Supertietokoneet ja massiiviset rinnakkaisprosessorit

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Supertietokoneeksi luokitellaan tietojenkäsittelylaitteistoa, joka on nykyaikaisen tietojenkäsittelykapasiteetin edelläkävijä, suorituskyvyllisesti omaa luokkaansa, eteenkin tietokoneiden laskennallisessa nopeudessa ja prosessointikapasiteetissa. Tänä päivänä suurin osa supertietokoneista voidaan myös luokitella massiivisiksi rinnakkaisprosessoreiksi, rinnakkaislaskentalaitteistojen maailmanlaajuisiksi kuuluisuuksiksi, jotka ovat laskennallisen suorituskyvyn ja kapasiteetin maksimoivia erityissuunniteltuja räätälöidysti valmistettuja tietoteknillisiä laitteistoklustereita.

Kansainvälisesti supertietokoneet symbolisoivat maiden teknologisen kehityksen tasoa ja siten niiden rakentamisen ja julkistamisen kautta on aktiivinen kilpailu meneillään maailman teknologisen kehityksen edelläkävijän asemasta. Yhdysvalloissa vallitsee tällä hetkellä näkemys, jonka mukaan ”suurteholaskennan tietojenkäsittely on ehdottoman välttämätöntä maan kansalliselle turvallisuudelle, talouden kilpailukyvylle sekä tieteellisiin haasteisiin vastaamiskyvylle."[1] Yhteiskuntapoliittisessa mielessä, “suurteholaskenta on strateginen resurssi talouden kilpailukyvylle, tieteelliselle johtoasemalle, ja kansalliselle turvallisuudelle. Pysyäkseen johtajana alalla, Yhdysvaltojen täytyy sitoutua ylläpitämään vankkaa ekosysteemiä teknologialle.”[2] Supertietokoneita ympäröivillä poliittisilla näkökannoilla on kapasiteettia vahvistaa jännitteitä Yhdysvaltojen kauppapoliittisissa suhteissa Kiinan kansantasavaltaa vastaan, joka huomattavasti alhaisemmasta tulotasostaan huolimatta on viime vuosikymmenen aikana kyennyt haastamaan ja jopa ohittamaan Yhdysvallat supertietokoneiden valmistuskisassa, sillä vuonna 2017 lähes 202 viidensadan parhaan supertietokoneen joukossa olevaa konetta oli kiinalaisia.[3] Kiinan suureteholaskennallinen johtoasema ei ole ollut pelkästään supertietokoneiden määrässä, mutta myös suurteholaskennan yhteenlasketussa suorituskyvyssä, sillä vuonna 2017 Kiinalla oli hallussa 35,4 prosenttia viidensadan parhaan supertietokoneen prosessointi flopeista, kun taas Yhdysvalloissa oli vastaavasti 29,4 prosenttia.[3]

Kesäkuussa 2018 Yhdysvallat vastasivat haasteeseen julkistamalla Oak Ridge Tennessessä IBM:n ja Envidian yhteisprojektin tuloksen Summit:in, maailman nopeimman 122,3 petaflopin nopeudella toimivan supertietokoneen, jonka laskentakapasiteetti maksimi voi saavuttaa jopa 187,7 petaflopin liukulaskentaoperaatiosekunttinopeuden. Summit:in valmistuminen palautti Yhdysvalloille johtoaseman suurtehoprosessoinnin huippunopeuden suhteen, minkä se oli menettänyt vuonna 2013 kiinalaiselle Guangzhoussa sijaitsevalle 61,44 petaflopin Tianhe-2:lle, joka on nimeltään tunnettu myös Linnunrata-2:sena. Johtoasemansa saavuttamisen aikaan Tianhe-2:lla oli vain noin 33,86 petaflopin nopeus. Vuonna 2016 Kiina moninkertaisti suurtehoprosessointi kapasiteettinsa julkistamalla 93,01 petaflopin Sunway TaihuLight tietokoneensa, jonka prosessori koostuu noin 10 649 600. ytimestä ja sitä on käytetty mm. kosmologiseen universumin synnyn ja laajenemisen simulointiin.[4] Summit:in valmistumisen avulla Yhdysvallat saavuttivat suurteholaskennan johtoaseman, jonka sen voidaan olettaa pitävän ainakin vuoden 2020 loppupuolelle asti, jolloin Kiinassa valmistuu ensimmäinen eksaskaalan tasoinen eli uuden sukupolven e-luokan supertietokone.

