SISsit/Keskustelu VI

Kommentteja hipeistä, jupeista ja muista

Kaikista tähän saakka katsomistani tämän kurssin videoista tämä herätti minussa vähiten ajatuksia. Suurin osa videon tiedoista oli minulle tuttua ennestään. Tietysti "informaatioyhteiskunnan" ja informaatioteknologian kehityksen historia ja ennen kaikkea sen nuoruus on hyvä pitää mielessä: otammehan television, tietokoneet ja internetin usein itsestäänselvyyksinä, vaikka Suomessa mustavalkoinen televisio yleistyi vasta 1970-luvulla. Teknologinen kehitys on ollut huimaavan nopeaa. Myöskin se, että "informaatioyhteiskunnan" arvojen ja asenteiden juuret ovat 1960-luvun "hippikulttuurissa", on hyvä pitää mielessä.

Kiinnostavin yksityiskohta videolla esiin tulleista asioista on yliopistomaailman rooli tässä kehityksessä. Videolla sanottiin, että tärkeänä osana "informaatioyhteiskunnan" muodostumista oli yliopistokoulutuksen massoittuminen. 1960-luvulla yliopistoihin otettiin sisään suuri määrä nuoria, jotka asuivat ja hengasivat kampuksilla. Tätä myöten yliopistolla "alkoi tapahtua", ja monet "hippikulttuurille" ominaiset liikkeet tapahtuivat juuri kampuksilla. Kampukset toimivat "hubina" tai "kotipesänä" monille ideoille ja liikkeille, jotka vastustivat yksioikoisen yhteiskunnan rajoittuneita malleja, kuten patriarkaaisuutta.

Haluaisin kysyä teiltä muilta ryhmäläisiltä: onko yliopisto mielestänne vielä tänäkin päivänä samanhenkinen? Useat erilaiset yliopistomaailman aine- ja opiskelijajärjestöt toimivat mielestäni erinomaisesti. Kirjallisuustieteen alalla mainittavin esimerkki on jokavuotinen Elävän kirjallisuuden festivaali, joka tuotetaan käsittääkseni kokonaan opiskelijoiden voimin, mutta joka on silti tai sen vuoksi hyvin laadukas ja arvostettu kirjallisuusaiheinen tapahtuma. Kirjallisuuden opiskelijoiden ainejärjestö Teema lisäksi jakaa vuosittain oman kirjallisuuspalkinnon, jonka nimi on Tiiliskivi. Myös tämä palkinto palkinnonjakotilaisuuksineen on melko arvostettu. Kuitenkin, vaikka opiskelijat toimivatkin aktiivisesti erilaisten opiskelijajärjestöjen kautta, onko tämä toiminta kuitenkaan enää radikaalia tai täysin uutta luovaa? Varmasti aina jossain määrin, mutta onko ihan siinä määrin, että se olisi mukana luomassa uutta yhteiskunnan olemusta? Mitä olette mieltä? --Reetta Kannas (keskustelu) 27. marraskuuta 2014 kello 00.45 (UTC)

Sanna mietteitä

Ihan aluksi tuli pieni korjaamisen tarve videon tietoihin. Alussa oli pieni historia katsaus, kuinka nopeasti teknologia on kehittynyt ja myös yhteiskunnat (arvot, asenteet yms.). Mainittiin (hieman kauhistellen), että äänioikeus naisille tuli Ranskassa vasta 40 –luvulla. Voisi kauhistella paljon enemmän sitä, että kansallisissa vaaleissa äänioikeus Sveitsissä tuli naisille vasta 70- luvulla (71) ja alueellisissa vaaleissa joillain alueille vasta 90-luvulla. Tällä ei nyt ole mitään merkitystä, mutta piti nyt tarttua.

Videolla oli hyvin keskustelua informaatioyhteiskunnan läpäisevyydestä, miten koneet, informaatio on jo jokaisessa työssä mukana, nykyajan maanviljelijäkin tusaa tietokoneiden kanssa huomattavan osan työajastaan ja tehokasta tilaa ei pysty ylläpitämään ilman lypsyrobotteja, ruokinta-automaatteja, videoseurantaa… Maailma on muuttunut huomattavasti ja teknologia on tullut elimelliseksi osaksi meidän elämäämme. Mielenkiintoinen sivujuonne olisi, miten tämä muutos on tapahtunut/tapahtumassa kehittyvissä maissa, hypätäänkö siellä joitain vaiheita yli, kännyköistä on esim. tullut tärkeä osa yhteydenpitoa vaikka moni muu meille itsestään selvä asia on poissa.

Tässä videossa kuten viimekertaisissakin oli kovin auvoinen näkemys internetin maailmaa parantavasta luonteesta. Ehkä ei diginatiivina näen tämän vain yhtenä teknologian kehittymisvaiheena, jolla voi olla hyvät tai huonot seuraukset. Netti ei mielestäni tarjoa vapaata tiedonvälitystä vaan voi pikemminkin mahdollistaa entistä tehokkaamman tiedon muokkaamisien eri tarkoitusperistä. Olisi hyvä tiedostaa tämä mahdollisuus, tietoisuus siitä voi estää väärinkäyttöä.

Videolla oli myös esillä riskejä. Mielestäni ne ovat merkittäviä ja niistä olisi syytä puhua enemmän. Kuka omistaa ja siten hallitsee informaatioreittejä, mitä intressejä on kaupallisilla toimijoilla, nythän suurin osa kansalaisten käyttämistä ”ilmaisista” some palveluita kulkee Yhdysvaltojen kautta, siellä toimivat firmat taas noudattavat Yhdysvaltojen intressejä. Kaikkihan me tämän tiedämme ja siitä on myös puhuttu paljon medioissa, ei kyllä näillä videoilla. Onko tämä vapaata informaation kulkua ja edistääkö se demokratiaa? Tekeekö tämä teknologian kehitys valvonnan entistä helpommaksi ja huomaamattomaksi? Siis kun teknologia on kokoajan entistä enemmän osa jokapäiväistä elämäämme.

Reetta kyseli mielipiteitä yliopistoista, onko ne vielä tälläisiä uuden tiedon ja toiminnan kehittymispaikkoja. Minä olen tuon suhteen aika skeptinen, yliopistojen toiminta on muuttunut yhä enemmän tehokkuutta vaativaksi tehdastuotannoksi, rahoitus tulee lyhytaikaisten tuotosten kautta (julkaisut, tutkinnot) ja niitä korostetaan yhä enemmän kaikessa keskustelussa. Opiskelijatkin hyvin nopeasti saadaan sisäistämään tämä tehokkuuden vaatimus. Juu, olen vähän pessimisti :-)