SISsit/Keskustelu IV

Kommentteja Vapauden asteet verkkomediassa -keskusteluun

Nyt täytyy myöntää, etten saanut kumpaankaan keskusteluun tällä kertaa ihan hirveästi videoista irti, mutta katotaan jos sit kommentoisin lisää kunhan muut on laittanu omia mietteitään tänne :)

Tässä nyt kuitenkin jotain mitä tuli neljännestä videosta ja verkkomedian vapaudesta mieleen:

Vaikka uuden medioiden muotojen ja erityisesti sosiaalisen median sanotaan olevan "vapaata", sitä kuitenkin sitovat monet tahot. Esimerkiksi Facebook omistaa suurelta osin kaiken sisällön, jota sinne tuotetaan. Käyttäjä on toki vapaa julkaisemaan melkein mitä vain, mutta hän ei päätä, mitä sisällölle tapahtuu myöhemmin. Eli kuten Vadén ja Suoranta totesivat, monen sosiaalisen media-alustan tekninen puoli on aina jonkun muun tahon hallussa. Näennäisesti vapaamuotoinen julkaiseminen ja sisällöntuotto ovat tärkeitä web 2.0:n piirteitä ja suuri mullistus verkkomedialle, mutta sivustojen moderoinnin takana on aina jokin taho.

Tällä kertaa käytän wikialustaa luovasti ja kommentoin keskelle Annin tekstiä, koska minulla on huomioita samoista aiheista, joita Anni on jo käsitellyt. Pysyy aiheet tältä osin koossa. Huomio siitä, että etenkin sosiaaliset verkkosivustot, kuten Facebookin, omistaa joku taho eikä netti ole näiltä osin vapaata, tuli itselleni tärkeänä huomiona: olen toki tiennyt tämän aiemmin, mutta kuten videolla todettiin, tätä ei huomaa arjessa. Facebook, Google, Youtube, Twitter jne. eivät ole niin vapaita kuin tyypillisimmät käyttäjät usein kokevat, vaikka tämä tulisi ehdottomasti pitää aina mielessä. Harva Facebookin peruskäyttäjä varmaankaan pohtii nettikaapeleita ja energiantuotantoa ja sitä kuinka näiden omistus vähentää netin vapautta, tai sitten sitä että hänen päivityksensä ovat Facebookin tuote yrityksille. --Reetta Kannas (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 19.28 (UTC)

Itse kiinnitin tähän vapauteen liittyen huomiota Wikipedian ja Facebookin vertailuun. Tai oikeastaan siihen, kuka sisällöt näissä omistaa. Facebookkiin kun jotain laittaa, sitoutuu siihen, että sen omistama yritys saa käyttää kuvia esimerkiksi mainontaan. Wikipediaa taas pidettiin vapaampana muun muassa sen takia, että sisältöjä voi käyttää kuka tahansa. Itselleni tuli sellainen ajatus mieleen, onko loppujen lopuksi väliä, käyttääkö minun tuottamiani sisältöjä yksi tietty yritys vai jokin muu taho? Miksi sitä, että Facebook käyttää sisältöjä pidetään pahempana kuin sitä, että joku käyttäisi Wikipedian vapaita sisältöjä kaupalliseen tarkoitukseen?

Tämähän (sisältöjen käyttäminen) ei tietenkään ollut ainoa asia, jolla perusteella Wikipedia voidaan luokitella Facebookkia vapaammaksi. Olennaista oli myös se, että Wikipedia on alustana vapaasti muokattavissa eikä kukaan omista "välinettä", toisin kuin Facebookissa.--Emilia Naukkarinen (keskustelu) 27. marraskuuta 2014 kello 16.32 (UTC)

