Perusopetuksen Wikiloikka

Kohteesta Wikiopisto
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikimedia logo family complete-2013.svg

Mikä on Perusopetuksen wikiloikka?[muokkaa]

Perusopetuksen wikiloikka on koko Suomen laajuinen OKM:n rahoittama vuoden 2017 hanke, jossa suomenkieliseen Wikikirjastoon kirjoitetaan yhteistoiminnallisesti ilmaista kaikkien hyödynnettävää ja kaikkialla saatavilla olevaa perusopetuksen oppikirjakokoelmaa.

Hanke luo myös kokeilukulttuuria avoimien oppimateriaalien ympärille kehittämällä edellytyksiä täydentää ja hyödyntää Wikikirjaston Perusopetuksen osaston oppimateriaaleja.

Global Open Educational Resources Logo.svg

Projektin tavoitteet - Miksi wikioppikirja?[muokkaa]

Hanke on syntynyt yksittäisten opettajien halusta kehittää digitaalisuuden avulla oppikirjan roolia, käyttötapaa ja saatavuutta opetuksessa. Saatavilla olevista oppikirjoista tavoite on laajentunut suuremmiksi – koko perusopetuksen digitalisaatiota koskettaviksi – tavoitteiksi.

Ajantasainen, päivittyvä, ilmainen ja saatavilla oleva oppikirjakokoelma[muokkaa]

Hankkeen ensisijainen tavoite on tuottaa perusopetukseen oppikirjakokoelma, joka on jokaisen opettajan ja oppilaan saatavilla millä tahansa internetiin yhdistävällä laitteella.

Oppilasmäärästä ja taloustilanteesta riippuen koulut ovat saattaneet säännöllisesti käyttää kymmeniä tuhansia euroja perinteisiin oppikirjoihin. Uusia kirjoja on jouduttu tilaamaan vanhojen kuluessa käyttökelvottomiksi. Toisinaan kirjan sisältämät faktat ovat muuttuneet tai opetussuunnitelman perusteiden muuttuminen on luonut tarpeen uusille kirjoille.

Wikioppikirjat ovat tässä mielessä perinteisiin kirjoihin verrattaessa ylivoimaisia. Kirjat ovat aina ilmaisia, joten kaupungin tai kunnan taloudellinen tilanne ei rajoita ajantasaisen ja laadukkaan oppimateriaalin saatavuutta. Maailma kirjojen ympärillä muuttuu, mutta muutokset eivät enää edellytä uusien kirjojen tilaamista. Wikioppikirjoissa käyttäjät päivittävät sisältöä, aina tarpeen vaatiessa. Mihin kaikkeen teidän koulussanne oppikirjakustannuksista säästyvä rahamäärä voitaisiin käyttää?

Kirjojen käyttämiseen ei tarvita muuta kuin nettiselain ja -yhteys. Mitään ohjelmistoasennuksia tai lisäosien päivittämistä ei tarvita. Kirja taittuu helposti selailtavaksi niin isolle kuin pienellekin näytölle käyttöjärjestelmästä riippumatta. Kirja on saatavilla – esimerkiksi kännykässä – siellä, missä oppiminen tapahtuu – luokassa, luonnossa, kotona tai koulubussissa. Kirja ei ole enää koskaan kotona silloin, kun sitä tarvitaan koulussa, eikä koulussa silloin, kun pitäisi kerrata kokeisiin kotona. Wikikirjan kappaleiden tulostaminen PDF-asiakirjoina on myös mahdollista, jos oppilaalla ei ole käytössä internetyhteydellä varustettua laitetta.

Digitaalisen jakamisen ja avoimien sisältöjen kulttuurin juurruttaminen peruskouluun[muokkaa]

Toinen hankkeen tavoitteista on digitaalisen osallisuuden, yhteisöllisyyden, tekemisen ja jakamisen remix-kulttuurin tuominen osaksi koulujen – opettajien ja oppilaiden – arkea. Näitä oppikirjoja kirjoittavat ihmiset, jotka niitä päivittäin käyttävät. Kirjat kehittyvät jatkuvasti käytössä paitsi oppijoiden tarpeista, myös käyttäjien omien täydentävien materiaalien mukaan. Wikikirjojen sisällöntuotantoa kuvaakin erinomaisesti lause "kun jokainen antaa vähän, kaikki saavat paljon". Kenenkään ei tarvitse kirjoittaa kokonaista kirjaa, sillä riittää, että jokainen kirjoittaa johonkin vähän. Kaikkien ei itse asiassa tarvitse edes kirjoittaa, sillä toiset voivat antaa oman panoksensa esimerkiksi lisäämällä kuvia tai muuta mediaa artikkeleihin.

