin ottaa osaa.

Digitaalinen media vaatii uudenlaista lukutaitoa. Se ei riitä riittäväksi lukutaidoksi, että osaa kirjoittaa ”Googlen antamaan kenttään” jotain ja avata vaikkapa YLEn sivun. Googlen hakutoiminto ei ole sellainen tiedonhakemisen tapa, johon yliopistossa yleensä halutaan kannustaa, koska Googlen taustalla on esimerkiksi kaupallinen logiikka.
- Jade Unkuri


Mediakasvatus ja uudet lukutaidot - johdanto

Päätin myös katsoa johdannon saadakseni perustietoa aiheesta. On väistämätön tosiasia, että uudenlaisten digitaalisten kanavien myötä tarvitaan uudenlaisia lukutaitoja. Tiedonhaku on monipuolistunut, mikä on tietysti hyvä asia, mutta tuo mukanaan ongelmia. Tietotulvasta on osattava valita luotettavat ja pätevät lähteet - lähdekritiikki on suuressa roolissa ja sitä täytyisikin opettaa jo aikaisessa vaiheessa.

Nuoret käyttävät uutta teknologiaa vanhempiaan paremmin: he opettavat vanhempiaan pysymään kehityksen mukana. Videolla puhuttiin siitä, kuinka jo 8-vuotiailla puhelimet ovat suuri osa arkipäivää. Niillä otetaan yhteys vanhempiin. 10-vuotiailla puhelinten käyttö leviää jo kaveripiiriin, ja sosiaalisuus on merkittävässä roolissa. On aiheellista miettiä lasten ymmärrystä uusien kanavien haittapuolista. Kanavia osataan kyllä käyttää tehokkaasti, mutta tiedetäänkö oikeita tapoja niiden käyttöön.

- Sofia Sillanpää SofiaSillanpää

Mediakasvatus ja uudet lukutaidot - Vapauden asteet

Videolla puhutaan internetin vapauden asteista, eli esim. voiko kuka tahansa julkaista mitä tahansa vai onko sisältö 'portinvartijan' takana kuten perinteisessä mediassa, esim. televisiossa ja lehdissä. Videolla puhutaan melko laajasti ja pintapuolisesti monesta internetin vapauteen liittyvästä aiheesta, kuten vapaasta oppimisesta, internetin 'omistajuudesta', netin sensuurista ja netin käytöstä vallankumouksissa.

Tieto siitä, että Suomessakin Keskusrikospoliisi voi pistää sivuja mustalle listalle voi hätkähdyttää. Internet on Suomessa niin yleinen ja itsestäänselvyytenä pidetty asia, että on kuitenkin vaikea nähdä Keskusrikospoliisia sulkemassa tai rajoittamassa sen käyttöä esimerkiksi Pohjois-Korean tapaan. Silti Vadenin mainitsema internetin 'kill switch' on toteutettavissa missä tahansa – sille, joka omistaa kaapelit ja sähkön.

On hyvä myös tiedostaa, että Facebook ja muut sosiaaliset mediat ovat jonkun omistamia, eikä siellä jaettu sisältö olekaan niin vapaata, kuin voisi kuvitella. Ko. sosiaalisen median alusta omistaa Sinun sinne jakamasi sisällöt, etkä voi yksilönä kontrolloida niiden käyttöä täydellisesti. Tähän liittyy myös "ihminen tuotteena" - ajattelutapa eli ajatus siitä, että esim. Facebook ja Google myy ihmistä ja näin ollen oikeastaan hyötyvät enemmän tarjoamastaan palvelusta kuin itse ihminen sen käyttämisestä. Ihminen on taas toisaalta vapaa valitsemaan millaista tietoa itsestään jakaa. Nykyihmisen on hyvä tiedostaa eri alustojen vapauden aste, ettei tule yllätyksiä.

- Heidi Siitari Heidisiitari & Iina Väisänen iimaarnia


Mediakasvatus ja uudet lukutaidot: Vapauden asteet

Keskustelimme videon pohjalta vapauden asteista sosiaalisessa mediassa. Erityisesti puhutti ajatus siitä, että käytännössä internetin käyttö on tuskin koskaan täysin vapaata: sosiaalisessa mediassa jokin taho omistaa yleensä aina jonkin palvelun tai alustan ja näin ollen myös sinne tuotetun sisällön. Tämä laittoi miettimään esimerkiksi omaa Facebookin käyttöä ja tarvittavaa varovaisuutta siellä, sillä Facebookille jää tuotettu sisältö myös sen jälkeen, kun se on poistettu omalta tililtä. Internetin toimintakulttuuri siis luo sellaisen illuusion, että käyttäjä voi tehdä vapaasti lähes mitä vain, mutta kuitenkin joku muu käytännössä omistaa oikeudet siihen ja voi periaatteessa tehdä tuotetulla materiaalilla mitä haluaa. Näin ollen tarjolla oleva vapaus on usein näennäistä ja valinnat ohjailtua. On kuitenkin otettava huomioon, että internet on vapauttanut paljon mahdollisuuksia avoimelle keskustelulle. Aikaisemmin esimerkiksi uutisointi oli pitkälti yhdensuuntaista ja tavallinen kansalainen toimi passiivisessa roolissa, kun taas nykyään uutisten kommentointikentät ym. muokkaavat tiedon välittämistä monensuuntaiseksi ja osallistavammaksi. Toki tästä on seurannut myös ei-toivottuja lieveilmiöitä, sillä vapaus ei ole tuonut mukanaan vastuuta läheskään aina: anonyymisyyden suoja voi vapauttaa velvollisuuksista sen osalta, miten materiaalia jaetaan tai kommentoidaan. Vapaus muuttaa herkästi sisällön "vapaaksi riistaksi", jota voidaan jakaa myös ilman laillista lupaa.

Videosta jäi mieleen myös näkemys siitä, että internetissä vapauden asteisiin vaikuttaa se, miten käyttäjiin suhtaudutaan. Esimerkiksi Facebookin toimintaan vaikuttaa se, että käyttäjät nähdään monessa suhteessa markkinoinnin kohteina ja välineinä eli pyritään tavalla tai toisella hyötymään heistä. Sen sijaan esim. Wikipediassa/-opistossa tavoitteena on enemmän yhteinen hyöty ja jonkin luominen yhdessä. Pohdimme, että vapauden asteita voisimme käsitellä myös omassa, blogeja ja mainontaa käsittelevässä kurssityössämme: ovatko mainokset osa internetin tuomaa vapautta, miten tuotteistaminen ja käyttäjiin suhtautuminen markkinoinnin kohteena näkyy sosiaalisessa mediassa jne.

- Aino Vuorinen, Ilona Rantamäki, Sofia Sillanpää, Johanna Harjula, Anniina Ylinen


Mediakasvatus ja uudet lukutaidot – Wikioppiminen

Wikioppiminen -videolla korostettiin paljon vapaaehtoisuutta, omaa motivaatiota sekä kiinnostusta aiheeseen tärkeimpinä tekijöinä wikien tuottamiseen ja ylläpitämiseen. Erityisesti wikioppimisen kannalta oppimista edistää valtavasti aito mielenkiinto aiheeseen, kun kyseessä ei ole valmiiksi annetun tiedon omaksuminen vaan sen kokoaminen itse. Jokaisella on varmasti omakohtaisia kokemuksia motivaation vaikutuksesta oppimiseen, eikä sitä käy kieltäminen tässäkään. Kuten ylemmässä Wikioppimisen kommentissakin kuitenkin mainittiin, toteutuuko wikioppiminen kuitenkaan aidosti, jos se tehdään pakolla. Vaikka wikioppiminen saattaa olla tehokkaampaa ja palkitsevampaa kuin perinteinen oppiminen, pohdittiin videolla myös sen työläyttä ja millaisia valmiuksia opiskelijoilla on alkaa löytämään uusia oppimisen tapoja ja syventämään osaamistaan itse, kun valmistakin materiaalia olisi tarjolla.