Supertietokoneen suorituskykyä mitataan koneen sekunnissa suorittamien liukulaskentaoperaatioiden määrän mukaan. Ensimmäinen supertietokone oli CDC6600, joka valmistui Yhdysvalloissa vuonna 1964. Kyseisessä koneessa oli vain yksi prosessori joka kykeni suorittamaan kolme miljoonaa laskennallista operaatiota sekunnissa, eli siinä oli kolmen megaflopin laskentakapasiteetti.[5] CDC6600 oli tietoteknillisesti maailman johtava vuoteen 1969 asti, jolloin yli kymmenen kertaa tehokkaampi CDC7600 valmistui,[6] niin ikään Seymour Crayn valmistamana. CDC7600 kykeni 60-bitin prosessorillaan maksimissaan 36,4 MHz nopeuteen. Sen kellotaajuusnopeus oli lähes 27 nanosekuntia.[6] Johtoasemansa tämäkin tietokone menetti vuonna 1976 saman valmistajan uudelle koneelle, nimeltään Cray-1. Kyseisestä koneesta tuli maailmanmarkkinoille menestynein supertietokone, sillä tätä C:n muotoista 133 megaflopin 64-bitin vektoriprosessorilla varustettua konetta[7] myytiin jopa sata kappaletta.[8]


Vaikka 1980 luvun supertietokoneissa oli vain muutama prosessori, niiden arkkitehtuuri muuntui 1990 luvun puolella, jolloin niistä tuli rakenteellisesti massiivisia rinnakkaisprosessorisupertietokoneita. Supertietokoneiden valmistamista ja prosessointi kapasiteettia alettiin kasvattaa tuhansien markkinoilla olevien prosessoreiden yhteisklusteroinnilla, perinteisemmän vektoriprosessorin tyypin sijaan. Tämän taktiikan ansiosta teraflopin laskennallinen haamuraja kyettiin rikkomaan.[9]

Siitä huolimatta, että tänä päivänä jokainen valmistettu supertietokone on räätälöity erikoisprojekti, massiivisen rinnakkaisprosessoriorganisaation lisäksi niitä yhdistää se huomattava piirre, että Linux on niiden käyttöjärjestelmänä lähes poikkeuksetta.[9] Supertietokoneet ovat mittatilaustyönä tehtyjä huipputeknillisiä tietokonelaitteita ja niiden optimaalinen toiminta vaatii mahdollisimman joustavan käyttöjärjestelmän, joka voidaan räätälöidä laitteistoon sopivaksi. Tässä roolissa Linux käyttöjärjestelmä on elementissään, koska se oikein sovitettuna mahdollistaa tietokoneen optimaalisen toiminnan takaamisen sekä energiatehokkaan laskennan, jonka lisäksi sen uusin versio, Linux 4.14, mahdollistaa eteenkin supertietokoneita hyödyntävän heterogeenisen muistinhallinnan.[9] Koska merkittävä osa supertietokoneista käyttää grafiikkasuoritinta ja moniprosessoriteknologiaa sekä ne ovat lähes poikkeuksetta huippututkimuksen toteuttamiseen ja tutkimustarkoituksiin rakennettuja laitteita, Linux käyttöjärjestelmän käyttäminen mahdollistaa laskennallisen nopeuden optimoinnin erittäin kustannustehokkaasti muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Supertietokoneiden perspektiivistä erityisen suotuisaa on se, että Linux säätiön lisenssikulut eivät suhteuta lisenssimaksuaan tietokoneen prosessointi kapasiteettiin,[9] kuten Microsoft yhtiöllä on tapana.


