Psykologinen pääoma yhdistyksen voimavarana

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mikä ratkaisee joukkuepelin tuloksen, kun kaksi taidoiltaan tasaväkistä tiimiä kohtaavat toisensa finaalipelissä? Voiton vie se joukkue, jolla on lujempi tahto voittaa ja joka uskoo voittoonsa. Kyse on psykologisesta pääomasta, jonka vahvuus loppujen lopuksi sinetöi voiton kotiin. Asenne ratkaisee.

Ilona Rauhala, Makke Leppänen ja Annamari Heikkilä ovat kirjassaan Pääasia – Organisaation psykologinen pääoma pohtineet psykologisen pääoman käsitettä ja sitä, miten sen avulla organisaation toiminta saa ylimääräistä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta (Rauhala, Leppänen & Heikkilä 2013). Kirjoittajat viittaavat tutkimukseen, jonka mukaan psykologinen pääoma näyttäisi selittävän jopa 7 % suoriutumisen vaihteluista. Kirjan keskeinen olettamus on, että psykologista pääomaa voidaan lisätä, ei niinkään minkäänlaisilla ”kikka kolmosilla”, vaan omaa toimintaa arvioimalla ja arjen pienillä valinnoilla.

Yhdistyksen jäsenet voivat kysyä itseltään: voiko sellainen yhdistys epäonnistua tavoitteissaan, joka ei edes pohdi epäonnistumisen mahdollisuutta vaan keskittää kaiken energiansa kohti maaliksi asetettuja tavoitteita? Todennäköinen vastaus on, että ei voi, jos vain tavoite on ylipäätään realistinen ja sen osatavoitteet on tarpeeksi tarkasti määritelty.

Oikeaa asennetta kannattaa siten harjoitella ja yhdistyksen psykologista pääomaa kasvattaa. Rauhalan, Leppäsen ja Heikkilän kirja pohjautuu positiivisen psykologian oivalluksiin sekä Fred Luthansin psykologista pääomaa koskeviin tutkimuksiin. Tältä pohjalta on päädytty neljään psykologisen pääoman ulottuvuuteen, joista kutakin voidaan kehittää niin yksilön kuin yhteisön toimesta. Psykologisen pääoman ulottuvuudet ovat: toivo (hope), optimismi (optimism), sinnikkyys (resiliency) ja itseluottamus (efficasy, confidence).

Toivo koostuu kirjoittajien mukaan kahdesta osasta, tahdonvoimasta ja keinovoimasta (the way and the will). Käsite avautuu hieman vaikeasti ja tuntuu olevan melko lähellä psykologisen pääoman toista elementtiä, optimismia. Ehkä toivon voisi määritellä ihmisen ja yhteisön kyvyksi nähdä edessä oleva, houkutteleva tavoite ja tahdoksi pyrkiä sitä kohti.

Optimismi on uskoa positiiviseen lopputulokseen siinäkin tapauksessa, että odotettavissa voi olla vaikeuksia. Se tarkoittaa kykyä valita tavoitteen saavuttamista edistäviä ajatuksia ja mielikuvia lannistavien ajatusten sijaan.

Sinnikkyys on meille suomalaisille tuttua sisukkuutta, voimaa joka vastustaa asioiden kesken jättämistä ja antaa energiaa kohdata vastoinkäymisiä. Edellä mainittu Luthans liittää sinnikkyyden käsitteeseen myös vastuullisuuden, tietoisuuden siitä mitä tavoitteen saavuttaminen merkitsee muille samaan tavoitteeseen pyrkiville.

Itseluottamus, luottamus omiin kykyihin selviytyä haasteista on psykologisen pääoman keskeisin elementti. Se on uskoa siihen, että juuri minä tai juuri me olemme oikeita ihmisiä pyrkimään kyseessä olevaan tavoitteeseen.

Tietoisella harjoittelulla yhteisö vahvistuu ja luottamus, optimismi, tulevaisuususko ja sinnikkyys yhteisten tavoitteiden eteen lujittuvat. Epäonnistumisen pelolle tai luovuttamismentaliteetille yksinkertaisesti jää elintilaa. Käytännössä tämä näkyy arjen pieninä tekoina, joista heijastuu arvostus, huomaavaisuus, kiitollisuus ja rakentava kontrolli.

Kuten jo mainittiin, psykologista pääomaa voi olla sekä yksilöllä että yhteisöllä. Yhdistyksen ominaisuutena psykologisen pääoman voisi katsoa koostuvan toiveikkaasta ilmapiiristä, kollektiivisesta optimismista, tiimisisusta ja yhteisluottamuksesta.

Toiveikas ilmapiiri on uskallusta asettaa yhdessä haastavat tavoitteet ja sen jälkeen kohdistaa tahdonvoima ja energia niiden saavuttamiseen. Kollektiivinen optimismi elää luovuudesta. Se on myönteistä tulevaisuuteen suuntautumista ja kykyjen arvostavaa haastamista, jolloin jokainen toimija pystyy omaan parhaimpaansa. Tiimisisu kasvaa yhdessä tekemällä, porukkaan kuulumisen tunne ja toimijoiden keskinäinen kunnioitus, on jokaiselle tärkeää. Tiimisisun koetinkivenä on kyky ottaa vastoinkäymiset vastaan yhdessä. Syitä epäonnistumiselle voidaan toki etsiä, mutta ei syyllisten etsiminen ei vie asioita eteenpäin. Yhteisluottamus on siihen uskomista, että yhteisvoimin tästä selvitään.