Avoimien sisältöjen, kuten Wikikirjaston, tuntemus ja niiden monipuolinen hyödyntäminen opetuskäytössä hävittää osan opetuksen digitalisaatioon liittyvistä tekijänoikeudellisista haasteista. Monet opettajat haluaisivat hyödyntää internetin suomia mahdollisuuksia opetuksen monipuolistamisessa ja rikastamisessa, mutta samalla näyttää oppilaille oikeanlaista mallia tekijänoikeuksien kunnioittamisessa. Asiaan perehtymättömälle tekijänoikeuslaki ja ehdot netistä löytyvän materiaalin käyttämiselle opetuksessa näyttäytyvät sekamelskana, minkä vuoksi moni jättää säännöt kokonaan huomioimatta tai vaihtoehtoisesti päättää jättää nettimateriaalin kokonaan käyttämättä. Avoimien sisältöjen, kuten erilaisten Wikimedia-alustalla toimivien projektien (mm. Wikipedia, Wikikirjasto ja Wikiopisto) ja muiden Creative Commons -lisensoitujen materiaalien, hyödyntäminen hävittää muun muassa edellä mainitut opetuksen digitalisaatioon liittyvät tekijänoikeudelliset haasteet ja tukee samalla koulun ulkopuolisten toimijoiden liiketoimintaa.

Wikikirjastoon avoimella lisenssillä julkaistun materiaalin omistavat samanaikaisesti kaikki ja ei kukaan. Wikioppikirjojen tuotanto perustuu vapaaehtoisuuteen. Kaikki niissä oleva materiaali julkaistaan CC BY-SA -lisenssillä (Creative Commons Nimeä-JaaSamoin) eli julkaistua materiaalia saa jatkojalostaa, jos uusikin materiaali julkaistaan samalla lisenssillä ja alkuperäinen tekijä ilmoitetaan. Avoimet opetusmateriaalit ovatkin näillä ehdoilla hyödynnettävissä sekä oppilaiden kanssa opetustyössä että digitaalisessa liiketoiminnassa. Me Perusopetuksen wikiloikka -hankkeessa uskomme, että myös kustantajien tuottamien oppimateriaalikokonaisuuksien laatu paranee, kun kaupallisten kustantajien on jatkossa tuotettava jotain, joka tuo aidosti lisäarvoa avoimen ja ilmaisen perusoppikirjamateriaalin päälle. Pelkkä oppikirjojen nettiin siirtäminen ei enää riitä.

Children at school (8720604364).jpg

Projektin toteutus[muokkaa]

Wikiloikka-hanke on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahallista avustusta hankkeen toteuttamiseen. Kirjoittaminen perustuu vapaaehtoisuudelle, eikä lähtökohtaisesti kellekään oppikirjoja kirjoittavalle makseta palkkaa. Avustus käytetään Wikikirjaston Perusopetuksen osaston tunnetuksi tekemisestä, tiedon levittämisestä sekä opettajien kouluttamisesta aiheutuviin kuluihin. Projektia koordinoi vapaaehtoisista koostuva hankeryhmä, jonka yhteystiedot löydät tämän sivun alalaidasta. Hankeryhmän keskeisenä tavoitteena on aktivoida ja kouluttaa opettajia ja muita hankkeesta kiinnostuneita ympäri Suomea, jotta oppikirjojen sisällöntuotanto lähtisi liikkeelle ja tieto avoimista materiaaleista sekä niiden mahdollisuuksista opetuksessa lisääntyisi.

Edellä mainittua tavoitetta pyritään saavuttamaan muun muassa vierailemalla kouluissa, opettajankoulutusyliopistoilla sekä erilaisissa opetusalan tapahtumissa. Vierailuilla on tarkoitus paitsi esitellä wikioppikirjastoa ja sen rakennetta myös myös kouluttaa opettajia ja opettajiksi opiskelevia wikialustalla kirjoittamisessa ja avoimen sisällön lisenssien tuntemuksessa. Kunnat voivat myös kutsua hankeryhmän jäseniä esittelemään projektia omaan kuntaansa.

Hankeryhmä on avannut Wikikirjaston Perusopetuksen osastolle valmiiksi oppikirjat, jotka noudattavat otsikkotason rakenteeltaan vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (otettu käyttöön v. 2016). Näin sisällöntuottajat voivat ryhtyä kirjoittamaan haluamaansa sisältöä valmiiksi tehtyihin rakenteisiin oikean otsikon alle.

Hankeryhmä koordinoi ja organisoi myös eri puolilla maata sarjan sisällöntuotannon Editathon-muokkaustapahtumia. Hankkeen lopuksi yksityisille toimijoille viestitään, miten he hyötyvät avoimesti kehitetystä perusmateriaalista ja voivat tuottaa sitä täydentämään, tukemaan ja rikastamaan kaupallista materiaalia.

