Tehtävä 1, 18.4.-1.5., Karkki, Peri, ti 26.4. mennessä

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tehtävä 1 Opiskelijat tutustuvat Janne Matikaisen tutkimusraporttiin: Sosiaalisen ja perinteisen median rajalla [1] ja selvittävät millaisena yhteisönä tai joukkona sosiaalisen median sosiaalinen järjestelmä näyttäytyy? sekä Juha Suorannan Kriittinen pedagogiikka ja mediakasvatus – artikkeliin [2] ja pohtivat mitä tarkoitetaan ”mediayhteisöllisyydellä”? Tehtävä suoritettava ajalla 18.4-1.5.


Västäräkki

Sosiaalisen median käsite[muokkaa]

Sosiaalisen median käsite on hajanainen. Sillä on kuitenkin useita ominaispiirteitä, joista olennaisimmat on pyritty keräämään seuraavasti: Sosiaalisella medialla tarkoitetaan mediasisältöjen tuotannon hajauttamista eli sitä, että käyttäjät tuottavat palveluun sisältöä. Perinteinen media ja sosiaalinen media eroavat toisistaan siinä, että sosiaalisessa mediassa käyttäjät itse rakentavat sovelluksen sisältöä, mutta perinteisessä mediassa käyttäjät ovat vain kuluttajia. Sosiaaliselle medialle on tunnusomaista vuorovaikutteisuus, avoimuus, tasa-arvoisuus ja kaksisuuntaisuus, jotka osaltaan luovat sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä. Verkossa toimitaan kollegiaalisesti luoden sisältöä ja asioita yhdessä. Näin sosiaalisen median toimintamallissa yleisö tuottaa sisältöä palveluun yhteisöllisesti ja vuorovaikutuksellisesti ja palveluntuottaja lähinnä ylläpitää järjestelmää [1] Toiminta on jatkuvaa ja voidaan kuvata, että jopa prosessimaista dynaamista toimintaa. Sosiaalinen mediaa kutsutaan sateenvarjotermiksi. Se sisältää Lietsalan ja Sirkkusen mukaan erilaisia tyylisuuntia, kuten sisällön luomisen ja julkaisemisen, sisällön jakamisen, verkostoitumis- ja yhteisöpalvelut, yhteistuotannon, virtuaalimaailmat sekä liitännäiset, jolloin palvelua käytetään toisessa palvelussa. [1]

Erilaisten sosiaalisten medioiden määrä ja käyttö on lisääntynyt nopeasti muutamassa vuodessa. [1] Sosiaalisia medioita ovat mm. facebook, twitter ja youtube. Myös tämä Wikiopiston sivusto on sosiaalista mediaa, koska yhteistyössä ryhmämme kanssa tuotamme tänne sisältöä annettujen tehtävien mukaisesti.

Sosiaalisen median näyttäytyminen järjestelmänä[muokkaa]

Sosiaalisen median sosiaalista rakennetta kuvataan yhteisöksi, joukoksi ja verkostoksi. Onko verkkoyhteisö yhteisö ja miten ilmenee mediassa sosiaalisuus? Perinteinen yhteisöllisyys merkitsee kasvokkain oloa ja kommunikaatiota, mutta verkon on ajateltu myös edistävän yhteisöllisyyttä uudella tavalla. [1] Kommunikaatioon ei riitä vain keskustelu toisen kanssa, vaan siihen sisältyy myös toisen henkilön ilmeet ja eleet, joita ei verkon kautta pystytä kokonaisuudessaan huomioimaan.

