Research Theory in Digital Culture/Kokemukset Wikiopiston käytöstä

Taustaa

Tätä sivua on tarkoitus käyttää muun muassa Pedagogisia verkkoja kokemassa -seminaarissa Turussa, jossa olen esitelmöimässä Wikiopiston opetuskäytöstä 9.10.2008 (HUOM! Muista kommentoida ajatusta tiedon luotettavuudesta Internetin kulttuurisen omaksumisen kannalta, huom! mainitse myös yksikön toimintakäsikirjan teosta wikiympäristössä, samaten pbwikin käyttö)

Kuulin Wikiopistosta varmaan ensimmäisen kerran syksyllä 2007 tai alkukeväästä 2008. Minulla oli hiukan aiempaa kokemusta verkko-opiskeluympäristöistä (WebCT ja Optima), mutta kiinnostuin Wikiopistosta sen oikean avoimuuden takia. Koska yliopistojen luento-opetuskin on julkista, minusta verkko-opetuksenkin pitäisi olla sellaista.

Keväällä 2007 olin käyttänyt Wikipediaa teknologian kulttuurisen tutkimuksen teoriakurssilla, jossa opiskelijoiden yhtenä tehtävänä oli laatia kurssiin liittyvästä aihepiiristä yksi Wikipedia-artikkeli. Tausta-ajatuksena tehtävässä oli saada opiskelijat yhtäältä kiinnostumaan Wikipediasisältöjen tuottamisesta ja toisaalta hahmottamaan sen prosessin, miten Wikipediatekstit syntyvät ja millaisia kontrollimekanismeja siihen liittyy. Toivon mukaan harjoitus avasi opiskelijoille uuden näkökulman Wikipediaan, jota he aika paljon hyödyntävät mm. esseitä ja opinnäytteitä laatiessaan. He ainakin huomasivat, että kuka tahansa ei voi kirjoitella Wikipediaan mitä tahansa - akateemistakaan sisältöä, sillä uusien artikkelien tuotantoa kyllä valvotaan.

Päätin käyttää Wikiopistoa alustana Verkkokurssin suunnittelu -kurssilla keväällä 2008, jolloin tarkoitus oli suunnitella digitaalisen kulttuurin tutkimusteoriaa käsittelevä verkkokurssi European Heritage, Digital Media and the Information Society -maisteriohjelmaa varten.

Käyttökokemuksia

Keväällä 2008 käytin Wikiopistoa pohjana, jonka avulla toteutin tietynlaisen metakurssin eli verkkokurssisuunnittelukurssin. Kurssiin liittyi myös aika paljon ohjattuja mikroluokkaharjoituksia, vaikka opiskelijat työstivätkin omia osioitaan itsenäisesti. Suunniteltavan kurssin peruslähtökohdista keskusteltiin yhteisesti, mutta minä annoin linjat, joiden mukaan edettiin. Samalla opiskelijat tutustuivat verkkopedagogisiin ja didaktisiin kysymyksiin mm. olemassa olevaa verkkomateriaalia lukemalla.

Opiskelijat oppivat käyttämään wikiopistoa elävänä ja kehittyvänä toimintaympäristönä. Toiset jaksoivat paneutua oman osionsa suunnitteluun paremmin ja toiset huonommin, ja visioni, että kurssin tuloksena syntyisi englanninkielinen kurssi tämän syksyn tarpeisiin, ei toteutunut. Suunnitellut osiot osoittautuivat liian vaihtelevantasoisiksi ja laajoiksi, joten päätin toteuttaa tämän syksyn wikiopistokurssin aivan toiselta pohjalta ja huomattavasti rajatumpana pakettina. (Kurssista lisää, ks. Research_Theory_in_Digital_Culture)

En ole vielä suunnitellut tulevaa kurssia kokonaan, mutta wikiopisto on toiminut hyvänä pohjana jo suunnittelutyössä, ja kurssille tulevat englanninkielisen maisteriohjelman opiskelijat ovat voineet tutustua kurssisuunnitelmiin jo niiden tekovaiheessa. Tulen wikiopistotyöskentelyn lisäksi sisällyttämään kurssiin kaksi kontaktiopetuskertaa sekä jonkinlaisen nettitentin.

Ympäristöjen vertailua

Kevään 2008 kuluessa tutustuin myös Moodlen käyttöön ja totesin myös sen käyttökelpoisuuden. Mielestäni Moodlea ja Wikiopistoa on mielekästä käyttää vähän erilaisissa tilanteissa ja eri kurssien yhteydessä. Molemmilla on omat hyvät puolensa. Tietyissä tilanteissa ympäristöjä voi yhdistää. Wikiopisto soveltuu mielestäni paremmin projektioppimiseen ja tutkivaan oppimiseen erityisesti esim. syventävien opintojen vaiheessa. Wikiopisto on myös oivallinen alusta opettajalle, joka haluaa avata opiskeluprosessia ja jopa jo opintojen suunnitteluprosessia muille. Wikiopiston käyttöön liittyy minulla myös tietynlainen ideologinen ajatus opetuksen ja oppimisen avoimuuden keskeisyydestä.