Vastauksia usein herääviin kysymyksiin[muokkaa]

Onko wikikirjoissa oleva tieto luotettavaa?[muokkaa]

Wikikirjoja kirjoittavat tavalliset opettajat ja niissä oleva tieto on samaa tietoa, jota opettajat jakavat päivittäin luokassa. Tämän kysymyksen voisi siksi esittää: "Onko opettajien päivittäin luokassa jakama tieto luotettavaa?" Luokassa opettajan jakama tieto on yhden koulutetun ja ammattitaitoisen opettajan tulkinta ja käsitys asioista, ja perinteisissä oppikirjoissa oleva tieto on pienen oppikirjailijajoukon kirjoittamaa. Jokainen perinteisiä oppikirjoja käyttänyt opettaja tietää, että oikolukuprosessista huolimatta kirjoihin jää toisinaan virheitä. Wikioppikirjoja kirjoittamassa voi olla kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia koulutettuja ja ammattitaitoisia opettajia. Kirjat siis oikoluetaan kymmeniä, satoja tai tuhansia kertoja. Kun virheellisen tai puutteellisen tiedon korjaaminen onnistuu koska tahansa, vaikka silloin, kun oppilas tai opettaja huomaa virheen tunnilla, niin niihin tahallisesti tai tahattomasti syntynyt puutteellinen tai väärä informaatio korjaantuu kirjaa käytettäessä. Wikioppikirjat ovatkin sitä luotettavampia, mitä useampi opettaja niitä käyttää.

Jos kuka tahansa voi kirjoittaa, onko vaarana ilkivalta ja sabotaasi?[muokkaa]

Aivan kuten perinteisiin oppilaalta toiselle periytyviin kirjoihin on kautta aikojen kirjan elinkaaren aikana syntynyt käyttäjän luomisvoimaa osoittavia piirroksia ja tekstejä, myös wikikirjat saattavat olla sabotaasin kohteena. Wikikirjoihin tallentuu kuitenkin versiohistoria, josta aiemman, sabotoimattoman version palauttaminen on helppoa ja nopeaa. Artikkelien kirjoittajat voivat myös merkata artikkeleita tarkkailulistalleen, jolloin he saavat välittömän ilmoituksen artikkeliin tehdyistä muutoksista. Mikäli muutos on ilkivaltaa, se voidaan poistaa ja aiempi versio palauttaa muutamissa sekunneissa.

Miksemme käyttäisi vain jo saatavilla olevaa Wikipediaa?[muokkaa]

Emmehän perinteisiä kirjoja käyttäessämmekään ole käyttäneet oppikirjojen sijasta tietosanakirjoja. Vaikka Wikipediassa oleva informaatio on tunnetusti kattavaa, varsinkin peruskoulun alaluokille Wikipediasta löytyvä tieto on liian pirstaleista ja asiaa käsitellään liian laajasti. Oppilaan, joka vasta harjoittelee ymmärtävää lukemista, keskeisen tiedon löytämistä, tiedon rakentamista ja kokonaisuuksien hahmottamista, on liian vaikeaa opiskella sisältöjä tietosanakirjamaisesta Wikipediasta. Wikipediaan kirjoitettua tekstiä ei myöskään ole kirjoitettu koulua ja oppilaita silmällä pitäen vaan tietosanakirjaksi. Siksi tarvitsemme perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita seuraavia oppikirjoja, jotka tukevat koulun opetustyötä ja -tavoitteita sekä oppijan tiedonrakentamisen taidon kehittymistä.

Pitääkö tässä nyt kaiken muun lisäksi ryhtyä vielä oppikirjatkin kirjoittamaan?[muokkaa]

Ei tarvitse. Kenenkään ei ole pakko kirjoittaa mitään, mutta siitä huolimatta kirjat ovat kaikkien saatavilla. Yhdellä opettajalla saattaa olla idea yhdestä artikkelista ja sen sisällöstä. Ehkä hän aikoo pitää vaikkapa terveellisestä ruokavaliosta oppitunnin ja tehdä oppilaille keskeisistä asioista PowerPoint-esityksen tai tiivistelmän. Ehkä hän on sellaisen jo tehnyt. Samalla vaivalla, jolla hän kirjoittaa esityksen omille oppilailleen, hän voi kirjoittaa tai kopioida esityksestään samat asiat koko Suomen oppilaille. Myöhemmin toinen opettaja jossain päin Suomea avaa saman artikkelin ja muistaa, että hänellä on koneella erinomainen kuva oikeanlaisesta lautasmallista. Hän voi lisätä kuvan samaan artikkeliin ja näin täydentää artikkelia. Kolmas opettaja on huomannut, että tietyt keskustelukysymykset aktivoivat erinomaisesti oppilaita keskustelemaan aiheesta. Hän lisää nämä artikkeliin. Neljäs opettaja käyttää samaa artikkelia opetuksessaan ja täydentää sitä omien havaintojensa mukaan. Jokainen antaa vähän, kaikki saavat paljon.

