Siirry sisältöön

Podcast-artikkeli

Wikiopistosta

Tämä artikkeli on tehty Tampereen yliopiston Media- ja informaatiolukutaito-kurssilla.

Mikä on podcast?

[muokkaa]

Podcastit ovat ovat ajasta ja paikasta riippumatonta audiosisältöä [1], toisin sanoen ääni- tai videotiedostoja, joita käyttäjä voi ladata myöhempää tai välitöntä kuuntelua varten [2]. Podcasteja voi kuunnella internetin kautta tai ilman verkkoyhteyttä [3]. Ne ovat eräänlainen internet-ajan radio [4]. Niitä voi tehdä myös itse, mihin niiden kiehtovuus osaltaan juuri perustuu [5]. Useissa podcast-sovelluksissa podcastit latautuvat automaattisesti kuuntelijan älypuhelimeen. [6]. Kuuntelija voi siis päättää, mitä, missä ja milloin kuuntelee, ja podcastin voi laittaa soimaan vaikkapa silloin, kun tekee kotiaskareita tai kun matkustaa jonnekin. Suurin osa suomalaisista podcasteista on radio-ohjelmien tallenteita, mutta myös pelkkää nettikuuntelua varten tehtyjä podcasteja julkaistaan mediatalojen ja itsenäisten julkaisijoiden toimesta. [7]

Varsinkin pienet ja itsenäiset podcast-julkaisijat käyttävät motivaationaan sosiaalista kanssakäymistä ja yhteyksiä, joka syntyy heidän ja yleisön välille. Pienillekin podcasteille syntyy usein vahva yhteisö. Vaikka podcastit ovat tavallisesti ilmaisia kuuntelijoilleen, jotta kuuntelijamäärä kasvaisi, on tavallista, että yleisöä kannustetaan tukemaan podcastia lahjoitusten muodossa. [8]

Perusteluja aiheen valinnalle

[muokkaa]

Uusien lukutaitojen näkökulmasta podcast-julkaiseminen on mielenkiintoinen tarkastelukohde. Uusia lukutaitoja ovat mm. informaatio- ja medialukutaito: käsitteet esiintyvät usein yhdessä, ja yhdessä ne tarkoittavat jokseenkin samaa kuin monilukutaito. Monilukutaito on kykyä lukea, tulkita ja tuottaa monenlaisia tekstejä, ja se esiintyy usein uusissa valtakunnallisissa perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmissa. Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma [9] [10] käyttää sanaa “teksti” aiempaa laajemmassa merkityksessä: tekstiä ovat myös ääni ja kuva. Opetuksen tulee tämä ajatus taustalla pitäen kehittää oppilaan valmiuksia havaintojen ja kielen käsitteellistämiseen, ajatusten kielentämiseen ja luovuuden kehittämiseen [11]. Informaatio- ja medialukutaitoon liittyy myös kyky arvioida sitä, mitä tietoja kannattaa jakaa [12]. Informaatio- ja medialukutaito on sisällöllisesti lähellä translukutaidon käsitettä; Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander esittää [13], että translukutaitoon kuuluu kyky “lukea, kirjoittaa ja olla vuorovaikutuksessa erilaisten alustojen, työkalujen tai median kanssa kirjoittamalla, tekstitse, TV:n, radion tai elokuvan välityksellä tai sosiaalisten digitaalisten verkkojen kautta”. Podcast-ääniohjelmien tekeminen ja kuunteleminen kehittävät siis monilukutaitoa, lukutaitoa sen modernissa mielessä: tallentamiseen tarvitaan sopiva alusta, ja jakaminen ja tilaaminen edellyttävät digitaalisia verkkoja. Jotta tarjonnasta saa jonkinlaisen käsityksen, on tutustuttava eri palveluntarjoajiin verkossa. Oman kiinnostuksen tai tiedontarpeen kannalta olennaisten ohjelmien löytäminen puolestaan vaatii niiden selailua. Prosessi on mutkaton ja vuorovaikutuksellinen. Kun ohjelmasarja on tilattu omalle laitteelle, se ikään kuin käyttäjänsä odotukset tunnistaen päivittyy laitteelle automaattisesti. Jos podcastien käyttö tuntuu käyttäjästä mukavalta, hänessä todennäköisesti käynnistyy hyvä kehä: hän kokeilee rohkeasti uusia digitaalisia alustoja ja työkaluja. [14]

Taustoja ja historiaa

[muokkaa]

Termiä ”podcast” käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004, jota ennen podcastit olivat kulkeneet ”audioblog”-nimellä. Podcast-sana koostuu sanoista ”iPod” ja ”broadcasting” ja juontaa juurensa Applen vuonna 2001 julkaisemaan iPod:iin, jonka käyttäjät olivat tuolloin enemmistö podcastien kuluttajista. Oli jopa yleisessä uskossa, että podcastien kuuntelu ei ollut mahdollista ilman iPodia, vaikka todellisuudessa kuunteluun tarvittiin vain tietokone ja internet-yhteys. [15]

Podcastien suosio ja saatavuus ovat kasvaneet nopeasti viimeisen kymmenen vuoden sisällä [16]. Kasvu on johtunut erityisesti kannettavien laitteiden, kuten älypuhelimien ja tablettien yleistymisestä [17] Suomessa podcast-julkaiseminen on kuitenkin Ylen sisältötuottaja Aura Lindebergin (2016) mukaan vielä pienen piirin toimintaa. Hän arvioi, että joillain yksittäisillä julkaisijoilla kerätä muutamia tuhansia kuuntelukertoja. [18] Määrä on pieni verrattuna esimerkiksi suosituimpiin podcasteihin Yhdysvalloissa, joiden kohdalla voidaan puhua jopa miljoonista kuuntelijoista. [19]

Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen (2016) arvelee, että vuonna 2018 ladattavia radio-ohjelmia on Ylen tarjonnassa enemmän kuin nykyään. Nykyään podcastit muodostavat hyvin pienen osan Ylen julkaisutoiminnasta: FM-lähetystä tehdään vuodessa noin 100 000 tuntia, podcastia vuonna 2016 vain muutamia kymmeniä tunteja. [20]

Tulevaisuuden näkymiä

[muokkaa]

Toivosen [21] mukaan “kirjastojen rooli media- ja informaatiolukutaidon edistämisessä kaipaisi enemmän tunnustusta – –”. Voisivatko kirjastot tarjota välineitä ja tiloja podcastien tekemiseen: järjestää työpajoja, joissa tehtäisiin ja etsittäisiin podcasteja? Voisivatko ne lainata asiakkaiden käyttöön huoneita, joissa olisi mikkejä, nauhureita ja studiokuulokkeita valmiina?

Forbes-lehden artikkelissa kirjoitettiin ennustuksesta, jonka mukaan vuonna 2025 uusina myydyistä autoista 50% olisi Internet-yhteys. Tämän myötä huomattavan monilla ihmisillä olisi mahdollisuus kuunnella podcasteja autoissaan ja podcastit tavoittaisivat sellaisiakin ihmisiä, joilla ei ole älypuhelinta tai jotka eivät ole perehtyneet podcastien lataamiseen Internetistä. Tämän myötä podcastien kuulijamäärät tulisivat kasvamaan dramaattisesti [22].

Podcast-julkaiseminen

[muokkaa]

Podcast tarkoittaa hieman eri asiaa silloin, kun se viittaa välineeseen ja silloin, kun on kyse tuotteesta. Onkin syytä erottaa toisistaan kaksi näkökulmaa: tekninen ja sisällöllinen. [23] [24]. Edellinen liittyy menetelmään tai malliin, jolla audiotiedostoja ladataan verkosta, jälkimmäinen taas tuotteen luonteeseen ja erityispiirteisiin ja toisaalta myös siihen, miten podcastien tuotanto kehittyy [25].

Sisällöllinen näkökulma

[muokkaa]

Monesti podcastien tyylit ja aiheet ovat jollakin tavalla erikoisia, persoonallisia. Hyvä podcast ei välttämättä sopisi julkaistavaksi suurelle yleisölle suunnatulla radiokanavalla. [26]. Toisaalta aihe voi olla hyvin perinteinen, esimerkiksi rikosmysteeri tai poliittinen kysymys. Toisinaan näkökulma johonkin aiheeseen on tekijä, joka tekee tuotoksesta erityisen. Ohjelmien lajityypit ovat monimuotoisia: ne pitävät sisällään muun muassa haastatteluja, dokumentteja, komediaa. [27] Erilaisille sisällöille on omat kohderyhmänsä. Esimerkiksi uutisiin liittyvät podcastit eivät useinkaan kiinnosta nuoria. [28]

Ylellä podcast-julkaiseminen liittyy audion tuotannon kehittämiseen ja on näin ollen tärkeä osa yhtiön mediastrategiaa. Podcastit vastaavat osaltaan yksilöllisen kuuntelun tarpeisiin, joita audion kulutukseen kasvavissa määrin liittyy. [29] Sisältöpäällikkö Aura Lindebergin (2016) mukaan podcastien kuuntelu on tavallisesti hyvin keskittynyttä ja intiimiä. Ohjelmat puolestaan sisältävät monesti keskustelua, ja aiheet ovat usein hyvin eriytyneitä (esim. tietotekniikka). Podcastien kuluttajat ovat monesti niitä, jotka haluavat kuunnella yksilöllisiä sisältöjä: sellaisia, joiden aiheet kiinnostavat heitä aivan erityisesti. Perinteinen media (FM-kuuntelu) ei vastaa tähän tarpeeseen yhtä hyvin kuin podcast-julkaistut, sillä sen ohjelmat on suunnattu massoille. [30] Sisällöt siis houkuttelevat podcastien pariin, ja niitä kuunnellaan tarkalla korvalla, vaikka samanaikaisesti saatetaan tehdä jotakin muuta. Houston Inc -yrityksen johtaja Juha Rouvinen kuuntelee podcasteja vapaa-ajallaan ja sanoo perusteluksi muun muassa sen, että “samalla voi oppia jotakin uutta”. [31]

Tekninen näkökulma

[muokkaa]

Kuuntelijan kannalta. Podcast-termi voidaan määritellä myös teknisten piirteiden kautta. Podcast ei viittaa vain aiheisiin ja genreihin, vaan myös tekniseen malliin. Mallia voidaan tarkastella edelleen kuuntelijan ja tekijän näkökulmat erottaa toisistaan.

Podcastien kuunteleminen on hyvin yksinkertaista. Ensiksi avataan sivu, joilla on podcasteja (jokin listaus, esimerkiksi). Klikataan “Toista”-painiketta tai vastaavaa ja kuunnellaan. Ohjelma ladataan omalle laitteelle jonkin soveltuvan sovelluksen kautta. Näitä esimerkiksi ovat iTunesin ja SoundCloud, jotka toistavat musiikkia. Äänitiedostot välittyvät käyttäjälle RSS-syötteiden avulla. Olennaista siis on, että sovelluksen koodissa on RSS-syötteitä (XML-kielellä määriteltyä dataa). RSS-syöte on tietoverkon tekninen ominaisuus, joka ilmoittaa ilmoittaa käyttäjälle verkon uusista sisällöistä ja jakaa ne hänelle. Se toimii kuin herätyskello: käyttäjän ei tarvitse herätellä itseään, kun RSS herättää hänet. RSS-lukija tulkitsee RSS-syötteitä ja tarjoaa näin reaaliaikaista datavirtaa verkon käyttäjälle. RSS-syöte keksittiin Amerikassa 2000-luvun taitteessa, ja keksijöinä olivat eräs toimittaja ja eräs ohjelmoija. Keksinnöstä sai alkunsa podcastien kehittely. [32] [33] [34]

Podcastien tekeminen

[muokkaa]

Moni seikka erottaa podcast-ohjelmien teon lähetysvirtaradio-ohjelmien eli perinteisten (FM-)radio-ohjelmien teosta. Podcastien tekeminen ei vaadi suurta määrää välineitä tai teknistä osaamista. Niiden julkaisemiseen liittyy “tee-se-itse -meininki” [35]: julkaiseminen on mahdollista lähes kenelle tahansa. Toisaalta amatöörien julkaisemien podcastien suosio ei toistaiseksi ole ylittänyt media-ammattilaisten tuotosten suosiota. [36]. Tekemiseen on saatavilla harrastajien tekemiä ohjeita. Myös lehdet julkaisevat ohjeita: esimerkiksi The Guardian [37]. Tekemiseen tarvitaan mikrofoni ja nauhoittava tietokone. Jakamista varten on etsittävä internetistä jokin kanava tai sovellus. [38] Menestyksellisen podcastin tekemiseen löytyy ohjeita useista eri kanavista. Omalle ohjelmalle suositellaan teemaa jonka ympärillä pyörii ja tehdä jaksoille käsikirjoitus. Ohjelmien kesto ja aikataulutus on myös tärkeää pitääkseen säännöllisiä kuuntelijoita. Podcast-ohjelman kestoa ei määrittele mikään lähetyskaavio [39]; tekijän tuleekin osata käyttää vapauttaan viisaasti. Podcastien tekemiseen suositellaan nauhoitusohjelmaa, USB-mikrofonia, miksereitä, kuulokkeita ja pop filttereitä. Tekijät käyttävät ohjelmien julkaisemiseen eri ohjelmia; SoundCloud on niistä yksi, sen saa hyvin Twitteriin integroitua, ja Twitterin kautta voi myös kuunnella ohjelmia [40]. Näin saadaan selkeä ja hyvältä kuulostava ohjelma. Nauhoituksen jälkeen suositellaan jälkituotantoa (äänenkorkeudet, hiljaiset ajat). Jotta podcastista on hyötyä, se tulisi ladata johonkin kuunteluohjelmaan tai sivustolle. Menestyäkseen suositellaan myös oman podcastin jakamista ympäri sosiaalista mediaa ja markkinointia [41].

Amerikkalaiset podcastit voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään. Niin sanottu länsirannikon tyylissä joukko ihmisiä juttelee keskenään eikä sitä ole juurikaan editoitu. Länsirannikon tyylin viehätys perustuu puhujien väliseen keskinäiseen kemiaan ja hauskanpitoon, johon kuulija pääsee virtuaalisesti osallistumaan. Itärannikon tyylissä kokonaisuus on taas huolella raportoitu, kirjoitettu, leikattu ja juonnettu eikä siinä ole mitään ylimääräistä [42].

Valmiit (olemassa olevat) podcastit

[muokkaa]

Suomessa on sekä yksityisiä että julkisia podcastien tekijöitä ja tuottajia. Sen määritteleminen, mikä on ammattimaista ja mikä taas harrastelijamaista podcast-julkaisemista on hieman hankalaa. Jonkinlainen raja on silti tarpeen määritellä, sillä podcasteja on niin monenlaisia, ja toimijoita on niin monia. Jako ammattimaiseen ja harrastelijamaiseen toimintaan on huono sikäli, että siihen voi liittyä oletuksia kyvyistä. Jako voidaankin tehdä myös tekijän tunnettuuden ja yhteiskunnallisen aseman perusteella: silloin voidaan puhua esimerkiksi suurista ja muista toimijoista. Voidaan joka tapauksessa todeta, että osa podcastien tekijöistä on sellaisia, joilta tilataan ohjelmia ja joille maksetaan niiden tuottamisesta. Lisäksi voidaan erikseen puhua tekijöistä, jotka tekevät ohjelmia itsenäisesti, erillään jostakin tuottajasta, sekä niistä tekijöistä, jotka edustavat jotakin muuta toimijaa, esimerkiksi mediataloa.

