Näkymätön oppiminen/kymmenen avainideaa

Kohteesta Wikiopisto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kymmenen näkymättömän oppimisen avainideaa[muokkaa]

Wikipedia Academy Bethesda 2009 having fun learning Wikipedia.JPG

Näkymätön oppiminen ei ole yksi idea vaan se koostuu monista ideoista, jotka ovat keskeisiä 21. vuosisataa varten[muokkaa]

Ei ole yhtä valmista reseptiä vaan ehkä pikemminkin lähestymistapa. Tämä lähestymistapa ottaa huomioon teknologian kehityksen ja muodollisen kasvatuksen muutokset, epäviralliset (non-formal, informal), sekä kaikki hämärät metatilat, joita on edellisten välimaastossa. Näin ollen näkymätön oppiminen on enemmän kuin idea, se on katsaus relevanteista tulevaisuuden näkymistä tämän päivän koulutukselle.

Meidän on otettava huomioon nopeiden yhteiskunnallisten ja teknologisten muutosten vaikutukset koulutukseen ja oppimiseen[muokkaa]

1.0 yhteiskunnan koulu ei voi opetaa 3.0 yhteiskunnan opiskelijoita. Tänään niiden, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita nuorten tulevaisuudesta, tulisi valmistautua tulevaisuuteen, jota kukaan ei osaa edes vielä uneksia. Tähän pääsemiseksi tarvitaan harppausta mutkan taakse (leapfrogging ahead of the curve), joka auttaa meitä rakentamaan tulevaisuuttamme ennakoivasti. Tämä edellyttää ennen näkemätöntä johtajuuden ja toiminnan näkemystä yhteiskunnassamme oppimisen kannalta.

Näkymätön oppiminen keskittyy enemmän siihen, miten opitaan kuin mitä opitaan[muokkaa]

Fokus siirtyy oppisisältöihin keskittymisestä opetuksen uudistamiseen. Tämä edellyttää perusteellista rakenteellista ja toiminnallista muutosta koulujärjestelmässä, jotta se tuottaisi opiskelijoita, joilla on riittävät taidot suorittamaan tarvittavat tehtävät käyttäen hyväksi kriittistä ajattelua, vaihtoehtojen arviointia, uuden tiedon luomista ja ennakoivaa johtamista. Nämä taidot ovat välttämättömiä tiedon agenttien eli knowmad:ien onnistumiselle taloudellisessa ympäristössä, joka vaatii jatkuvaa innovointia. Knowmad:it saattavat edustaa nykyajassa tulevaisuuden työntekijöitä, jotka ovat muuntautumiskykyisiä, paikkaan sitoutumattomia ja jatkuvasti omaa osaamistaan kehittäviä henkilöitä.

Ennakoivien menetelmien käyttö voi auttaa meitä rakentamaan tulevaisuuden koulutusta, joka on relevanttia näkymättömän oppimisen näkökulmasta[muokkaa]

Eletään tässä hetkessä katse kohti tulevaisuutta ja unohdetaan menneisyys, ellei sillä ole meille käyttöä. Ennakoivien menetelmien oikea käyttö voi olla hyödyllistä, sillä niiden avulla voi tunnistaa tulevaisuuden näköaloja ja edellytyksiä, ja suunnittelemaan seuraavia askeleita. Vaikka kukaan ei voi ennustaa varmasti tulevaisuutta, näillä tulevaisuuden tutkimuksen apuvälineillä voimme helpottaa ymmärtämään sitä, mikä voi olla tulevaisuus ja joitakin sen piirteitä. Ne voivat myös auttaa harppauksessa mutkan taakse (tulevaisuuteen). Koulutusjärjestelmää kehitettäessä katse pitäisi olla tulevaisuudessa tai ainakin tässä hetkessä, mutta ei missään nimessä menneisyydessä.