Tällä hetkellä maailman nopein supertietokone on Yhdysvaltalainen Oak Ridge Tennesseessä sijaitseva Summit, joka on päivitetty sen kesäkuussa 2018 julkistamisen jälkeen 143,5 petaflopin nopeuteen ja sen maksimi on tällä hetkellä yli 200 petaflopia.[10] Kuten yllä mainittiin, Summit palautti Yhdysvalloille suurteholaskennan konekohtaisen nopeuskisan johdon, jonka se menetti vuonna 2013,[11] kiinalaiselle Tianhe-2 koneelle sen saavuttaessa 33,86 petaflopin laskentanopeuden. Amerikkalaisessa Summit:issa on IBM Power9 prosessoreita yhdistettynä NVIDIA GV100 grafiikkasuorittimien kanssa ja sen maksimaalinen prosessointinopeus on yli 187,66 kvadriljoonaa laskentaa per sekunti, eli noin 187,7 petaflopia.[12] Summit:in laskennallinen kapasiteetti on huomattavasti korkeampi kuin kaksi vuotta maailman laskennallista mestaruutta hallinneen Kiinan Sunway TaihuLight koneen, jolla on noin 93 petaflopin huippunopeus. Teknologisen kilpailun voidaan katsoa kiihtyneen suurteholaskennan saralla uudelleen sillä Summit:in lanseerauksen jälkeen elokuussa 2018, Kiina ilmoitti uuden sukupolven supertietokoneprototyypistään,[13] jolla on eksaskaalan, e-luokan, tasoinen laskennallinen kapasiteetti, eli se kykenee suorittamaan biljoona kertaa biljoona laskentaoperaatiota sekunnissa. Kyseinen tuleva supertietokone, joka on nimeltään Tianhe-3 eli Linnunrata-3, on Kansallisen rinnakkaistietokonetekniikan ja -teknologian tutkimuskeskuksen (NRCPC:n),[14] Jianin Kansallisen superteholaskennallisen keskuksen[15] yhdessä Qingdaossa sijaitsevan Merentutkimusta ja –teknologiaa ohjaavan kansallisen laboratorion[16] kanssa suunnittelema. Tianhe-3:n odotetaan valmistuvan vuoden 2020 loppupuolella tai seuraavan vuoden ensimmäisellä puoliskolla.[17] Kiinalainen NRCPC on tunnettu supertietokoneistaan, sen edellinen supertietokone Sunway TaihuLight oli vuosina 2016 ja 2017, maailman nopein tietokone.

Vaikka Kiina on ollut suhteellisen suvereeni suurteholaskennallisissa investoinneissaan ja projekteissaan viime vuosikymmenen aikana, toinen Aasialainen väestörikassuurvalta, Intia, on myös uutisoinut viime aikoina valmistamastaan supertietokoneestaan. Sen julkistama Pratyush tietokone, joka hindiksi tarkoittaa aurinkoa tai paremminkin aamunkoittoa, valmistui Intian Trooppisen meteorologian instituutin käyttöön[18] tammikuussa 2018. Vaikka Pratyush:in 6,8 petaflopin laskennallinen kapasiteetti ei ole tietoteknillisessä kärkipäässä, voidaan olettaa, että tulevina vuosikymmeninä myös Intia tulee kohottamaan yhteiskuntansa suurteholaskennallista kapasiteettia merkittävästi. Tällä hetkellä Indiassa on kaksi maailman 100. tehokkaimman joukossa olevaa supertietokonetta, Pratyush and Mihir.[19] Tosin Intian kehityshaasteiden perspektiivistä asiaa harkiten on hyvin epätodennäköistä, että Intia pääsisi lähivuosikymmeninä suurteholaskennan kärkijoukkoon.

