Moduli II -keskustelupalsta

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Keskustelua toisesta luentovideosta "Wikioppiminen".

Löpinät[muokkaa]

Itselleni tästä videosta jäi päällimmäiseksi mieleen wikioppimisesta nimenomaan yhdessä oppimisena ja tietyllä tavalla omaehtoisena oppimisena. Wikioppimisesta ei ohjaa johtajat tai opettajat, vaan oppimisen eteen tehdään työtä yhdessä ilman auktoriteettäjä ja osallistutaan vapaaehtoisesti. Kiinnostus aihetta ja opittavaa asiaa kohtaan on se moottori, joka motivoi eteenpäin. Luotettavuus syntyy siitä, että tehdään yhdessä, muutoshistoria säilyy tallessa, pystytään keskustelemaan asioista. Ja koska luotettavuus ei tule ulkoa päin vaan on tavallaan toimintaan liittyen sisäsyntyistä, sen pitäisi olla ennemminkin rauhoittavaa kuin pelottavaa.

Edellä kirjatut asiat pistävät ainakin minut miettimään, että wikioppimista voidaan käyttää osana eri kouluasteilla varsin toimivasti. On kuitenkin paljon sellaisia opetussuunnitelmiin sisällytettyjä sisältöjä, joita on ns. pakko opiskella ja näitä löytyy niin ala-asteelta kuin yliopistostakin. Tietysti olisi hienoa, että näiden pakkopullien osaltakin keksittäisiin keinoja motivoida oppimaan vaikkapa wikioppimisen avulla.

Hienoahan tässä wikioppimisessa, jos puhutaan nimenomaan nettipohjaisesta wikioppimisesta, on se, että tästä jää jälki ja se voidaan jakaa. Uskoisin, että varsinkin nuorempi sukupolvi, joka on elänyt koko elämänsä ihmeellisen Internetin aikana ja tottunut jakamaan sosiaalisessa mediassakin koko elämänsä, kokee tämän jakamisen helppona ja asiaan kuuluvana. Hieman vanhempi polvi varmasti perinteisemmin miettii, viitsiikö ja kehtaako sitä nyt julkaista koko maailmalle vaikkapa opiskelutehtäviään.
-Sari

Ihan mielenkiintoinen aihe ja varmasti myös ajankohtainen. Itselle jäivät ehkä samoin päällimäisenä mieleen nämä mainitsemasi yhdessä oppiminen ja omaehtoinen oppinen, ns. harrastuneisuus. Samoin jäin pohtimaan ajatusta siitä, että kun on olemassa taidot, joita pidetään itsestäänselvyyksinä jokaisella ihmisellä, eli lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka, niin pitäisikö näiden oppimisen jälkeen sitten siirtyä enemmän tuohon omaehtoiseen oppimiseen. Koulu on ehkä parhaimmillaan näissä perustaitojen opettamisessa, mutta mikäli ihminen haluaa oikeasti omaksua jonkin erityistaidon, niin sen pitää olla kiinnostava ja sen eteen tulee uhrata aikaa.

Edelliseen liittyen muistuu mieleen kuitenkin videolla pohdiskeltu asia työelämävaatimuksista. Videolla puhuttiin siitä kuinka työantajat toivoisivat uusilta työntekijöiltä nimenomaan laaja-alaisempaa osaamista ja kykyä omaksua uusia taitoja. Tämä on ehkä jollain tavalla ristiriidassa näiden erityistaitojen opettelun kanssa. Olisiko sittenkin tärkeämpää opiskella vähän kaikkea, kuin vain pelkästään pari asiaa täydellisesti? Uusien asioiden omaksuminen lienee kuitenkin kyky, jota on vaikeaa opettaa, vaan se ehkä ennemmin lähtee ihmisen omasta kiinnostuksesta.
-Jarkko

Itselläni kolahti videosta kohta, jossa wikioppimista kuvailtiin lausahduksella "tehdään oma oppikirja". Tällainen oppiminen kuulostaa minusta miellyttävältä, sillä silloin oppilaat voivat keskittyä ottamaan selvää asioista, jotka heitä kiinnostavat, ja lopulta opettaa oppimansa muille. Minusta tällainen oman oppikirjan kokoaminen nettiin voisi toimia hyvin etenkin ala-asteella, kun opittavat asiat eivät ole niin monimutkaisia ja vaikeita. Opettajan ei tarvitsisi kuin esitellä työkalut ja valvoa wikin eli oppikirjan sisältöä, jotta sinne ei päädy väärää tietoa.

