Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomien yleisönosastoon

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tässä muokattiin Hesarin mielipidekirjoitustekstiä. Teksti on lähetetty Helsingin Sanomien toimitukseen 25.5.2012.

Tämä sivu on osa sivustoa Projekti luonto- ja ympäristökoulutoiminnan kehittämiseksi

Luontokouluilta leikkaaminen ristiriidassa hallitusohjelman kanssa[muokkaa]

Kunnissa laaditaan parhaillaan kehyksiä ensi vuoden talousarvioille. Huolestuneena olemme seuranneet joissakin kunnissa käytävää keskustelua säästöjen kohdistamisesta ympäristökasvatukseen ja luontokoulutoimintaan. Vaikka säästöt ovat monissa kunnissa nyt välttämättömiä, aina jää tilaa valinnoille, eikä luonto- ja ympäristökasvatuksesta säästäminen ole viisasta.

Suomessa on kolmisenkymmentä luonto- ja ympäristökoulua, ja näissä on vuosittaisia oppilaskäyntejä yhteensä yli 100 000. Luonto- ja ympäristökouluilla ei ole omia oppilaita, vaan ne toimivat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tukena luonto- ja ympäristökasvatuksessa. Asiantuntevaa tukea kaivataankin: luokanopettajan koulutukseen kuuluu tällä hetkellä minimissään vain kolme opintopistettä biologiaa, eikä ympäristökasvatusta opiskella pakollisena. Kysyntää luontokoulutoiminnalle onkin enemmän kuin resursseja tarjota palveluita. Omaan havainnointiin ja kokemiseen perustuva oppiminen monipuolisissa ympäristöissä on opetuksen tulevaisuutta. Luonto- ja ympäristökoulut tukevat tätä työtä oppilasryhmien ohjauksella sekä opettajia ja varhaiskasvattajia kouluttamalla.

Kataisen hallitusohjelmassa luvataan kehittää ympäristökasvatusta sekä vahvistaa luonto- ja ympäristökoulujen asemaa. Suomi on sitoutunut myös sekä kansallisin että globaalein sopimuksin ja strategioin kestävän kehityksen edistämiseen. Sekä opetus- ja kulttuuriministeriö että ympäristöministeriö ovat myöntäneet varoja valtakunnallisen verkoston koordinoinnin vahvistamiseen, ja uusia luontokouluja onkin syntynyt. On erikoista, jos jotkut kunnat päätöksillään kulkevat vastavirtaan supistamalla resursseja.

Toivommekin, että kuntalaiset ja valtuutetut ovat juuri nyt aktiivisia ja pitävät luonto- ja ympäristökoulujen puolta tiukoissa talousarvioneuvotteluissa. Kyseessä eivät ole suuret rahat koko kuntatalouden kannalta, mutta hyvin tärkeät resurssit tulevaisuutemme kannalta. Kun kasvatamme lapset ja nuoret huomaamaan luonnon ja ympäristön merkityksen hyvinvoinnillemme, voimme tulevaisuudessa säästää niin elinympäristön laadussa kuin taloudessa: ympäristövahinkojen ehkäisy on aina korjaamista edullisempaa. Luonto- ja ympäristökoulut tukevat myös lasten ja nuorten innostusta virkistyä suomalaisessa luonnossa, millä on myös kansanterveydellistä merkitystä.


Niina Mykrä
Toiminnanjohtaja
Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.

Kati Vähä-Jaakkola
Toiminnanjohtaja
Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry.