Siirry sisältöön

Suomen historian käännekohtia (Hi4)

Wikiopistosta

Suomen historian käännekohtia (Hi3)

[muokkaa]

Kurssin sisällöstä

[muokkaa]

Historiallisesti kurssi painottuu Autonomian alkupuolesta nykypäivään. Asiat on koottu muisiinpanotyylisesti, joten kurssikirjan lukeminen antaa laajemman kuvan kokonaisuudesta. Joissakin kohdissa on linkki Wikipedian artikkeliin asiasta.

Suomi Venäjän yhteyteen

[muokkaa]
  • Tilsitin sopimus 1807
  • Suomen sota 1808-1809
  • Aluksi vain pakottamista mannermaasulkemukseen
  • Lopulta muuttui valloitussodaksi
  • Aselevon jälkeen tehtiin Haminan rauha 1809
  • Porvoon valtiopäivät
  • Porvoossa paikalla Aleksanteri |

(Venäjän keisari/suomen suurruhtinas)/tsaari

  • valtiopäivillä vannottiin uskollisuutta
  • Keisari lupasi hallitsijan vakuutuksen:
  • 1.Ruotsin vallan aikaiset lait
  • 2.Suomen sai pitää uskontonsa
  • 3.Säätyjen erioikeudet(oikeudet pysyivät ennallaan)

Suomi on nyt kohotettu kansakuntien joukkoon(-Aleksanteri I-)

  • Suomi sai autonomian eli sisäisen itsehallinnon

Miksi Suomi sai autonomian?

[muokkaa]
  • A.Rauhoitti suomalaisia
  • B.Pietarin/Leningradin turvaaminen
  • C.Ruotsin vallan aikaiset lait antoivat hallitsijalle suuret oikeudet
  • D.hyvä vaihtoehto, koska se helpotti hallitsemista(Vrt. Suomen sulattaminen Venäjään kokonaan. Suomi ei ollut ainoa maa, jolle Venäjä oli antanut autonomian)

Mikä muuttui autonomian myötä?

[muokkaa]
  • 1812 Vanha-Suomi liitettiin Suomeen
  • Helsingistä pääkaupunki
  • Sodat Venäjää vastaan lakkasivat
  • Vero omiin tarpeisiin
  • Suomen ja Venäjän välillä oli edelleen tulliraja
  • Rahaksi Venäjän rupla(vaikka Ruotsin raha oli käytössä jonkin aikaa)
  • Suomalaisille venäläisten kansallisoikeudet
  • Talonpojat vapautettiin asevelvollisuudesta
  • Toiseksi viralliseksi kieleksi venäjä
  • Suomi sai oman keskushallinnon

Suomen keskushallinto

[muokkaa]

Jakautui Pietariin ja Helsinkiin

  • Pietari:
  • A.korkein valta keisarilla
  • B.Pietarissa toimi ministerivaltiosihteeri, edusti suomalaisia
  • C.Suomen asiankomitea(siviiliasiat, ei toiminut koko ajan)
  • Helsinki:
  • A.Venäjän edustajan kenraalikuvernööri
  • B.Senaatti( pj:nä toimi kenraalikuvernööri)
  • C Senaatissa oikeusosasto ja talousosasto
  • D.Senaatissa myös toimituskunta(vastaa nykyaikaisia ministeriöitä
  • E.Valtiopäivät

Autonomian aika alkoi Suomen liittämisestä Venäjään

Venäjän keisarit ja Suomen suurruhtinaat autonomian aikana

[muokkaa]
  • Aleksanteri I (1809-1825
  • Nikolai I (1825-1855)
  • Aleksanteri II(1855-1881)
  • Aleksanteri III (1881-1894)
  • Nikolai II (1894-1917)

Kansallinen herääminen

[muokkaa]
  • Suomalaiset kiinnostuivat historiastaan; oma kieli, kulttuuri
  • Kansallisromantiikkaa
  • Kalevala

Kansalliseen herämiseen liittyviä nimiä:

  • Snellman
  • Runeberg
  • Lönrott(Kalevala)

1860-luvun murros

[muokkaa]

Nikolai I aikana ei kovia muutoksia Aleksanteri II 1855 tuli valtaan

Uudistuksia:

  • 1.Maaorjuus lopetettiin
  • 2.Lievitti mm. sensuuria
  • 1863 valtiopäivät jälleen koolle, edellisen kerran 60 vuotta sitten(1803)

Lainsäädäntö

  • Uusi valtiopäiväjärjestys(1869) : säännöllinen kokoontuminen
  • Kunnallishallinnon uudistus: kirkollinen ja maallinen hallinto irti toisistaan
  • Kunnallisia hallintoelimiä päätöksentekoa varten
  • Oma raha: markka(1860)
  • Koululaitos: kansakoulu(1866), Uuno Sygnaeus(huom. oppivelvollisuuslaki 1921)
  • Kieliasetus(1863): suomi tulisi saavuttaa tasavertaisena 20 vuoden kuluessa
  • Asevelvollisuuslaki: (1878) Suomelle oma sotaväki
  • Rikolain uudistus(1899)
  • Naisista täysvertaisia(1864) (tiettyin rajoituksin
  • Elinkeinovapaus(1879)
  • Viinan kotipoltto kielettiin(1866)

Talous:

  • Maatalous suurimpana elinkeinonna 1800-luvulla
  • Viljeltiin viljatuotteita, perunaa. Elintaso oli alhainen. Höyryvoimasta ja koskista saatiin energiaa.
  • Vähän pääomia. Työvoimaa oli muttei tietoa ja taitoa paljon.
  • Liikenneyhteydet huonoja.
  • Myöhäismerkantilistiset säännöt/ rajoitukset. 1800-luvun lopulla maaseudun kaupankäynti vapautettiin.
  • Sahateollisuus loi Suomeen ensimmäiset suuryritykset
  • Ruotsi alussa tärkeä kauppakumppani. Myöhemmin Englanti, Venäjä Ja Saksa
  • Pankkilaitos

Väestö:

1850 luvulta alkaa väkiluku kasvamaan Mm. lapsikuolleisuus ja rokotukset vaikuttivat 1867-1868 nälkävuodet, suuri nälkäkatastrofi, 15% väestöstä kuoli Suomessa. Johtui luonnonoloista, sadot jäivät vähäisiksi.

  • Yhteiskuntarakenne: sääty-yheiskunta voimassa vielä 1800-luvun.
  • Jakautui käytännössä kahteen: säätyläisiin ja rahvaisiin
  • 70% ei enää kuulunut mihinkään säätyyn
  • Muuttoliikettä maalta kaupunkeihin ja siirtolaisuutta USA:han(myös Ruotsiin ja Pietariin
  • Huono työtilanne, sotavuodet
  • Liikenneyhteyksien parantuminen mahdollisti liikkumisen paikasta toiseen

Perustettiin erilaisia järjestyksiä ja yhdistyksiä:

  • Suomalainen ja ruotsalainen puolue, kolmantena liberaalit
  • Työväenpuolue- ja liike
  • Naisasialiike
  • Raittusliike
  • Nuorisoseura
  • VPK
  • Urheiluseurat