Suurten / Ammattimaisten toimijoiden tuottamat podcastit

[muokkaa]

Podcastien tekeminen tuo lehdille tai muille julkaisijoille uuden tavan kertoa tarinoita ja julkaista uutisia. Etuna on parempi kontrolli siitä, miten tarina kerrotaan: ei tarvitse odottaa, että pääsisi puhumaan asiasta televisio-ohjelmaan tai tavalliseen radio-ohjelmaan. Podcasteilla lehdet saattavat myös tavoittaa uuden yleisön, joka ei normaalisti lue lehteä, tai käy sen nettisivuilla. [43] Yle on yksi suurimmista podcastien tuottajista Suomessa. Podcastien tuotanto FM-radiosta erillään alkoi yhtiössä keväällä 2016: tuolloin alettiin julkaista sarjaa Kadonnut. Jo vuonna 2009 yhtiö tarjosi sivuillaan alasladattavia ohjelmia, mutta ne eivät olleet vielä podcasteja. Podcastien uusi nousu asettaa yhtiön sisältöpäällikkö Aura Lindebergin (2016) mukaan sisällöntuotannolle uusia laatuvaatimuksia. Podcastien kasvu puolestaan liittyy hänen mukaansa verkon roolin kasvuun audion kulutuksessa. Nämä seikat ovat yhtenä syynä sille, että Yle on alkanut tuottaa podcasteja; niillä pyritään vastaamaan yksilöllisen kuuntelun tarpeisiin. [44]

Muut toimijat

[muokkaa]

Esimerkkejä sovelluksista ja kanavista:
– iTunes-hakemistot
– muut podcast-listat
– 50–100 harrastelijatekijää (käsite indietekijä[45])
– videopelit suosittu aihe [46]

Podcastit.tv sanoo olevansa ainakin toistaiseksi ainoa suomalainen podcastverkosto. Sivustolla julkaistaan erilaisia ääni- ja video-ohjelmia. Verkoston vastaava tuottaja on Henrik Anttonen, joka toimittaa, tuottaa ja myös esiintyy verkoston podcasteissa. [47]

Jakso.fi on toimittaja Olli Sulopuiston perustama sivusto, jossa suositellaan podcasteja. Sivustolta löytyy myös lista suomalaisista podcasteista. [48] Aiheet ovat hyvin moninaisia. Lukumääräisesti viihteellisiä podcasteja oli eniten ja nämä podcastit käsittelivät musiikkia, elokuvia ja julkisuuden henkilöitä, joita osassa ohjelmista myös haastateltiin. Toiseksi eniten podcasteja oli yhteiskunnallisista aiheista, joita olivat muun muassa politiikka, talous, työelämä, markkinointi, historia, kommunikaatiotaidot ja bioetiikka. Urheilua ja teknologiaa käsitteleviä podcasteja oli kolmanneksi eniten. Pelejä ja self-help-aihetta käsitteleviä podcasteja oli neljänneksi eniten. Muita aiheita olivat kirjallisuus ja taide, matkailu sekä uskonto. Jakso.fi:llä on myös omaa podcast-tuotantoa. [49]

Suomessa 25 % kuuntelijoista on 16-24 vuotiaita. Vanhemmat ihmiset kuuntelevat podcasteja vähemmän. Tutkituista nuorten aikuisista ja keski-ikäisistä (35–44 v.) henkilöistä 23 % ilmoitti kuuntelevansa podcasteja. [50]

Esimerkkejä ohjelmista

[muokkaa]