Wikioppimisen yksi kompastuskivi saattaa olla ennalta määrättyjen oppimistavoitteiden puuttuminen. Vaikka wikejä väkertämällä varmasti oppii paljonkin, niiden käyttö opetuksessa voi olla haasteellista. Toisaalta Suoranta argumentoi videolla, että yliopiston osaamisperusteisia opetussuunnitelmia suunniteltaessa tuntuu hieman kummalliselta, miten näiden opetussuunnitelmien kautta voidaan ennalta määritellä tulevaisuudessa tarvittava osaaminen ja siihen johtava opetus. Samassa yhteydessä mainittiin myös työelämän kysyntä laaja-alaiselle osaamiselle spesifisin ja siten suppeahkomman osaamisen yli, sillä yksittäiseen työtehtävään perehdytetään kuitenkin aina, ja näin ollen spesifi osaaminen saadaan kyllä työelämässä. Opetukseen sopivaa materiaalia löytyy niin wikeistä, ulkomaalaisten yliopistojen videoluennoista kuin TEDTalkeistakin, ja siksi ennalta annettujen formaalien opetusratkaisujen ja opetussisältöjen kiveen hakkaaminen tuntuu vanhanaikaiselta, kun kuhunkin aikaan ja yhteyteen sopivaa materiaalia olisi tarjolla joustavasti ja kuhunkin tarkoitukseen sopivasti muokaten. Juuri ajantasaisuus sekä yhteisöllisyys ovatkin avainsanoja, kun wikien sisällön koostavat aiheen tuntevat/siitä kiinnostuneet ihmiset, ja tietoa muokataan ja päivitetään jatkuvasti relevantimmaksi.

Ympäripyöreästi voisin siis sanoa, että wikioppimisessa on paljon erinomaisia elementtejä oppimisen kannalta, mutta kyse ei ole niinkään itse wikioppimisen mielekkyydestä vaan sen sovittamisesta nykyisten oppilaitosten systeemeihin.

- Saara Salin

Mediakasvatus ja uudet lukutaidot – Wikipedian viisi pilaria ja Wikiopisto

Valitsin tämän koska muut eivät sitä vielä kommentoineet. Videossa oli aika paljon samoja pointteja kuin wikioppimisessa, mutta keskipiste oli kuitenkin Wikipedian säännöissä eli Wikipedian itse julkaisemassa viidessä pilarissa.

  • Wikipedia on tietosanakirja.
  • Wikipediaa kirjoitetaan neutraalista näkökulmasta.
  • Wikipedia on vapaata aineistoa, jota kuka tahansa voi muokata, käyttää ja levittää.
  • Wikipedialla on menettelyohje: kunnioita muita muokkaajia, vaikket aina olisikaan heidän kanssaan samaa mieltä.
  • Wikipedialla ei ole ehdottomia sääntöjä.

