Sukkelat suut/How to educate leaders

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Milja: Tämähän oli mielenkiintoinen video. Pitäisi vaan ehkä tietää enemmän Ghanan yhteiskunnasta, jotta vielä paremmin voisi ymmärtää siellä vallitsevan tilanteen ja kahtiajaon eliittiin ja tavalliseen väestöön. Ymmärsin siis kuitenkin, että noin viisi prosenttia Ghanan väestöstä valmistuu toisen asteen koulutuksesta ja ovat ns. eliittiä maassa. Ja kun Awuah puhuu johtajista, hän ei vain puhu poliitikoista vaan nimenomaan myös tästä eliitistä: lääkäreistä, lakimiehistä, insinööreistä ja virkamiehistä. Heistä, jotka tekevät päätöksiä ja vaikuttavat mitä maassa tapahtuu ja miten siellä eletään. Käydessään yliopistoa toisessa maassa Awuah siis ymmärsi, että heidän johtajiaan on jo alusta asti koulutettu väärällä tavalla tekemään vääriä päätöksiä. Koulutus Ghanassa perustuu ulkoaopetteluun ja opettajan opetuksen toistamiseen kun sen sijaan Awuah oppi ulkomailla, että koulutuksen tulisi antaa välineitä kriittiseen ajatteluun ja analyyttisuuteen sekä eettisyyteen. Yhteiskunnan tulee olla selvillä miten kouluttaa tulevat johtajansa, jotta maa voi hyvin.

Samaiset oppijoiden osallistamisen teemat myös tässä Awuan uudessa ghanalaisessa yliopistossa mainitaan. Opiskelijat on otettu mukaan toimintaan pohtimaan ja suunnittelemaan miten ongelmatilanteissa toimitaan ja miten ongelmia voi ratkoa. Opettajat tarjoavat työkaluja ajattelun ja kriittisyyden kehittämiseksi. Minuakin jäi kiehtomaan Awuanin esittämä kysymys täydellisestä yhteiskunnasta. "Kun pyrimme kohti täydellisyyttä saavutamme jotakin mahtavaa" - tämä oli mielestäni hienosti sanottu. Yliopistolla tällä hetkellä käydään kuulemma Ghanassa kovaa pulinaa tästä täydellisen yhteiskunnan aiheesta. Oppilaat kehittävät ja ideoivat omaa ideaalista yhteiskuntaansa.

Vastaavanlainen luova ajattelu sopisi meillekin kouluihin. Varmasti tällaisia suuriakin pohtivia kysymyksiä meillä jo koulutuksen piirissä pyöritelläänkin, että sinänsä meidän tilannettamme ei voi verrata Ghanan tilanteeseen, missä kriittisen ajattelun ja uuden luomisen taidot ovat pääsemässä vasta hyvään alkuun uuden yliopiston ja Awuanin avulla. Mutta täällä Suomessakin voitaisiin muistaa, ettei suuria kysymyksiä tarvitse lastenkaan kohdalla pelätä. Luovuus tulee esiin kun siihen tarjotaan tilaisuus. Olisi mielenkiintoista tietää millaisen täydellisen yhteiskunnan suomalaiset opiskelijat ideoisivat ja verrata sitä ghanalaisten nuorten mielikuviin samasta aiheesta. Suurilla kysymyksillä suuria vastauksia?

Johanna Uudenlaisia johtajia kouluttamalla saadaan aikaan muutos. Kyllä tätä samaa tematiikkaa Suomessakin pyöritellään. Huono ja heikko johtajuus aiheuttaa ongelmia työyhteisöissä ja yrityksissä. Työntekijät voivat huonosti, innovaatiivisuus ja uuden kehittäminen ovat heikoissa kantimissa. Minusta kiinnostavaa olisi pohtia juuri tätä uudenlaista johtamista - millaista on moraalinen, eettinen ja luova johtajuus, koska sellaisille olisi kysyntää kyllä Suomessakin. Awuanin ajatus, että mikä tahansa on mahdollista, kun kouluttaa lapsensa on visiona hyvä ja kannatettava ja onhan meillä pikkuinen Suomi tästä esimerkkinä. Toisen maailmansodan jälkeen hävinnyt, suuret sotakorvaukset maksamaan joutunut, maatalousvaltainen yhteiskunta muuttuu muutamassa vuosikymmenessä Euroopan yhdeksi rikkaimmista maista. Miten ja millä keinoilla se tehtiin? Hyvinvointivaltion nousu tapahtui ainakin konsensuspolitiikalla, työnteolla ja uskomalla koulutukseen ja sivistykseen. Suomi ei ole mikään täydellinen yhteiskunta. Meillä on paljon pahoinvointia ja yhteiskunnallisia ongelmia, mutta ehkä verrattuna Ghanaan Suomi on kuitenkin täydellinen maa asua, kouluttaa lapsensa ja uskoa tulevaisuuteen. Silti täälläkin on hyvä unelmoida täydellisestä yhteiskunnasta. Uskon myös siihen, että maailma voi paremmin, kun Afrikka voi paremmin.