Verkkoyhteisö on määritelty sosiaalisena ryhmänä, joka muotoutuu Internetissä, kun riittävä määrä ihmisiä osallistuu julkisiin keskusteluihin riittävän kauan liittäen siihen riittävästi inhimillisiä tunteita ja muodostavat henkilökohtaisten suhteiden verkon kyberavaruudessa. Usein käytetäänkin kuvaavaa sanontaa; ”Meidän media”. Verkkoyhteisön edellytyksinä voidaan pitää mm. ulkoisia syitä, kuten kiinnostuksen kohde ja yhteinen kieli sekä eriaikaisuutta, joka mahdollistaa suuren osallistumisen. Myös käyttäjäystävällisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta pidetään edellytyksinä verkko-yhteisöille. Verkkoyhteisöjen syntymisen edellytyksiä taas ovat verkon käytön tarkoitus, johon liittyy yksilön tarpeiden ja verkkoyhteisön toiminnan vastaavuus sekä yhteisön ja sen jäsenten luonne. Näiden tekijöiden yhteen sopiminen edesauttaa yksilön osallistumista yhteisöön. [1]

Usein sosiaalinen media kerää suuria joukkoja ympärilleen. Ihmisten toiminta ja osallistuminen verkossa jaetaan osa-alueisiin: jakaminen, osallistuminen ja luominen. [1] Sosiaalisessa mediassa voidaan käyttää hyödyksi myös toisten asiantuntijuutta ja hyödyntää sitä monella eri tavalla. Yhteisöön kuuluvuuden tunne motivoi ja luo sisäistä motivaatiota, kun toimintaa ei arvioida perinteisin kriteerein.

Perinteinen media on ollut joukkojen ja massayleisöjen aikaa ja sosiaalinen media jatkaa tätä toimintaa, kun käyttäjät tuottavat sisältöä palvelun ehdoilla. Onko verkossa tapahtuva viestintä vähemmän sosiaalista kuin kasvokkain oltaessa? [1] Verkossa ihmiset voivat ilmaista itseään anonyymisti tai itsensä "paljastaen". Toisaalta verkossa toimiessa voi olla uskaliaampi ilmaisemaan omat mielipiteensä kuin kasvotusten muiden ihmisten kanssa. Sosiaalista mediaa käyttäessä saa itse valita omat kiinnostuksen kohteensa ja osallistua niihin haluamallaan tavalla. Sosiaalisessa mediassa tehdään yhdessä asioita ja luodaan sisältöjä usein avoimeen verkkoon ja yleensä ilman selkeitä rajoja ja rooleja. Sosiaalinen media perustuu joukkoihin, mutta toiminta on itsenäistä. Kyse on siis yksilölähtöisestä sosiaalisuudesta, jossa syntyy yhteisöllisyyttä. [1]

Monet sosiaalisen media palvelut, kuten Facebook ja Twitter, ovat tuttuja useimmille verkon käyttäjille. Facebookin lisäksi vilkasta sosiaalista elämää eletään myös muissa verkkoyhteisöissä ja keskustelusivustoilla. Sosiaalisen median palveluiden käyttäjän kannattaa harkita, mitä itsestään ja muista kertoo ja kenelle. Palveluissa on yleensä erilaisia tapoja suojella omaa yksityisyyttään. Monilla keskustelupalstoilla käytetään nimimerkkiä, ja oikea henkilöllisyys kerrotaan vain sivuston ylläpitäjälle. Facebookissa taas esiinnytään omalla nimellä ja kuvalla. Siellä omia tietoja voi nimeä ja kuvaa lukuun ottamatta kuitenkin rajata yksityisyysasetuksilla vain omien, valittujen tuttujen näkyville. Sosiaalisen median palveluiden käyttäjän kannattaa harkita, mitä itsestään ja muista kertoo ja kenelle. Suurimmat suomalaiset palveluntarjoajat ovat sitoutuneet noudattamaan Sosiaalisen median käytännesääntöjä.[3] Niitä noudattavat yhteisöt antavat palveluissaan tietoa muun muassa

  • turvallisesta ja hyväksyttävästä palveluiden käytöstä
  • tavoista, joilla väärinkäytöksistä voi ilmoittaa palveluntarjoajalle
  • työkaluista, joilla henkilökohtaisten tietojen suojataan.