Vikasietotila (Yle): “Ohjelma, jossa kolme miestä puhuu tietokoneista.” (Sulopuisto 2016.) Mukana on aina myös vieras, joka tietää aiheesta paljon. Kuulijan ei tarvitse tietää tietokoneista mitään, silti ohjelma voi olla nautittava kuunneltava. (Mp. [“mainittu paikka”].) Ohjelman sivuilla (Tekijät 2016) tekijät toteavat, että “[o]hjelmaa tekee kolme miestä, joiden suhde tietotekniikkaan ja verkkoon on pitkä ja pakkomielteinen”. Kuvauksesta voi lukea, että tekijät ovat hyvin omistautuneita asialleen, ja että heidän tekemistään luonnehtii lämmin itseironia. Tekijät Olli Sulopuisto, Panu Räty ja Kari Haakana ovat kaikki media-alan ammattilaisia: Sulopuisto on toimittaja, Räty toimittaja, editoija ja kouluttaja ja Haakana Yle Areenan palvelupäällikkö. (Mp.) "Tiukenna foliohattusi: Vikasietotila alkaa. / Ohjelma, joka kiihtyy nollasta 64 bittiin, nopeammin kuin mikään muu podcast. Tervetuloa. / Hajautetun eteerisiä terveisiä pilven reunalta teille, tämä on Vikasietotila-podcast automaattisesta tietojen käsittelystä, ja tällä viikolla puhumme pilvestä ja analytiikasta [- -]." [51]

Tuomiolla (Episodi):”Tuomiolla on Episodi-lehden perjantaisin julkaistava elokuva-aiheinen podcast. Äänessä mm. Joonas Alanne, Jussi Huhtala, Anton Vanha-Majamaa ja Jouni Vikman.” [52]

Radio Kipinän podcastit (Puolustusvoimat):”Radio Kipinä tuottaa myös puolustusvoimien podcast-lähetyksiä. Podcastien tarkoitus on kertoa syvällisemmin maanpuolustuksen ratkaisuista, taustoista, puolustusjärjestelmää koskevista vaatimuksista ja reunaehdoista, sekä viestiä avoimesti puolustusvoimista ja sen toiminnasta. Podcasteissa esiintyvät puolustusvoimien eri alojen parhaat asiantuntijat. Aiheet käsittelevät muun muassa tekniikkaa, sotataitoa, puolustusjärjestelmää ja puolustuksen periaatteita.” [53]

Maailmanpuu: “Maailmanpuu on podcast, joka käsittelee joogaa laajana ilmiönä. Meitä eivät kiinnosta pelkästään fyysiset harjoitukset, vaan kaikkialta maailmasta löytyvät tiedon traditiot. Jooga on yksi perinteistä, joille on ominaista syvä ymmärrys ihmisyydestä, meitä ympäröivästä todellisuudesta ja elämästä. Maailmanpuussa tarjoamme korkealaatuista keskustelua joogasta ja siihen liittyvistä perinteistä suomen kielellä.” [54]

Alkuja on OP:n tuottama podcast-sarja, jossa Maria Veitola juontaa keskustelua lapsiperheiden arkeen liittyvistä teemoista. Keskustelussa ovat mukana osittain julkkiskeskustelijoita ja esimerkiksi bloggareita. Ensimmäinen jakso sarjasta on julkaistu 7.5.2016, yhteensä sarjan podcasteja on tällä hetkellä neljä. Podcast-sarja on OP:n uusi Suomi nousuun -avaus ja osa #Perheenlisä-kampanjaa. [55] [56]

Kadonnut on Ylen tuottama sarja, jossa käydään läpi Suomessa tapahtuneita katoamistapauksia. Jokainen jakso käy läpi eri teeman kautta kuinka kadonnut ihminen vaikuttaa ympäristöönsä. Sarjan on tehnyt toimittaja Leena Häkkinen. Leena haastattelee kadonneiden läheisiä, etsijöitä ja median edustajia. Hän myös itse pohdiskelee miltä hänestä tuntuisi jos joku hänen läheisensä katoaisi.