Jos katsomme koulutuksen virallisia instituutioita uudesta näkökulmasta, pitäisi sen saada meidät panostamaan avoimuuteen[muokkaa]

Avoimuus kannustaa sisältöjen, kokemusten ja resurssien jakamiseen ja vaihtamiseen. Se tarkoittaa virallisen koulutuksen resurssien avaamista maailmalle (esim. Open Educational Resources), joka johtaa virallisen oppimisen rajojen hämärtymiseen. Toisin sanoen avoimuuden strategia mahdollistaa oppimisen reurssien käytön opettajille ja opiskelijoille, mutta myös muille väestöryhmille. Se antaa kaikille mahdollisuuden ylläpitää elinikäistä ja luovaa oppimista.

Näyttää siltä, että monet oppilaitosten innovatiivisista puheenvuoroista ovat olleet enemmän muodollisia kuin todellisia -> Uudet laitteet, mutta vanhat opetusmenetelmät[muokkaa]

Monesti kiinnitetään erityistä huomiota infrastruktuuriin, teknologiaan, jne., vaikka pitäisi kiinnittää huomiota aivan muihin seikkoihin. Tällaisia asioita ovat esim. uudet muutoksen strategiat ja tiedon hankkiminen, innovatiiviset arviointitavat, oppimisen edistäminen ja opettamalla oppiminen sekä osallistaminen eli digitaalisen kuilun kaventaminen (taidot ja pätevyydet).

Oppimisen uudelleen keksiminen ei tarkoita kaiken vanhan poistamista ja aloittamista alusta[muokkaa]

On monia toimivia esim. informaalisen oppimisen muotoja, jotka voidaan ottaa käyttöön myös muussa opiskelussa. Ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen... Työpajat, urheilu-, taide- ja tanssitilaisuudet, maalaus, vierailut uusiin paikkoihin, ovat esimerkkejä strategioista, jotka ovat edelleen arvokkaita. Nyt on aika miettiä, miten lähentää virallista ja epävirallista oppimista ja miten sekoittaa niitä keskenään.

Koulutuksen ei enää pitäisi liittyä vain johonkin tiettyyn vaiheeseen ihmisen elämässä[muokkaa]

Opiskelu olisi ymmärrettävä jatkumona, joka kestää koko eliniän. On tärkeää kannustaa kehittämään taitoja ja asenteita pitää oppimisprosessia yllä. Näin myös oppilaitokset eivät olisi ole enää vain "väliaikaisia seisakkeita", vaan niistä tulisi jatkuvasti vierailtavia paikkoja. Tämä muutos edellyttää kuitenkin erilaista näkemystä opettamiseen ja oppimiseen, instituutioiden kaikille avoimia avaria ovia.

Nykyisen koulutuksen painopisteen ei pitäisi olla reduktionismia ohjelmistoihin (software) ja laitteistoihin (hardware), vaan siinä miten voisimme kouluttaa mindware:iämme[muokkaa]

Meidän tulisi kehittää kykyämme oppia, kuvitella, luoda ja innovoida. Riippumatta digitaalisista laitteista, joita käytämme, meidän tulisi jatkuvasti päivittää ja laajentaa inhimillisiä valmiuksiamme. Kognitiiviset taitomme ovat sisäinen huipputeknologiamme: ne ovat multikontekstuaalisia, yhteensopivia digitaalisten ja analogisten laitteiden kanssa, niitä voidaan käyttää jokapäiväisessä elämässä ja ne mahdollistavat myös verkossa työskentelyn eri kielillä ja useiden prosessien samanaikaisen suorittamisen.

Ei ole manifestia eikä vaihe vaiheelta tarjottavaa reseptiä[muokkaa]

Olemme kaikki mukana luomassa sitä, mitä siitä sitten tuleekin. Valmis resepti olisikin vastoin näkymättömän oppimisen periaatteita. Jokainen rakentaa oman oppimisen kokonaisuutensa itse. Näkymättömän oppimisen projekti uskoo "tee se itse" -periaatteeseen. Se kuinka näkymättömän oppimisen periaatteita sovelletaan riippuu kontekstista, kiinostuksen kohteista, luovuudesta ja sopeutumiskyvystä, joka kullakin on.