Erityisesti Facebookissa on usein erilaisia linkkihuijauksia. Linkki ja kehotus klikkaamiseen tulevat näennäisesti kaverilistalla olevalta henkilöltä. Linkit ovat tarjoavinaan usein esimerkiksi kohauttavia videoita tai kuvia, ilmaisia tuotteita tai palveluita tai muuta vastaavaa. Klikkaamalla linkkiä ei kuitenkaan yleensä pääse haluttuun tietoon, vaan se johtaa linkin leviämiseen eteenpäin omalle kaverilistalle, joskus omien henkilökohtaisten tietojen päätymiseen huijareille tai maksullisen palvelun tilaamiseen. Joskus linkit sisältävät myös haittaohjelmia. Kannattaa siis harkita ennen kuin klikkaa!

Mitä on mediayhteisöllisyys[muokkaa]

Suorannan mukaan [4] mediayhteisöllisyyteen ja mediakasvatuksen teoretisointiin pääsee hyvin sisälle Deweyn väitteestä, jonka mukaan yhteisö tapahtuu viestinnässä: kommunikaatio rakentaa ja ylläpitää yhteisyyttä, jonka puitteissa ihmisten yhteiselämä käy mahdolliseksi (Pietilä 1997, 126)

Yhteisöllisyys on perinteisesti liittynyt yhdessäoloon, jaettuun aikaan ja tilaan. Mediayhteisöllisyys syntyy myös yhdessäolon ja vuorovaikutuksen kautta, mutta siinä ei tarvita fyysistä läheisyyttä. Tämä tila löytyy internetistä esim. harrasteryhmän keskustelupalstalta tai facebookin verkkopelistä. Suorannan mukaan (1998, 40-41) mediayhteisöllisyydessä on kyse kevyestä yhteisöllisyydestä, johon liittyy hetkellinen viihtyminen sekä sisäisten, näkymättömien, symbolien käyttö ja lisääminen. Suoranta, Juha (1998). Kriittinen pedagogiikka ja mediakasvatus. Tiedotustutkimus 21 (1), 32-45 [2] Mediayhteisöllisyys näyttäytyy eri tavoin sovelluksia ja käyttäjäryhmiä vertailtaessa. Esimerkiksi Facebookia on kritisoitu sen pinnallisuudesta ja tyhjänpäiväisistä kommenteista. Toisaalta suljetummissa yhteisöissä keskustelu voi olla syvällistä ja tunnepitoista. Yhteisöllisyys voi olla hyvinkin vahvaa.

Sosiaalisen median yhteisöllisyys ei sulje pois perinteistä yhteisöllisyyttä, vaan ne voivat limittyä toisiinsa. Esimerkiksi Sihvosen artikkelissa haastateltu Antti Tulila, Vetovoimainen Vesanto hankkeen vetäjä, näkee alueen laajan Facebook-kannatuksen kuvaavan maaseudun yhteisöllisyyden uutta nousua. Yhteisöllisyyden epäiltiin olevan katoamassa kyläkoulujen ja muiden kohtaamispaikkojen mukana, mutta talkoohenki ja auttamisen halu ovat tehneet uutta tulemista sosiaalisen median tuella. Arkielämän kiinnostuksen kohteita kannatetaan myös Facebookissa. [5] Toisaalta postmoderni yhteiskunta on nähtävissä myös uudessa yhteisöllisyydessä. Perinteinen kylähenki, joka perustui sukupolvesta toiseen jatkuneeseen yhteisöllisyyteen ja naapuriapuun, ei sellaisenaan näyttäisi olevan tulossa takaisin. Jonkin asian kannattaminen ja tukeminen on nykyisin lyhytjänteisempää, tiettyyn tapahtumaan, tilanteeseen tai ajanjaksoon liittyvää.

Mediakasvatuksen suosio on kasvanut yhteiskunnan muuttuessa. Kommunikoiminen ja arkipäiväiset asioinnitkin, kuten pankkiasiat tapahtuvat välineiden kautta. Sosiaalinen media antaa mahdollisuuden kommunikoida monen ihmisen kanssa, silloin kun itselle siihen parhaiten aikaa löytyy. Sosiaalisen yhteisön kautta voi ja saa kommunikoitua arkipäivän asioista tai suuremmista kysymyksistä ystävien tai vieraiden, tuttujen ja julkisuuden sekä eri ammattikuntien henkilöiden kanssa. Mediakasvatukseen tulisi kiinnittää paljon huomiota, koska jo pienet koululaiset toimivat paljon erilaisissa sosiaalisissa medioissa. Kuitenkin heidän ymmärryksensä verkon kaikista mahdollisuuksista, hyvistä ja huonoista, on vielä vajavaista. Tekniikan kehitys on viime vuosina ollut niin huimaa, että nuori aikuinenkin on välillä päästään pyörällä "internetin ihmemaailmassa".