Lähteet

[muokkaa]

Viitteet

[muokkaa]
  1. Lindeberg 2016
  2. Chadha, Avila and Gil de Zúñiga, 2012, 389
  3. Sulopuisto 2016a
  4. Kokko 2015
  5. Sulopuisto 2016a
  6. Chadha ym. 2012, s.389
  7. Podcastien suosio kasvussa, 2016
  8. Wrather, 2016, s. 45
  9. POPS 2014: esim. 322
  10. LOPS 2015: esim. 35
  11. POPS 2014: 322
  12. Toivonen, 2016, 18
  13. Toivonen 2016, 17
  14. Ks. Järvinen 2016: 41.
  15. Chadha, Avila and Gil de Zúñiga, 2012, s.388-389
  16. Wrather, 2016, s.43
  17. Knolle, 2016)
  18. Lindeberg, 2016.
  19. Kosola, 2016
  20. Lindeberg, 2016.
  21. Toivone, 2016, 19
  22. Clark 2014
  23. Lindeberg 2016
  24. Sulopuisto 2016a
  25. Lindeberg 2016
  26. Sulopuisto 2016a
  27. Podcastien suosio kasvussa, 2016
  28. Chadha, Avila and Gil de Zúñiga, 2012, 395.
  29. Lindeberg 2016.
  30. Lindeberg 2016.
  31. Elonen 2016.
  32. Järvinen, 2016, 42
  33. Croft & Metzler 2010, 17-18.
  34. Ks. Vikasietotila (2016d) Vikasietotila: jaksot ja paljon muuta! 27.10.2016.
  35. Sulopuisto 2016a
  36. Wrather, 2016, 44
  37. Zaltzman 2014
  38. Sulopuisto 2016
  39. Lindeberg 2016
  40. Vadén 2016
  41. Hesse 2016
  42. Sulopuisto 2016b
  43. Knolle, 2016.
  44. Lindeberg, 2016.
  45. Sulopuisto 2016a
  46. Sulopuisto 2016a
  47. Podcastit.tv [1]
  48. Frilander 2015
  49. Jakso.fi [2]
  50. [3]
  51. Vikasietotila 2016a, 2016b, 2016c
  52. Episodi, 2016
  53. Puolustusvoimat 2016
  54. [4]
  55. OP.fi 2016
  56. Taloudessa 2016