Työelämästä ja työelämävaatimuksista tuli mieleen: eikö tehokkaampaa olisi palkata ihmisiä, jotka osaavat erittäin hyvin yhden tai pari asiaa ja tuntevat nämä asiat perin pohjin, kuin ihmisiä, jotka osaavat melko hyvin kaikkea ja tietävät melko paljon monesta asiasta? Miksi työelämässä pitäisi osata asioita monipuolisesti? Eikö töissä ja työpaikalla ole tarkoitus antaa oma panos oman erikoistietämyksensä pohjalta, jotta käsiteltävään asiaan saadaan mahdollisimman monta eri näkökulmaa? Työpaikallahan ihmiset, jotka osaavat erittäin hyvin jonkin asian, voivat opettaa sen muille, jos tällainen tulee tarpeelliseksi. Tämä tukisi videollakin esitettyä ajatusta siitä, että opiskellaan ja opitaan tietoja ja taitoja muita varten. Vai onko tällainen "olen yhden alan ammattilainen" -ajattelu vain vanhanaikaista? Pitääkö ihmisen olla ns. monen alan ammattilainen ollakseen haluttava työntekijä, koska työnantaja haluaa työntekijöidensä pystyvän tarkastelemaan asioita laajemmasta näkökulmasta, vai koska he haluavat palkata vähemmän ihmisiä? Mullahan ei itselläni edes ole juuri työelämän kokemusta joten varmaan puhun ihan hölmöjä, mutta kunhan heittelen näitä ajatuksia ilmoille :-D
- Evita

Itselläni ei ole enään mitään uutta lisättävää, joten pari kommenttia aiemmista löpinöistä. Sanottakoon tästä työelämän vaatimukset -jutusta että mielestäni molemmissa on omat puolensa. Koska siis vaikka johonkin erikoistumalla saa korkeamman arvoisen työn ja on todennäköisempää saada se työ, niin työpaikkojen vaihtoehtojen määrä on pienempi. Päinvastoin, jos osaa kaikkea silleen keskiverrosti, niin ei ehkä saa sitä työpaikkaa edellämainittujen henkilöiden takia eikä paikka ole ehkä niin korkea-arvoinen, mutta vaihtoehtoja on. Koska siis ensimmäisenä tulee mieleen, että mitä erikoistujille tapahtuu, jos se tarvittu ala meneekin aivan metsään tavalla tai toisella (menee todella huonosti, lakkaa olemasta)? Mikä on suunnitelma B?
-Samuli

Pidempään on jo puhuttu siitä, että nykyaikana on ihan tavallista ja normaalia, että ihmiset opiskelevat useamman ammatin elämänsä aikana. Ja osittainhan se johtuu siitä, että jotkin alat menevät sinne metsään tavalla tai toisella ja sille alalle valmistuineilla ei yksinkertiasesti ole enää mahdollisuus työllistyä aiemmalla koulutuksella mihinkään. Suunnitelma B on usein jatkokouluttautua, muuntokouluttautua tai kouluttautua kokonaan uudelle alalle. Monella koulutusalalla voi myös sanoa, että valmistuminen antaa jonkin oppiarvon ja valmiudet hakea sellaista työpaikkaa, jossa vaatimuksena on se nimenoaminen oppiarvo. Varsinaisessa työssä sitten oikeasti opitaan, mitä siellä pitää tehdä ja miten toimitaan.
-Sari

"Työelämästä ja työelämävaatimuksista tuli mieleen: eikö tehokkaampaa olisi palkata ihmisiä, jotka osaavat erittäin hyvin yhden tai pari asiaa ja tuntevat nämä asiat perin pohjin, kuin ihmisiä, jotka osaavat melko hyvin kaikkea ja tietävät melko paljon monesta asiasta?" -Evita Jos tätä tiettyyn työtehtävään erikoistumista ajattelee täysin taloustieteellisessä mielessä, niin tulee ainakin itselle mieleen Ricardolainen malli. Mallin mukaan on aina kannattavampaa erikoistua suhteellisen edun mukaan siihen mitä mikäkin taho osaa parhaiten tehdä. Näin saadaan paras hyöty irti, koska on tehokkaampaa tehdä sitä missä on hyvä, kuin tehdää montaa asiaa missä on vain keskiverto. Tietysti tällaista teoriaa on melko vaikeaa täysin sellaisenaan implementoida työelämävaatimuksiin, vaan täytyy huomioida myös yksilöiden edut ja työpaikkojen yksilölliset vaatimukset. Jotenkin vain loogisesti ajateltuna tuo kuulostaisi järkevimmältä lähestymistavalta tähän kysymykseen. Tietysti työpaikat varmaankin haluavat saumattomampaa kommunikointia eri henkilöiden välillä, jolloin olisi ehkä hyvä osata myös hieman laajemmin asioita. Tosin kuten Sari jo mainitsikin, niin työpaikassa luulisi oppivan melko hyvin sen työympäristön toimintamallit.
-Jarkko