Sosiaalinen media ja sen yhteisöllisyys ei kosketa kaikkia. Esimerkiksi Facebook-sivustossa arvioidaan olevan miljoona suomalaista, joten pääosa suomalaisista ei ole liittynyt ko. yhteisöön. Osallistujien osuus vaihtelee alueittain, pääkaupunkiseudulla arvioidaan niitä olevan eniten, kun taas maakunnissa vähemmän. Tarkkoja lukuja ei pystytä kuitenkaan ilmoittamaan. [6] Tuottaako mediayhteisöllisyyden korostaminen kahta 'luokkaa': ihmiset, jotka ovat mukana sosiaalisessa mediassa ja ihmiset, jotka eivät ole joko omana kannanottonaan, tietoteknisen osaamisen puuttumisen tai tietoteknisten välineiden ja yhteyksien puuttumisen vuoksi. Pelkona on, että sosiaalisen median ulkopuolelle jättää samalla ulkopuolelle vapaa-ajan toiminnoissa ja syrjäyttää lähiyhteisössä. Kasvoikkain tapahtuvat kohtaamiset voivat vähentyä, koska ihmiset tapaavat toisiaan verkon välityksellä. Tämä on helpottanut yhteydenpitoa kaukana asuviin ja vahvistanut näitä suhteita, mutta samalla perinteisen lähiverkoston ihmissuhteet kaventuvat.

Internetin käyttö on yleensä vieras asia iäkkäimmille henkilöille. Tämän hetken vanhukset eivät ole "joutuneet" esim. työelämässä liittymään informaatioteknologian maailmaan. Jokin aika sitten oli uutinen, jossa kerrottiin kehiteltäväksi olevan ohjelman/ median vanhuksille. Siitä puhuttiin ratkaisuna vanhusten yksinäisyyteen. Näin heillä olisi mahdollisuus seurustella ja kommunikoida, vaikka eivät pääsisi liikkumaan esim. kotoa pois. Kotihoidossa suunnitellaan valtakunnallisesti hoidon apuvälineenä yhteyttä netin kautta hoitajien ja asiakkaiden välillä. Nykyisillä vanhuksilla ei vielä ole nettiyhteyksiä,mutta tilanne on toinen jo kymmenen vuoden kuluttua. Tekniikkaa pitää osata käyttää kotihoidon apuna,mutta se ei tietenkään korvaa hoitamista,vaan on siihen vain jonkinlainen apu. Tulevaisuuden hoitamisen ongelmat pyörivät muistisairaiden kotona pärjäämisen lisäämisessä, esim. tekniikan avulla voidaan seurata millä alueella asiakas liikkuu ja poistuuko hän siltä alueelta,joka on hänelle rajattu "sallituksi" liikkuma-alueeksi. Mielenkiintoista,millaisia mahdollisuuksia internetyhteys antaa kotihoidon tukemiseen.

Opiskelua on vaikea välttää verkossa, siihen on käytännössä pakko osallistua.

Lähteet[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 Matikainen. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Matikainen” on määritetty usean kerran eri sisällöillä Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Matikainen” on määritetty usean kerran eri sisällöillä Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Matikainen” on määritetty usean kerran eri sisällöillä Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Matikainen” on määritetty usean kerran eri sisällöillä Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Matikainen” on määritetty usean kerran eri sisällöillä Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Matikainen” on määritetty usean kerran eri sisällöillä Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Matikainen” on määritetty usean kerran eri sisällöillä Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Matikainen” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. 2,0 2,1 Suoranta.[http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/nelli/verkkoaineistot/yht/suoranta.pdf
  3. Sosiaalisen median käytännesäännöt
  4. Suoranta 1998, s. 41
  5. Sihvonen.
  6. UUSISUOMI.