Lähdeluettelo

[muokkaa]
  • Chadha, M., Avila, A. and Gil de Zúñiga, H. (2012). Listening In: Building a Profile of Podcast Users and Analyzing Their Political Participation. Journal of Information Technology & Politics, 9(4), pp.388-401.
  • Clark, D. (2014). Here's The Future Of Podcasting. [www-sivu] [5] [viitattu 10.11.2016 ]
  • Croft, W.B. & Metzler, D. & Strohman, T. (2010). Search Engines. Information Retrieval in Practise. New Jersey: Person.
  • Elonen, P. (2016). Haluatko elää kuin superjohtaja: Luovu tv:stä, mene nukkumaan kymmeneltä, treenaa aamulla, älä vastaa puhelimeen. Helsingin Sanomat 8.11.2016. [Juha Rouvisen haastattelu.] [6] [Viitattu 10.11.2016.]
  • Episodi (2016) Tuomiolla-podcast. [www-sivu] https://soundcloud.com/tuomiolla [viitattu 13.10.2016]
  • Frilander, A. (2015) Vuodesta 2016 ennustetaan podcastien vuotta - 20 kuunteluvinkkiä vuodenvaihteeseen. Helsingin Sanomat (23.12.2015). Saatavilla: [7] [Viitattu 4.10.2016]
  • Hesse, B. (2016). How to make a successful podcast. [www-sivu] [8] [Viitattu 13.10.2016]
  • Ikäjakauma Suomen kuuntelijoista (2016). [www-sivu] [9] [Viitattu 27.10.2016]
  • Jakso.fi (2016). Jakson podcastit. [www-sivu] [10] [Viitattu 13.10.2016]
  • Järvinen, E. (2016). Podcastista päivää! Suomen Kuvalehti 41/2016 s. 40–43.
  • Kivinen, L. (2016). On varmistettava, että Ylen kulttuuritehtävä toteutuu myös muuttuvassa mediaympäristössä (2016). Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivisen haastattelu Kultakuumeessa. Juontaja: Sari Möttönen. [podcast] [11] Yleisradio 29.9.2016.
  • Knolle, S. (2016). The Rising Popularity Of Podcasts. Web. 11 Oct. 2016. Saatavilla [12]
  • Kokko, J. (2015): Podcast. Suomen Valjakkourheilijoiden liitto ry [13] Julkaistu 29.6.2015 [Viitattu 27.9.2016].
  • Kosola, L. Podcastin mahdollisuudet Yle Tieteelle. (2016). Opinnäytetyö. [14] [10.11.2016]
  • Lifehacker - podcastien teko (©Gizmodo Media Group) [www-sivu] [15] [Viitattu 10.1.2016]
  • Lindeberg, A. (2016) Kysymyksiä podcasteista: Aura Lindeberg Yleisradiosta vastaa. Haastattelu 29.8.2016.
  • LOPS 2015 = Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015. Määräykset ja ohjeet 2015: 48. Helsinki: Opetushallitus.
  • Maailmanpuu-podcastin verkkosivu. (2016). [www-sivu] [www.maailmanpuu.com] [Viitattu 24.10.2016]
  • OP.fi. (2016) Perheenlisä. [www.op.fi/perheenlisa] [www-sivu] [Viitattu 12.10.2016]
  • POPS (2014) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014. Helsinki: Opetushallitus.
  • Podcastien suosio kasvussa. (2016). [video] Saatavilla: [16] [Viitattu 4.10.2016]
  • Podcastit.tv. (2016). [www-sivu] [17] [Viitattu 26.10.2016]
  • Puolustusvoimat (2016) Radio Kipinän podcastit [www-sivu] [viitattu 13.10.2016] http://puolustusvoimat.fi/asiointi/kanavat/radio-kipina/podcastit
  • Sulopuisto, O. (2016a). Mikä on podcast? (2016). Toimittaja Olli Sulopuiston haastattelu. [radiolähetys] [18] Yle Radio Suomi (18.3.2016) [Viitattu 20.9.2016].
  • Sulopuisto, O. (2016b) “Mitä teet työksesi?” on yllättävän kiinnostava kysymys. (14.2.2016) [www-sivu] [19] [Viitattu 13.10.2016]
  • Taloudessa. (2016) [20] [www-sivu] [Viitattu 12.10.2016]
  • Toivonen, L. (2016). Unescon uudet media- ja informaatiolukutaitosuositukset julkistettiin kesällä Riikassa [i.e. Riiassa]. (Jukka Relanderin esityksen kommentointi). – Signum 3/2016 s. 17–20.
  • Vadén, T. (2016). Keskustelu 17.11.2016. Kurssi ITIA2 Media- ja informaatiolukutaito. Tampereen yliopisto, Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median yksikkö.
  • Vikasietotila (2016). Tekijät. (11.3.2016) [päivitetty 12.9.2016]) [21] [Viitattu 13.10.2016]
  • Vikasietotila (2016a). Internetillä on korvat. Vikasietotila-podcast (Yle). (10.10.2016) [22] [Viitattu 13.10.2016.]
  • Vikasietotila (2016b). Sitä saa mitä mittaa. Vikasietotila-podcast (Yle). (3.10.2016) [23] [Viitattu 13.10.2016.]
  • Vikasietotila (2016c). Tietokone pilvessä. Vikasietotila-podcast (Yle). (23.5.2016) [24] [Viitattu 13.10.2016.]
  • Vikasietotila (2016d). Vikasietotila: jaksot ja paljon muuta! [25] [Viitattu 27.10.2016]
  • Wrather, K. (2016). Making ‘Maximum Fun’ for fans: Examining podcast listener participation online. radio journal: international studies in, 14(1), pp.43-63.
  • Zaltzman, H. (2014) The Guardian-haastattelu. [www-sivu] [26] [Viitattu 4.10.2016]