Emilia nosti esiin todella mielenkiintoisen kysymyksen. Mietin, että olisiko yksi syy siihen, miksi Facebook on "paha" ja Wikipedia "hyvä", vaikka molempien sisältöjä voidaan käyttää kaupallisesti hyväksi (voihan esim. Facebook käyttää Wikipedian sisältöjä taloudellisesti hyväkseen...), siinä, millä tavalla Facebook ja Wikipedia tiedottavat käyttöehdoistaan, ts. niiden "rehellisyydestä"? Wikipedia tiedottaa näkyvästi siitä, että sen sisältö on vapaata, mutta Facebook ei yhtä avoimesti tiedota sitä, että kaikki sinne ladattava sisältö tulee Facebookin omaisuudeksi. Kuinkahan moni verkkopalveluiden käyttäjä ylipäänsä lukee käyttäjäehdot huolella? Toisin sanoen, kun keskimääräinen Wikipedian sisällöntuottaja esimerkiksi kirjoittaa artikkelia, hän on luultavasti tietoinen siitä että hänen tuottamaansa sisältöä voi kuka tahansa käyttää miten tahansa, mutta kun keskimääräinen Facebookin sisällöntuottaja esimerkiksi lataa valokuvia albumeihinsa, hän ei toiminnassaan välttämättä ole yhtä tietoinen, että hän tulee antaneeksi omaisuutta Facebookille. Kenties tässä tapauksessa hyvyyden ja pahuuden ero tulee siis asiasta tiedottamisesta? Tai kenties tiedon alueista? Wikipediaan tuotetaan kuitenkin "objektiivista tietoa" (ts. "tietoa" jonka tavoite on olla objektiivista), kun taas Facebookiin tuotetaan yleensä käyttäjän henkilökohtaiseen elämään liittyviä sisältöjä. On ehkä oudompaa tai "pahempaa", että verkkopalvelu voi omistaa käyttäjänsä yksityiseen, henkilökohtaiseen elämään liittyviä sisältöjä, kun taas se, että jostain verkkopalvelusta saa ottaa millaiseen käyttöön hyvänsä "objektiivista tietoa", tai siis tietoa joka ei liity yksityishenkilöiden henkilökohtaiseen elämään, ei ole yhtä outo tai paha asia. --Reetta Kannas (keskustelu) 29. marraskuuta 2014 kello 11.10 (UTC)

Kuitenkin haluaisin sanoa, että sillä, miten voimakkaasti netin käyttäjät ottavat nettiä haltuun, saattaa olla tiettyjä vaikutuksia. Ihmisten arki ja jopa toimeentulo on hyvin paljon kiinni netissä: esimerkiksi meidän yliopisto-opintomme ovat esimerkiksi Moodlen ja verkkokirjaston (Nelli jne.) vuoksi tiiviisti sidottu nettiin, ja samoin monet yritykset toimivat pääosin netin kautta esimerkiksi verkkokaupan avulla. Haluaisinpa nähdä, mitä Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa tapahtuisi, jos valtio päättäisi käyttää Vadénin ja Suorannan mainitsemaa killswitchiä! Netin sulkeminen esimerkiksi kansan netissä "kapinoinnin" vuoksi ei poista näiden netissä vaikuttavien ihmisten ajatuksia - voi olla, että ihmiset lähtisivät kaduille, palaisivat perinteisimpiin kommunikaatiomuotoihin ja seuraukset Suomen yhteiskunnalle, tai ainakin valtaapitäville klikeille, voisivat olla tuhoisat. Olen siis sitä mieltä, että vaikka netti ei ole täysin vapaata, sen käyttäjät ovat ottaneet sen haltuun niin voimakkaasti, että sen poistaminen käytöstä tuo niin paljon vahinkoa niin monille ihmisille, etteivät nämä ihmiset alistuisi tähän, vaan ryhtyisivät kapinoimaan perinteisten välineiden avulla. Tästä syystä ei ole valtion edun mukaista, että valtio käyttäisi killswitchiä. Tällä tavalla netin käyttäjillä on valtaa nettiä omistaviin tahoihin. Tiedän, että Anni aluksi tarkoitti nettisivujen omistusta eikä laitteiden, mutta sallinette aiheen laajenemisen, kyllä ne niin paljon yhteen liittyy. --Reetta Kannas (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 19.21 (UTC)