Mullakaan ei ole kai mitään uutta lisättävää, mutta pakko kommentoida vielä: en olekaan ennen kuullut tästä Ricardolaisesta mallista (varmaan siksi etten ole opiskellut taloustieteitä). Mutta silti kaikesta tästä huolimatta työnantajat nykyään odottavat, että työntekijät ovat monen alan ammattilaisia? Onkohan tämä seurausta juurikin siitä, että ihmisten on pitänyt kouluttautua useaan ammattiin, koska yhdestä ei ole ollut tarjolla töitä, mikä on johtanut siihen, että useammalla työntekijällä on alkanut olemaan ammattitaitoa monelta alalta. Tällöin työmarkkinat ovat kiristyneet ja työnantajat vaativat työntekijöiltä yhä enemmän ja enemmän, koska useammalla on laajempi koulutustausta kuin ennen?
- Evita

Tuli tuolla toisella kurssilla vastaan oppimiseen liittyen, että on arvioitu, että 20% osaamisesta omaksutaan muodollisessa koulutuksessa ja 80% työssä sekä muualla, kuten vapaa-ajalla ja harrastuksissa. Eli voisiko sanoa, että töihin mennessä sitä osaamista on aika vähän mukana ja tärkeämpää onkin nimenomaan osata hakea, omaksua ja soveltaa uutta tietoa myös siellä työssä ollessa?
-Sari


YHTEENVETO:

_____________________________________________________________________________________________

Wikioppimiseen liittyvä video herätti meissä kohtuullisen paljon keskustelua. Näimme hyviksi puoliksi wikioppimiseen liittyen yhdessä oppimisen ja jaettavuuden sekä omaehtoisen oppimisen, johon ei tarvita auktoriteetteja ohjaamana oppimista. Nämä asiat liittyvät usein myös harrastuneisuuteen. Pohdimme wikioppimisen soveltuvuutta eri kouluasteille ja totesimme, että kyllä sitä on varmasti mahdollista hyödyntää tietynlaisissa aiheissa ja tilanteissa osana opiskelua. Esille tuli myös, että tiettyjä koulussa ihan oikeasti opettajien opettamia perustaitoja on oltava, ennen kuin wikioppimista voidaan hyödyntää. Ala-asteella voitaisiin tehdä vaikkapa omaa oppikirjaa yhdessä, kun lukeminen ja kirjoittaminen on hallussa. Opettaja toimisi tällaisessa tilanteessa opastajana työkalujen käytössä sekä ohjaajana ja valvojana sisällön osalta. Mielestämme motivaatio on kantava tekijä, jotta wikioppimisessa voidaan onnistua.

Wikioppiminen synnytti myös paljon keskustelua työelämävaatimuksista ja työelämätaidoista. Videolla tuotiin esille työnantajien näkemystä siitä, että uusilla työntekijöillä toivottaisiin olevan laaja-alaisempaa osaamista ja kykyä omaksua uusia taitoja. Kävimme keskustelua siitä, mitä vaatimuksia työelämä tänä päivänä kohdistaa työntekijöihin osaamisen ja taitojen osalta, kaivataanko erityisosaamista muutamaan asiaan liittyen vai onko parempi tietää lukuisista asioista vähän. Ja mikä taas toisaalta on osaamisen osuus ennen työpaikkaan menoa ja miten paljon itse työ tekijäänsä opettaa. Huomioimme maailman muuttuneen siihen suuntaan, että tänä päivänä ihmisillä on ajan saatossa useampi ammatti sen sijaan, että kerran ammatin opiskeltuaan voisi sitä samaa ammattia harjoittaa eläkkeelle saakka.

Keskustelumme löytyy kokonaisuudessaan wikisivultamme Moduli II –kesukustelupalstalta. _______________________________________________________________________________________________