Motivaatiomatojen keskustelua modulista 5
Sanni:
Se, että nuorille tuntuu olevan tärkeää suojella yksityisyyttään nimenomaan vanhemmilta, ei sinänsä yllätä, koska teini-ikään usein kuuluu se, että omia vanhempia pidetään ”noloina” eikä heidän haluta tietävän kaikkea. Nuorille sosiaalisen median käyttö on usein tutumpaa kuin vanhemmille, joten nuoret eivät katso vanhempien ”vääränlaista” käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa hyvällä. Vanhemmat ovat kuitenkin alkaneet löytää tiensä sosiaaliseen mediaan, minkä vuoksi nuorten täytyy yhä enemmän miettiä, miten paljon omia henkilökohtaisia asioitaan he haluavat vanhempien silmille. Koska nuoret vanhempiensa läsnäolosta huolimatta haluavat olla osa sosiaalista mediaa, voivat he käyttää erilaisia sisäpiirijuttuja piilottamaan viestinsä todellisen tarkoituksen vanhemmiltaan. Nuoret ja vanhemmat eivät välttämättä jaa samoja sosiaalisen median sääntöjä tai ajatuksia, ja nuorelle jonkin vanhemman mielestä hauska kommentti saattaa olla häpeän aiheuttaja. Mielestäni vanhempien ja nuorten olisikin tärkeää keskustella näistä asioista: Mitä he haluavat toisilleen näyttää ja mitä he haluavat toisiltaan nähdä? Onko vanhemman ja lapsen ok olla esimerkiksi Facebook-kavereita vai voisivatko he pitää sosiaalisen median elämän toisistaan erillään? Haluaako vanhempikaan tietää kaikkia nuoren asioista? Aina kuitenkaan edes se, että vanhempi ei itse ole sosiaalisessa mediassa, ei riitä pitämään nuorten asioita yksityisinä vanhemmiltaan. Olen kuullut kaveriltani, miten työpaikan kahvitauolla lasten äidit olivat keskustelleet siitä, miten olivat löytäneet lapsensa ask-tilin. Vanhemmista on varmasti kiinnostavaa tietää, mitä nuori puuhailee ystäviensä kanssa, mutta pitäisikö vanhempien kuitenkin suoda lapsilleen enemmän yksityisyyttä? Tai onko ainakaan "salaa" toimiminen sallittavaa? PS. Anteeksi nämä sekavat pohdinnat. :D
Jenni: Mielenkiintoisia (ja ihan ymmärrettäviä :D) ajatuksia ja samantapaista itsekin pohdin. Mielenkiintoista oli erityisesti se, että nuoret eivät välttämättä piilota somessa sisältöjä vaan pelkästään niiden merkityksiä juuri esimerkiksi sisäpiirin jutuilla ja ehkä jonkinlaisella "nuorison kielellä". Sikälikin se on mielenkiintoista, että kuitenkin esim. facebookissa on mahdollista piilottaa kokonaisia julkaisuja tietyiltä henkilöiltä, joten tavallaan erikoista on se, että halutaan mielummin nähdä se vaiva, joka viestien merkitysten piilottamisesta syntyy kuin vain piilottaa koko sisältöjä vaikkapa vanhemmilta. Itse ainakin muistan oman facebookin käytön alkuaikoina ollessani hieman nuorempi piilottaneeni kokonaisia julkaisuja esimerkiksi vanhemmilta ja sukulaisilta, enkä nähnyt siinä varsinaista vaivaa. Toki mietin usein sitä riskiä, että olen unohtanut piilottaa päivityksen tai kuvan joltain, jolta se olisi pitänyt päivittää tai että jos joku yhtenen kaveri olisi tykännyt päivityksestä, se olisi sitä kautta tullut julki myös niille, joilta sen halusin piilottaa. Ehkä tällaset riskit ja epävarmuus piilotusominaisuuksien toiminnasta ajavat nuoria piilottamaan merkityksiä eikä kokonaisia sisältöjä. Totta on se, että nuorten ja vanhempien olisi hyvä keskustella yhteisistä pelisäännöistä ja siitä, että varmasti molemmat osapuolet saavat pitää jonkinlaisen yksityisyyden sekä internetissä että tavallisessa elämässä. Ongelmia varmaan koituu siinä vaiheessa, jos keskustelukulttuuri perheen sisällä ei toimi. Mietin myös sitä, että kuinka suuri ongelma aihe ylipäätään nuorille on, juurikin siksi, että nuoret ovat usein etevämpiä somenkäyttäjiä kuin vanhempansa ja todella löytävät kaikki keinot toiminalleen. Erilaisia somekanavia on nykyään myös niin paljon, että luulisi nuorten löytävän niistä sellaisia, joissa toimiminen ilman vanhempien valvovaa silmää on helpompaa. Tuntuu esimerkiksi siltä, että facebookin käyttäjäikä on viime aikoina noussut. Facebookin alkuaikoina palvelu tuntui olevan nuoremman väestön suosiossa, ja nykyään yhä vanhemmat luovat itselleen oman profiilin ja nuoremmat poistavat käyttäjätilejään tai ainakin päivittävät sisältöä harvemmin. Näkisin tämän juuri merkkinä siitä, että nuoret haluavat somessa sellaista tilaa, johon vanhemmilla ei ole pääsyä tai joka ei ainakaan ole vanhempien suosiossa. Instagram saattanee olla samassa kehitysvaiheessa, sillä käyttäjien ikähaarukka tuntuu kasvavan. Nuoret eivät kuitenkaan tunnu hylänneen palvelua vielä samassa mittakaavassa kuin facebookia. On totta, kuten sanoit, että vanhempien poissaolo tietystä some-palvelusta ei riitä pitämään nuorten asioita yksityisenä vanhemmilta. Monessa palvelussa sisältö on nykyään siinä määrin vapaata, että sen tarkastelu ei välttämättä vaadi rekisteröitymistä tai kirjautumista palveluun. Toinen seikka, joka helpottaa sitä, että vanhemmat löytävät jälkikasvunsa sisältöjä ja profiileja somesta, on se, että perinteisessäkin mediassa puhutaan paljon somesta ja erilaisista sosiaalisen median uusista sovelluksista ja palveluista, joita nuoret käyttävät. Näin ollen monet eri kanavat tulevat vanhemmille tutuiksi, vaikka he eivät itse niitä käyttäisikään ja yksityisenä pysyminen on vaikeampaa. Esimerkiksi omasta nuoruudestani muistan, että käytin paljon erilaisia keskustelupalstoja ja chat-kanavia, joiden olemassaolon moni tiesi, mutta joista ei keskustelu mediassa muuten. Näin ollen pystyin olettamaan, että vanhempani eivät löytäisi sanomisiani ja tekemisiäni internetistä. Jos kuitenkin vanhempani olisivat tienneet tietyt chatit ja keskustelualustat olemassaoleviksi ja nuorten suosimiksi, olisivat he varmasti olettaneet minunkin niitä käyttävän ja mahdollisesti yrittäneet selvittää tekemisiäni. Koska he eivät niistä tienneet, pystyin pitämään toimintani yksityisenä. Sekavasti selitetty nämä munkin pohdinnat, eli kysy, jos et ymmärrä mitä ajan takaa :D