Supertietokoneisiin liittyvien asianhaarojen harkinnassa on syytä ottaa huomioon, että supertietokoneita voidaan luokitella yhteiskunnalliselta perspektiiviltä kriittisesti katsoen myös tietyntyyppisiksi valkoisiksi elefanteiksi, eteenkin koska ne voidaan myös käsittää olevan suhteellisen kallis investointi massiivisesti yliviritettyyn prosessoriklusteriin korkeatasoisen laskennallisen prosessointinopeuden ja kapasiteetin saavuttamiseksi. Tietokoneiden prosessoreiden kellotaajuuden yliviritys, jonka kautta supertietokoneiden prosessointinopeus on nostettu maksimiin tuottaa laitteiston yli kuumenemista nostattaen siten sen jatkuvaa jäähdytystarvetta aiheuttaen kalliita jäähdytyskuluja, sillä aikaa kun se myös madaltaa prosessoreiden käyttöikää merkittävästi. Tällä hetkellä supertietokoneiden elinkaaren estimoidaan olevan keskimäärältään vain noin kolme vuotta. Ne yleisesti luokitellaan maailmanhuipputason tietoteknologisiksi laitteiksi vain noin kahdesta vuodesta kahteen ja puoleen vuoteen niiden valmistumisesta, jonka lisäksi ne yleensä ovat käytännöllisiä resursseja noin viiden vuoden ajan.[20] Supertietokoneiden negatiivisiin puoliin liittyvät niiden vaatimat ylimääräiset jatkuvaa toiminnallista ylläpitoa vaativat resurssit niiden suhteellisen korkeiden valmistuskulujen sekä yllättävän lyhyen keski-iän lisäksi. Esimerkkinä tästä on Yhdysvaltojen uusin supertietokone, noin kaksi sataa miljoonaa dollaria maksanut Summit, joka vaatii neljä tuhatta gallonaa vettä per minuutti sekä noin kahdeksan tuhannen talouden käyttömäärän verran sähköä.[21]

Summit:ia ja sen kaltaisia investointeja puoltavat argumentit niiden mahdollistamasta paremmasta turvallisuudesta, koska suuriosa verkoitetuista hyödyketuotteista hyötyvät toiminnallisesti supertietokoneiden paremmasta laskentakapasiteetista. Tämän lisäksi tutkimusryhmät suunnittelevat käyttävänsä Summit:ia tekoälyyn liittyvien tutkimusprojektien simulointiin sekä lääketieteelliseen tutkimukseen sekä myös kvanttimateriaalien ja kemian, edistyneen fissio ja fuusioenergian, ja bioenergian tutkimukseen.[22] Tänä päivänä tiede ja sen kehitys ovat merkittävästi tietokonesimulaatiovetoista, jonka lisäksi suurien määrien havaintojen käsittely on paljon nopeampaa ja helpompaa supertietokoneilla.[23]

Tällä hetkellä uusia supertietokoneprojekteja, jotka ylittävät Summit:in kapasiteetin, on suunnitteilla Japanissa, Kiinassa ja Euroopan Unionissa.[24] Rakenteilla olevien projektien oletetaan saavuttavan e-luokan tasoisen laskentakapasiteetin,[25] kyeten siten suorittamaan biljoona kertaa biljoona laskentaoperaatiota sekunnissa. Myös Yhdysvaltojen valtiollinen energialaitos on julkistanut aikeensa e-luokan supertietokoneiden hankkimisen suhteen, joiden kolmen kappaleen ostamiseen se on budjetoinut noin $1.8 biljoonaa dollaria.[26]


Itse asiassa maailman ensimmäisen supertietokoneen CDC6600 suunnitelleen Seymour Cray perustama firma Cray Inc. on myös ilmoittanut sen uudesta Shasta projektista, uuden sukupolven supertietokonealustasta, joka mahdollistaa yritysten e-luokan laskentaprosessitason saavuttamisen joustavalla suunnittelullaan. Kyseiselle supertietokonealustalle voidaan yhdistää useita eri prosessorityyppejä, yhdessä lukuisien solmukokoonpanojen ja järjestelmäliitäntöjen kanssa.[27] Crayn rakentamat supertietokoneet pyritään suunnittelemaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti tavalla, joka vastaa heidän odotuksiaan huippuluokan skaalautuvan suorituskyvyn, sekä joustavuuden ja helpon päivityksen suhteen.[27]