Kopioidaanko perinteiset kirjat nyt nettiin?[muokkaa]

Ei missään tapauksessa. Perinteisissä oppikirjoissa oleva materiaali on tekijänoikeuksilla suojattua, eikä sitä saa missään tapauksessa kopioida sellaisenaan wikioppikirjoihin. Wikikirjoihin kirjoitettava materiaalin on oltava kirjoittajansa omaa tuotantoa, mutta se saa ja sen kuuluukin perustua lähteisiin. Yksi wikioppikirjaston tärkeimpiä periaatteita on tekijänoikeuksien kunnioittaminen. Siitä periaatteesta pidetään kiinni niin tekstin tuottamisessa kuin muun materiaalin lisäämisessä.

Eikö se ole epäreilua, että minä kirjoitan ja joku toinen hyötyy siitä?[muokkaa]

Tämä riippuu asioiden katselukulmasta. Voit ajatella, että asia on epäreilu, mutta voit nähdä asian myös niin, että kun jokainen antaa vähän, kaikki saavat paljon. Jos jokainen ajattelee niin, että joku toinen saa kirjoittaa, niin kukaan ei kirjoita. Jos taas tuhat ihmistä ajattelee niin, että minäpä kirjoitan yhden artikkelin (oppikirjan kappaleen) aiheesta, josta tiedän, niin siitä syntyy tuhannen oppikirjakappaleen kokoelma.

Jos alan kirjoittaa, pitääkö koko kirja kirjoittaa kerralla valmiiksi?[muokkaa]

Ei tarvitse. Edes kokonaista artikkelia ei tarvitse saada valmiiksi. Oppikirjan kappaleen, josta käytetään myös nimitystä artikkeli, sisältöä voi ideoida jokaiseen artikkeliin liittyvällä keskustelusivulla. Voit siis käydä jättämässä vain ideoitasi mahdollisesta tärkeästä sisällöstä. Jos sinulla on jo yhden tai kahden virkkeen idea aloituksesta, sekin riittää. Joku toinen täydentää aloittamaasi artikkelia myöhemmin.

Minulla olisi paljon ideoita kirjoittamiseen, mutta en oikein osaa lisäillä tarvittavia kuvia tai muutenkaan muokata tekstiä wikikirjoissa.[muokkaa]

Pelko pois! Wikialustan uusi visuaalinen tekstieditori on helppokäyttöinen. Jos osaat käyttää Wordia, osaat kirjoittaa myös wikiin. Riittää, kun painat muokkausnappia ja alat kirjoittaa, ja lopuksi julkaiset tuotoksesi. Yhtään koodia ei tarvitse kirjoittaa. Myös tekstiä täydentävän multimedian lisääminen on helppoa, mutta jos se pelottaa, sitä ei tarvitse tehdä. Joku muu voi täydentää artikkeliasi myöhemmin lisäämällä siihen esimerkiksi kuvia, kaavioita, ääntä tai videota.

Kirjoittamiseen ja muokkaamiseen on saatavilla myös opetusmateriaalia, jonka löydät täältä.

Projektissa mukana[muokkaa]

Projektia toteuttamassa ovat tuhannet tavalliset suomalaiset. Mukana on paitsi opettajia, myös muita asiasta innostuneita. Kirjojen artikkelien tuottamiseen ei tarvita kenenkään lupaa, vaan kuka tahansa voi osallistua kirjoittamiseen tai sisällön tarkastamiseen. Haluaisitko sinä tai yhteisösi osallistua Suomen yhteisöllisimmän oppikirjaston kirjoittamiseen? Hyppää rohkeasti Wikikirjastoon perusopetuksen osastoon, valitse kirja ja artikkeli, klikkaa "muokkaa" ja ryhdy kirjoittamaan tai muokkaamaan!

Projektia toteuttamassa ja koordinoimassa ovat seuraavat yritykset ja yhteisöt.

Avainhenkilöt projektissa ovat:

  • Tarmo Toikkanen, Creative Commons Suomi -vetäjä, opetusteknologian tutkija, opettajankouluttaja
  • Tero Toivanen, Wikimedia Suomen varapuheenjohtaja, erityisluokanopettaja, TVT-kehittäjäkouluttaja, tutoropettaja
  • Teemu Korhonen, erityisluokanopettaja, Vuoden mediakasvattaja 2013, Opetustuubi-kanavan perustaja ja ylläpitäjä
  • Eija Kalliala, IT-kouluttajat ry:n puheenjohtaja, kouluttaja, verkkopedagogi ja tietokirjailija
  • Teemu Perhiö
  • Markus Humaloja
  • Heikki Kastemaa

Ota yhteyttä ja seuraa somessa[muokkaa]