Vielä yksi huomio. Esimerkkinä hyvin harvinaisesta ja hyvin tärkeästä triple-vapaasta netistä ja sen laitteista Vadén ja Suoranta esittivät kirjastot. Tulevana kirjastolaisena tämä lämmitti sydäntäni suuresti. Kirjasto on monille ihmisille - siis myös niille jotka eivät käytä kirjastoa - "vapauden, veljeyden ja tasa-arvon" symboli. Kun näihin yleisiin argumentteihin (esim. vapaa tiedon saanti) lisätään vielä se, että netti on kirjastoissa täysin vapaata välineitä myöten, on hullua, että päättäjät haluavat sulkea kirjastoja (ellei vallassa sitten ole niitä pahoja tyyppejä, jotka haluavat poistaa kansalaisilta vapauden?). --Reetta Kannas (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 19.21 (UTC)

Toinen kiinnostava pointti videolla oli mainonta. Koska verkkomainonta on tehokasta ja useiden nettisivujen rahoittamiseen jopa pakollista, sitä on vaikea pakoilla nettisivuja selaillessa. Adblockit ja ponnahdusikkunoita estävät ohjelmat toimivat kyllä tiettyyn pisteeseen asti, mutta täysin mainonnalta ei voi välttyä. Jälleen esimerkkinä toimiii Facebook: se mainostaa uutisvirrassa ja sivupalkeissa käyttäjälleen kaikenlaisia tuotteita ja palveluita, ja näitä mainoksia voi säätää ja poistaa näkyvistä. Tällä kuitenkin luodaan mielestäni vain jonkinlainen illuusio vapaudesta säädellä mainontaa: Facebook tulee mainostamaan jatkossakin tästä huolimatta.

--Anni Malinen (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 15.57 (UTC)

Myös itselläni on huomioita mainonnasta, mutta omana esimerkkinäni on Youtube. Omassa Youtuben käytössäni olen huomannut, että mainokset tubessa ovat lisääntyneet huomattavasti: mainoksia on yhä useampien videoiden alussa, ja esimerkiksi jotain levyä kuunnellessa jopa biisien väleissä, yhä harvempia voi keskeyttää tietyn sekuntimäärän jälkeen (eli yhä usemmat on katsottava loppuun saakka) ja monet näistä mainoksista, jotka on pakko katsoa, ovat huomattavan pitkiä. Koska käytän Youtubea viihdetarkoitukseen, tarkemmin sanottuna musiikin kuunteluun (tai kulttuurin harrastamiseen, olenhan sitä mieltä että kuuntelen hyvää musiikkia enkä mitään roskaa, vaikka esim. te voisitte olla eri mieltä), en todellakaan pidä siitä, että mainokset keskeyttävät musiikkinautintoni jatkuvasti. Mainokset pilaavat musiikinkuuntelufiilikseni nykyään lähes täysin. Tästä syystä olen vähentänyt Youtuben käyttöä huomattavasti ja alkanut ostaa CD-levyjä, vaikka monet sanovat CD-levybisneksen tekevän kuolemaa. Tämän esimerkin pointti on sama, jota ajoin takaa ensimmäisessä kommentissani: Vaikka käyttäjät ovat nettisivustojen omistajien armoilla ja vain tuotteita mainostajille, käyttäjät ovat ottaneet nämä sivustot haltuun tietyllä tavalla. Jos nettisivujen omistajat kaupallisista syistä muuttavat sivustoja niin, että käyttäjät eivät enää voi yhtä hyvin niitä käyttää, käyttäjät "äänestävät toiminnoillaan" ja saattavat hylätä sivuston ja palata muiden välineiden pariin, kuten minä levysoittimeni ääreen. Näin sivustojen omistajat menettävät kauppatavaraansa. Nettisivustojen omistajien ei siis kannata toimia mielivaltaisesti, jos haluavat pitää käyttäjät sivuillaan. Tällä tavalla käyttäjillä on jonkinlaista valtaa omistajiin. --Reetta Kannas (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 19.21 (UTC)