Vuonna 2020 Cray:n uuden generaation Shasta supertietokone Perlmutter (NERSC-9), joka on nimetty astrofysiikan Nobelistin Saul Perlmutterin mukaan valmistuu Kansallisen Lawrence Berkeleyn Kansalliseen energian tutkimuksen tieteelliseen laskennan keskukseen NERSC:iin.[28] Vaikka kyseisen koneen prosessointikapasiteetin oletetaan olevan vain sadan petaflopin luokkaa,[29] vuonna 2024 kyseisen laboratorion odotetaan saavan ensimmäisen eksaskaalatasoisen supertietokoneensa.

Supertietokoneiden rakentaminen ja suunnittelu on tällä hetkellä yhdessä historiallisesti merkittävimmässä vaiheessaan, sillä uuden sukupolven prosessorikokoonpanojen oletetaan saavuttavan mainitun e-luokan prosessointikapasiteetin. Tämän lisäksi quantumtietokoneiden teknologinen kehitys on sarastava tieteenala,[30] joka väistämättä tulee vaikuttamaan myös suurteholaskennan kapasiteettiin sekä sen laitteistojen suunnitteluun ja niihin liittyviin sovellutuksiin.

Takaisin sivulle Rinnakkaisprosessointi

Taulukko 1. Supertietokoneiden kymmenen kärkisijaa marraskuussa 2018[muokkaa]

Sija Nimi Systeemi ja sijainti Ytimet Maksimi Huippu (Tflops) Teho Keskinäisliitäntä Käyttöjärjestelmä Valmistaja Maa
1 Summit IBM Power System AC922, IBM POWER9 22C 3.07GHz, NVIDIA Volta GV100, Dual-rail Mellanox EDR Infiniband, DOE/SC/Oak Ridge National Laboratory 2,397,824 143,500.00 200,794.90 9,783 Infiniband EDR Linux(RHEL) IBM Yhdysvallat
2 Sierra IBM Power System S922LC, IBM POWER9 22C 3.1GHz, NVIDIA Volta GV100, Dual-rail Mellanox EDR Infiniband, DOE/NNSA/LLNL 10,649,600 94,640.00 125,712.00 7,438 Infiniband EDR Linux(RHEL) IBM Yhdysvallat
3 Sunway TaihuLight Sunway MPP, Sunway SW26010 260C 1.45GHz, Sunway, National Supercomputing Center in Wuxi 10,649,600 93,014.60 125,435.90 15,371 Sunway Linux(Raise) NRCPC Kiina
4 Tianhe-2 TH-IVB-FEP Cluster, Intel Xeon E5-2692v2 12C 2.2GHz, TH Express-2, Matrix-2000, National Super Computer Center in Guangzhou 4,981,760 61,444.50 100,678.70 18,482 TH Express-2 Linux(Kylin) NUDT Kiina
5 Piz Daint Cray XC50, Xeon E5-2690v3 12C 2.6GHz, Aries interconnect, NVIDIA Tesla P100, Swiss National Supercomputing Centre (CSCS) 387,872 21,230.00 27,154.30 2,384 Aries Linux(CLE) Cray Sveitsi
6 Trinity Cray XC40, Xeon E5-2698v3 16C 2.3GHz, Intel Xeon Phi 7250 68C 1.4GHz, Aries interconnect, DOE/NNSA/LANL/SNL 979,072 20,158.70 41,461.70 7,578 Aries Linux(CLE) Cray Yhdysvallat
7 AI Bridging Cloud Infrastructure AI PRIMERGY CX2550 M4, Xeon Gold 6148 20C 2.4GHz, NVIDIA Tesla V100 SXM2, Infiniband EDR, National Institute of Advanced Industrial Science and Technology (AIST) 391,680 19,880.00 32,576.60 1,649 Linux Infiniband EDR Fujitsu Japani
8 SuperMUC-NG ThinkSystem SD530, Xeon Platinum 8174 24C 3.1GHz, Intel Omni-Path, Leibniz Rechenzentrum 305,856 19,476.60 26,873.90 3,939 Intel Omni-Path Linux (SUSE) Lenovo Saksa
9 Titan Cray XK7, Opteron 6274 16C 2.200GHz, Cray Gemini interconnect, NVIDIA K20x, DOE/SC/Oak Ridge National Laboratory 560,640 17,590.00 27,112.50 8,209 Gemini Linux(CLE) Cray Yhdysvallat
10 Sequoia BlueGene/Q, Power BQC 16C 1.60 GHz, Custom, DOE/NNSA/LLNL 1,572,864 17,173.20 20,132.70 7,890 Custom Linux (RHEL and CNK) IBM Yhdysvallat