Wikipedian periaatteena on tietenkin ajatusten vapaa vaihto vapaassa tilassa ja ideaalikommunikaato eli paras argumentti voittaa. Kuten aiemmissa kommenteissa on jo mainittu, tämän takia lukijan oma arviointi ja kriittisyys on tärkeää. Wikipediaa tehdään myös vapaaehtoistyönä, joten on välttämätöntä että tällä yhteisöllä on jokin yhteinen tavoite joka pitää yhteisön koossa. Vadén ja Suoranta vertasivat Wikiopistoa Wikipediaan kaikista näkökulmista ja heräsi esimerkiksi kysymys siitä että jos Wikipedia on tietosanakirja, mikä Wikiopisto on. Onko se jonkinlainen opisto tai erilaisten opistojen sekoitus vai jotakin uutta? Vadén sanoi että Wikiopisto on tällä hetkellä määrittelemätön, ja minusta se voisi olla esimerkiksi erilaisten määritelmien sulamispiste. Wikiopistoa voi käyttää lukemattomilla eri tavoilla sekä opetukseen että tutkimukseen. Wikiopisto voisi käyttää hyväkseen nimenomaan tutkimuksen tekoa, koska Wikipediaan ei julkaista aiemmin julkaisematonta tutkimusta. Tähän liittyy myös se että Wikipedia vaatii neutraalia näkökulmaa, jota ei oikeastaan voida kaikesta tieteestä antaa: esim. luonnontieteessä olevat absoluuttiset totuudet. Voiko Wikiopistossa tehtyä tutkimusta sitten julkaista Wikipediassa (lähteenä Wikiopisto)? Laajemmin voi Suorannan mielestä kysyä mitä on tieteellinen julkaiseminen.
Wikipedian menettelyohjeet ovat oikeastaan samanlaiset kuin monella muulla sivustolla, varsinkin somessa. Sitä en tiedä kuinka paljon Wikipedian käyttäjät niitä noudattavat. Minusta on kuitenkin erittäin hyvä että varsinkin niin suurella ja tunnetulla sivustolla kuin Wikipedia rohkaistaan osallistumaan ja osallistumiselle yritetään asettaa mahdollisimman matala kynnys. "Älä pelkää möhliväsi."
Henkilökohtaisesti (Suomessa erittäin pienen tiedepiirin eli arkeologian opiskelijana) kiinnostava asia oli Suorannan kommentti siitä, että tutkimus ei oikeasti lopu siihen kun se saadaan valmiiksi. Julkaisun jälkeen liian usein jää pois keskustelu ja yleinen tutkimuksen arviointi virallisen arvioinnin jälkeen. Mikä tahansa tutkimus voi tuottaa jälkiprojekteja tai muuta lisämateriaalia. Aina jää lisäkysymyksiä, jos joku haluaa jatkaa tutkimista.

- Nana Soilumo


Wikipedian viisi pilaria ja Wikiopisto

-Wikipedia hyvä esimerkki Habermasilaisesta ympäristöstä, jossa otetaan huomioon kaikki näkökulmat ja paras argumentti voittaa. Mielestämme ylempi lause kuvaa hyvin wikipediaa ja Nanan vastauksessakin mainittuja wikipedian peruspilareita.

Wikipedian säännöistä voidaan nostaa esiin vapaamuotoisen tiedon levittämisen yhdessä sovitut pelisäännöt selkeiden kirjattujen sääntöjen lisäksi. Wikipedian tarkoitus on olla tietosanakirja, eli lisätyn tiedon tulisi siis olla edellistä versiota parempi ja viitattua.

Wikiopistoa ja wikipediaa voidaan verrata toisiinsa kaikkien wikipedian peruspilarien pohjalta. Vaikka wikiopiston lähtökohdat vastaavatkin wikipediaa, on se yhä käsitteenä määrittelemätön. Wikiopiston ja Wikipedian perustavanlaatuinen ero esimerkiksi on neutraali näkökanta wikipediassa, jolloin siinä viitataan kaikkiin tarkistettavissa oleviin, luotettaviin lähteisiin. Wikipediassa siis tiedon tulee olla jo aiemmin tutkittua ja viitattua kun taas wikiopistossa on esimerkiksi tutkimattoman tiedon osasto joka sallii myös muunlaisen tiedon välittämisen silti noudattaen totuuden periaatetta.

Wikipedia on heidän sanojen mukaan vapaa sanakirja ja aiheesta mainittiin, että tietoa ei olisi suotavaa poistaa kokonaan. Tätä perusteltiin esimerkiksi sillä, että tänään ei voida tietää mikä on huomenna oleellista. Vaikka tyngät artikkelit ehkä laskevat wikipedian arvoa tietosanakirjana, se lisää sen arvoa nimenomaan vapaana tietosanakirjana, jossa on tarkoitus ottaa kaikki näkökulmat huomioon.

-Mika Liukkonen & Reetu Toivanen