Suomen historian käännekohtia (Hi4)
Suomen historian käännekohtia (Hi3)
[muokkaa]Kurssin sisällöstä
[muokkaa]Historiallisesti kurssi painottuu Autonomian alkupuolesta nykypäivään. Asiat on koottu muisiinpanotyylisesti, joten kurssikirjan lukeminen antaa laajemman kuvan kokonaisuudesta. Joissakin kohdissa on linkki Wikipedian artikkeliin asiasta.
Suomi Venäjän yhteyteen
[muokkaa]- Tilsitin sopimus 1807
- Suomen sota 1808-1809
- Aluksi vain pakottamista mannermaasulkemukseen
- Lopulta muuttui valloitussodaksi
- Aselevon jälkeen tehtiin Haminan rauha 1809
- Porvoon valtiopäivät
- Porvoossa paikalla Aleksanteri |
(Venäjän keisari/suomen suurruhtinas)/tsaari
- valtiopäivillä vannottiin uskollisuutta
- Keisari lupasi hallitsijan vakuutuksen:
- 1.Ruotsin vallan aikaiset lait
- 2.Suomen sai pitää uskontonsa
- 3.Säätyjen erioikeudet(oikeudet pysyivät ennallaan)
Suomi on nyt kohotettu kansakuntien joukkoon(-Aleksanteri I-)
- Suomi sai autonomian eli sisäisen itsehallinnon
Miksi Suomi sai autonomian?
[muokkaa]- A.Rauhoitti suomalaisia
- B.Pietarin/Leningradin turvaaminen
- C.Ruotsin vallan aikaiset lait antoivat hallitsijalle suuret oikeudet
- D.hyvä vaihtoehto, koska se helpotti hallitsemista(Vrt. Suomen sulattaminen Venäjään kokonaan. Suomi ei ollut ainoa maa, jolle Venäjä oli antanut autonomian)
Mikä muuttui autonomian myötä?
[muokkaa]- 1812 Vanha-Suomi liitettiin Suomeen
- Helsingistä pääkaupunki
- Sodat Venäjää vastaan lakkasivat
- Vero omiin tarpeisiin
- Suomen ja Venäjän välillä oli edelleen tulliraja
- Rahaksi Venäjän rupla(vaikka Ruotsin raha oli käytössä jonkin aikaa)
- Suomalaisille venäläisten kansallisoikeudet
- Talonpojat vapautettiin asevelvollisuudesta
- Toiseksi viralliseksi kieleksi venäjä
- Suomi sai oman keskushallinnon
Suomen keskushallinto
[muokkaa]Jakautui Pietariin ja Helsinkiin
- Pietari:
- A.korkein valta keisarilla
- B.Pietarissa toimi ministerivaltiosihteeri, edusti suomalaisia
- C.Suomen asiankomitea(siviiliasiat, ei toiminut koko ajan)
- Helsinki:
- A.Venäjän edustajan kenraalikuvernööri
- B.Senaatti( pj:nä toimi kenraalikuvernööri)
- C Senaatissa oikeusosasto ja talousosasto
- D.Senaatissa myös toimituskunta(vastaa nykyaikaisia ministeriöitä
- E.Valtiopäivät
Autonomian aika alkoi Suomen liittämisestä Venäjään
Venäjän keisarit ja Suomen suurruhtinaat autonomian aikana
[muokkaa]- Aleksanteri I (1809-1825
- Nikolai I (1825-1855)
- Aleksanteri II(1855-1881)
- Aleksanteri III (1881-1894)
- Nikolai II (1894-1917)
Kansallinen herääminen
[muokkaa]- Suomalaiset kiinnostuivat historiastaan; oma kieli, kulttuuri
- Kansallisromantiikkaa
- Kalevala
Kansalliseen herämiseen liittyviä nimiä:
- Snellman
- Runeberg
- Lönrott(Kalevala)
1860-luvun murros
[muokkaa]Nikolai I aikana ei kovia muutoksia Aleksanteri II 1855 tuli valtaan
Uudistuksia:
- 1.Maaorjuus lopetettiin
- 2.Lievitti mm. sensuuria
- 1863 valtiopäivät jälleen koolle, edellisen kerran 60 vuotta sitten(1803)
Lainsäädäntö
- Uusi valtiopäiväjärjestys(1869) : säännöllinen kokoontuminen
- Kunnallishallinnon uudistus: kirkollinen ja maallinen hallinto irti toisistaan
- Kunnallisia hallintoelimiä päätöksentekoa varten
- Oma raha: markka(1860)
- Koululaitos: kansakoulu(1866), Uuno Sygnaeus(huom. oppivelvollisuuslaki 1921)
- Kieliasetus(1863): suomi tulisi saavuttaa tasavertaisena 20 vuoden kuluessa
- Asevelvollisuuslaki: (1878) Suomelle oma sotaväki
- Rikolain uudistus(1899)
- Naisista täysvertaisia(1864) (tiettyin rajoituksin
- Elinkeinovapaus(1879)
- Viinan kotipoltto kielettiin(1866)
Talous:
- Maatalous suurimpana elinkeinonna 1800-luvulla
- Viljeltiin viljatuotteita, perunaa. Elintaso oli alhainen. Höyryvoimasta ja koskista saatiin energiaa.
- Vähän pääomia. Työvoimaa oli muttei tietoa ja taitoa paljon.
- Liikenneyhteydet huonoja.
- Myöhäismerkantilistiset säännöt/ rajoitukset. 1800-luvun lopulla maaseudun kaupankäynti vapautettiin.
- Sahateollisuus loi Suomeen ensimmäiset suuryritykset
- Ruotsi alussa tärkeä kauppakumppani. Myöhemmin Englanti, Venäjä Ja Saksa
- Pankkilaitos
Väestö:
1850 luvulta alkaa väkiluku kasvamaan Mm. lapsikuolleisuus ja rokotukset vaikuttivat 1867-1868 nälkävuodet, suuri nälkäkatastrofi, 15% väestöstä kuoli Suomessa. Johtui luonnonoloista, sadot jäivät vähäisiksi.
- Yhteiskuntarakenne: sääty-yheiskunta voimassa vielä 1800-luvun.
- Jakautui käytännössä kahteen: säätyläisiin ja rahvaisiin
- 70% ei enää kuulunut mihinkään säätyyn
- Muuttoliikettä maalta kaupunkeihin ja siirtolaisuutta USA:han(myös Ruotsiin ja Pietariin
- Huono työtilanne, sotavuodet
- Liikenneyhteyksien parantuminen mahdollisti liikkumisen paikasta toiseen
Perustettiin erilaisia järjestyksiä ja yhdistyksiä:
- Suomalainen ja ruotsalainen puolue, kolmantena liberaalit
- Työväenpuolue- ja liike
- Naisasialiike
- Raittusliike
- Nuorisoseura
- VPK
- Urheiluseurat