Takaisin sivulle Rinnakkaisprosessointi

Lähteet[muokkaa]

Anthony, S. (2012) "The History of Supercomputers." ExtremeTech. April 10, 2012. http://www.extremetech.com/extreme/125271-the-history-of-supercomputers.

Computer History Museum (2018) ”7600 Supercomputer section.” Catalog Number: X1385.97U http://www.computerhistory.org/collections/catalog/X1385.97U

Department of Energy (2018) “Summit Supercomputer Ranked Fastest Computer in the World.” www.energy.gov, June 28, 2018. https://www.energy.gov/articles/summit-supercomputer-ranked-fastest-computer-world

European Extreme Data & Computing Initiative (2018) “European Exascale Projects.” https://exdci.eu/collaboration/exascale-projects

Ezell, S and R. Atkinson. (2016) “The Vital Importance of High-Performance Computing to U.S. Competitiveness.” Information Technology and Innovation Foundation. Report https://itif.org/publications/2016/04/28/vital-importance-high-performance-computing-us-competitiveness

Feldman, M. (2018a) “Cray Unveils Shasta, Its Supercomputer Platform for the Exascale Era” TOP500 The List. October 30, 2018. https://www.top500.org/news/cray-unveils-shasta-its-supercomputer-platform-for-the-exascale-era/

Feldman, M. (2018b) “Cray’s Next-Generation Supercomputer Headed to Berkeley Lab in 2020.” TOP 500 The List. October 31, 2018. https://www.top500.org/news/crays-next-generation-supercomputer-headed-to-berkeley-lab-in-2020/

Lohr, S (2018) “Move Over, China: U.S. Is Again Home to World’s Speediest Supercomputer” The New York Times, June 8, 2018.

McLauhlin, B (2018) “This Week In China Tech: China Targets Supercomputer Records, 80% Reduction In Parking Costs, And More.” August 13, 2018. https://www.forbes.com/sites/baymclaughlin/2018/08/13/this-week-in-china-tech-china-breaks-supercomputer-records-80-reduction-in-parking-costs-and-more/#508efc702799

Pettit, H. (2017) “China uses the world's fastest supercomputer to create the largest ever simulation of the universe using 10 TRILLION digital particles” Mail Online. August 1, 2017. https://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-4749506/Sunway-TaihuLight-supercomputer-simulates-cosmos.html

PTI (2018) “China Launches Exascale Supercomputer Prototype.” Tech News. August 6, 2018. https://www.news18.com/news/tech/china-launches-exascale-supercomputer-prototype-1835661.html

Sangani, P. (2018) Pratyush and Mihir in top 100 supercomputers. The Economic Times. June 26, 2018. https://economictimes.indiatimes.com/news/science/pratyush-mihir-in-top-100-supercomputers/articleshow/64743734.cms

ScienceDaily (2018) “First proof of quantum computer advantage.” ScienceDaily. October 18, 2018. https://www.sciencedaily.com/releases/2018/10/181018141107.htm

Simonite, T. (2018) “The US Again Has the World’s Most Powerful Supercomputer.” Wired Business. June 8, 2018. https://www.wired.com/story/the-us-again-has-worlds-most-powerful-supercomputer/