Internet ja demokratia

Mielenkiintoista luennossa oli mielestäni keskustelu demokratian ja internetin yhteydestä. Vaden toi esille, että "demokratia tulee väkisin internetistä". Kuitenkin tulisi ottaa huomioon (niin kuin keskustelussa myöhemmin tulikin),että kaikkialla internet ei kuitenkaan takaa demokratiaa, sillä sitäkin voidaan valvoa ja sen käyttöä rajoittaa monin erin keinon. Keskustelussa tuli ilmi esimerkiksi jossain maissa käytössä oleva "killswitch", jolla koko maan internet voidaan kaataa tarvittaessa (tämä toki on äärimmäinen keino). Internet on vapaa nimenomaan vapaissa maissa, mutta kaikissa maissa tätä vapautta ei ole. Tässä mielessä asettaisin jossain määrin kyseenalaiseksi Internetin roolin demokratian edistämisessä, koska tämä edellyttää sitä, että Internet on vapaasti käytettävissä, ja näin yleensä demokratiaa kaipaavissa maissa ei aina ole. Saatteko kiinni mitä ajan takaa? Hyviäkin esimerkkejä toki on, kuten luennolla mainittu Egypti. Sitten voi miettiä taas esimerkiksi Kiinaa, jossa internetin käyttö on hyvinkin valvottua. Muistaakseni perusopinnoissa Tere Vadenin kurssilla yksi luento käsiteltiin pelkästään Kiinan tapausta (ns. "The great firewall of China"). Se oli erittäin mielenkiintoinen luento. Löysin muuten tällaisen nettisivun, jolla voi testata, mille sivuille Kiinassa pääsisit! Kiinnostuneet, kokeilkaa: http://www.greatfirewallofchina.org/ Käsittääkseni esimerkiksi Facebookkia ei ole mahdollista Kiinan verkossa käyttää? Tietääkö joku tästä enemmän?

Mainonta netissä ja somessa

Kiinnostava pointti tuo Reetta minkä esitit, että lisääntynyt mainonta esimerkiksi Youtubessa saattaa ajaa ihmisiä takaisin perinteisten julkaisumuotojen pariin. Samantapainen ärsyynnys nousee itselläni esille, ja etenkin sarjoja tai elokuvia katsellessa kanavien nettitelkkaireista tulee usein mieleen, kuinka paljon miellyttävämpää olisi katsella elokuva tai sarja dvd:ltä ilman jatkuvia keskeytyksiä. Toinen esimerkki on Spotify. Itse tykkään kuunnella rauhallista ja rentouttavaa musiikkia, useimmiten klassista. Sitten yhtäkkiä sen rauhan rikkoo kovaääniset mainokset ja hirveä jytke. Pilaa aika tehokkaasti tunnelman. Youtube on mielestäni hyvä esimerkki mainonnasta. Youtuben alkuaikoina toiminta ei ollut läheskään niin kaupallista, kuin nykyään. Olen huomannut, että monilla "tubettajilla" on jo omia mainoksiaan; he siis mainostavat omia Youtube-kanaviaan Youtuben mainoksissa. Tällaista ei ennen ole ollut. Lisäksi monet tubettajat (kuten bloggaajat) ujuttavat tuotemainontaa omiin videoihinsa. Välillä tulee sellainen olo, onko somessa hieman vaikea erottaa mainontaa muusta sisällöstä.--Emilia Naukkarinen (keskustelu) 27. marraskuuta 2014 kello 16.24 (UTC)

Mieleen tulleita asioita

Reeta mainitsi energiantuotannon ja Facebookin, josta minulla tuli mieleen vähän toinen juttu; nimittäin Greenpeacen kampanja, jossa se pyysi Facebookia luopumaan hiilivoimasta ja siirtyvän uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. Ja kampanja onnistui! Ainakin jotkut ovat aktiivisia liittyen siihen millä tavoin tällaisia some-alustoja meille tuotetaan.

Emilia, kysymykseesi Kiinasta ja Facebookista, niin kyllä, Facebookia voi käyttää myös Kiinassa. Minulla on yksi kiinalainen vaihtari fb-kaverina ja hänellä on ollut profiili jo ennen kuin oli tullut nyt syksyllä Suomeen. Sen tarkemmin en ole asiaan perehtynyt. :) --Katijl (keskustelu) 7. joulukuuta 2014 kello 22.10 (UTC)