Stallings, W. (2016) Computer Organization and Architecture: Designing for Performance. 10th Global edition. New York: Pearson, 2016. Embeddded Intel Solutions: www.embeddedintel.com. http://www.embeddedintel.com/technology_applications.php?article=53

Stokel-Walker, C. (2018) “Why the US and China's brutal supercomputer war matters.” Wired. June 19, 2018. https://www.wired.co.uk/article/ibm-summit-supercomputer-china-taihulight-fastest-supercomputer

Trader, T. (2018a) US Plans $1.8 Billion Spend on DOE Exascale Supercomputing. HPCWire. April 11, 2018. https://www.hpcwire.com/2018/04/11/us-plans-1-8-billion-spend-on-doe-exascale-supercomputing/

Trader, T. (2018b) "US Leads Supercomputing with #1, #2 Systems & Petascale Arm." HPCWire. November 12, 2018. https://www.hpcwire.com/2018/11/12/us-leads-number-one-number-two-petascale-arm/

Trader, T. (2017) ”New Japanese Supercomputing Project Targets Exascale.” HPCWire. March 14, 2017. https://www.hpcwire.com/2017/03/14/new-japanese-supercomputing-project-targets-exascale/

The History of Computing Project. (2014) ”Cray -1.” https://www.thocp.net/hardware/cray_1.htm

Tung, L. (2017) “Now China outguns US in top supercomputer showdown: China already had the world's fastest supercomputer, but now it's crowding out the US in the top 500.” ZDNet. November, 14, 2017. https://www.zdnet.com/article/now-china-outguns-us-in-top-supercomputer-showdown/

Vaughan-Nichols, S. (2017) “Linux totally dominates supercomputers.” ZDNet, November 14, 2017. https://www.zdnet.com/article/linux-totally-dominates-supercomputers/

Wagstaff, K. (2012) “What, Exactly, Is a Supercomputer?” Time. June 19, 2012. http://techland.time.com/2012/06/19/what-exactly-is-a-supercomputer/

Wikipedia (2018a) “Cray-1.” https://en.wikipedia.org/wiki/Cray-1.

Wikipedia (2018b) “History of supercomputing.” https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_supercomputing.

Viitteet[muokkaa]

  1. suomenkielelle käännetty suoralainaus Simonite (2018) artikkelista, joka alkuperäiskiellellä on seuraava: “High-performance computing is absolutely essential for a country’s national security, economic competitiveness, and ability to take on scientific challenges.”
  2. suomenkielelle käännetty suoralainaus Ezell ja Atkinson (2018) raportista, joka alkuperäiskiellellä on seuraava: “High-performance computing is a strategic resource for economic competitiveness, scientific leadership, and national security. To remain a leader in the field, the United States must commit to sustaining a robust ecosystem for the technology.”
  3. 3,0 3,1 Tung (2017)
  4. Pettit (2017)
  5. Anthony (2012)
  6. 6,0 6,1 Computer History Museum (2018)
  7. The History of Computing Project (2014) ”Cray -1.” https://www.thocp.net/hardware/cray_1.htm
  8. Wikipedia (2018a)
  9. 9,0 9,1 9,2 9,3 Wikipedia (2018b)
  10. Trader (2018b)
  11. Lohr (2018)
  12. lisää tietoa löytyy taulukosta “Supertietokoneiden kymmenen kärkisijaa kesäkuussa 2018”
  13. McLaughlin (2018)
  14. National Research Center of Parallel Computer Engineering and Technology (NRCPC)
  15. The National Supercomputing Centre
  16. Pilot National Laboratory for Marine Science and Technology
  17. PTI (2018)
  18. Indian Institute of Tropical Meteorology (IITM)
  19. Sangani (2018)
  20. Wagstaff (2012)
  21. Simonite (2018)
  22. Department of Energy (2018)
  23. Stokel-Walker (2018)
  24. European Extreme Data & Computing Initiative (2018)
  25. Trader (2017)
  26. Trader (2018a)
  27. 27,0 27,1 Feldman (2018a)
  28. The National Energy Research Scientific Computing Center
  29. Feldman (2018b)
  30. ScienceDaily (2018)