Tehtävä 4: Terhi74

Wikiopistosta

Kanerva kommentoi: Oikein hyvä arviointi, joka on lisäksi jäsennelty oivallisesti.Kommentoin joitakin kohtia tästä tehtävästä. Kirjoitatte:"Itse kunkin pohdittavaksi jää, mikä on päällimmäinen oppimisfunktio: itselle tärkeän tiedon ja ymmärryksen saavuttaminen, jonkunlaisen työkaluosaamisen omaksuminen vai yhteismitallinen suorittaminen." Varmasti juuri näin ja huono tavoite ei ole, jos noista kolmesta osa-alueesta useampi toteutui. "Tehtävissä olisi ollut mukava kokeilla erilaisia lähestymistapoja tehtävien tekemisen suhteen ja tutustua erilaisiin tekniikoihin – lopputulos tuskin suuresti kärsisi verrattuna siihen, että tekee kaikki tehtävät samalla tavalla, mutta oppiminen olisi laveampaa." Tämä voisi olla hyvä idea, mutta tässä oli nyt tarkoitus tutustua tähän alustaa ja tässä oli lisäksi tarkoitus oppia prosessikirjoittamista, joka ei voi toteutua, jos tehdään monella tavalla, vaan se kehittyy jokaisen tehtävän myötä. Pohditte, että:"Pelkkä suoritusorientaatio ei välttämättä ole tavoiteltava asia: miksi kirjottaa uudestaan moneen kertaan samaa tekstiä ja siten kasvattaa tarkoituksettoman roskan määrää bittiavaruudessa? Kuka näitä jaksaa ja viitsii lukea?" Olisin sitä mieltä, että "roskan" määrää voidaan kasvattaa missä vain, ei tuo bittiavaruus ole kuin yksi paikka. Oppimisen ideana ei ole tuottaa yleisesti luettavia tekstejä, mutta tämä oppimisalusta kuitenkin mahdollistaa senkin. Yleensä esseet tulevat opettajan sähköpostiin, eikä niitä kukaan muu edes voi lukea. "Kynnys korjata toisten tekstejä oli suuri." Tämä on varmasti jokaisen kohdalla mielessä, kuinka korjata tai puuttua toisen tekemään. Yhdessä sovitut pelisäännöt helpottavat tilannetta ja madaltavat kynnystä puuttua toisen tekemisiin. Tavoitehan ryhmällä on vain yksi ja yhteinen.


Tehtävä 4 Arviointiviikko

Aikataulu[muokkaa]

Aikataulu oli kohtuullisen tiivis, mutta selkeä. Kurssin kokonaispituus oli myös verrattaen lyhyt. Tämäntyyppisen kurssin pitääkin olla tiivis; en usko että lisäaika olisi tuonut tehtäviin sen enempää laatua. Tehtävät olivat monipuolisia ja oli hyvä että ne muuttuivat vaativammiksi pikkuhiljaa.

Toinen vaihtoehto olisi ollut kehittää samaa tehtävää eteenpäin yhä tarkentuvin tehtävänannoin. Ehkä tämä olisi kuitenkin ollut haastavaa ja käynyt pidemmän päälle puuduttavaksi.

Wikiopisto oppimisympäristönä[muokkaa]

Opppimisympäristönä wikiopisto oli monimutkainen ja minua aluksi hämäsi se, että kirjoitteluun saattoi ottaa osaa, vaikka ei ollut kirjautunut sisään; historialehdellä näkyy, että muillekin oli välillä käynyt niin, kun tekstiä on muokattu, mutta meistä kenenkään nimeä ei ole näkyvillä. Yhdessä välissä Wikiopistossa oli huoltokatkos eikä tekstiä voinut tallentaa. Huomasin huoltokatkoksen vasta, kun yritin ja yritin tallentaa, eikä se onnistunut. Kun sitten myöhemmin yritin liittää wordiin säilömääni tekstinpätkää mukaan, se ei enää sellaisenaan sopinut mukaan, kun tekstiä oli tullut muilta lisää.

Ongelmaksi muodostui myös, kun samaa tekstiä oli muokkaamassa samaan aikaan kaksi eri henkilöä. Toisen tallennukset eivät onnistuneet samaan aikaan. Ratkaisu tähän löytyi kuitenkin leikkaamalla ja liimaamalla teksti uudelleen sovittaen se toisen kirjoittamaan.

Liikkuminen wikiopistossa oli vähän ongelmallista. Useaa ikkunaa ei voinut pitää samaan aikaan auki. Jos halusi välillä lukea, mitä tehtävänannossa sanottiinkaan, tuli sivu hakea alusta uudelleen esille. Lisäksi lähteet oli helpompi printata ulos kuin liikkua aina uudelleen samojen ikkunoiden välillä.

Wiki oli työkaluna vieras niin tekinisesti kuin mahdollisuuksiltaan. Ei ole aivan helppoa orientoitua uuteen tapaan ”oppia”. Niinpä muokkaamien ja liikkuminen oli alussa työlästä, vaikeaa ja hidasta. Perehtyminen työkaluun oli omasta motivaatiosta ja aikaresurssista riippuvainen. Jokainen loi omissa oloissaan oman käsityksensä tästä oppimisympäristöstä, ryhmä loi alkutapaamisessa vain löyhät säännöt, sen jälkeen ei ollut toimivaa reaaliaikaista foorumia, missä keskustella ja löytää yhteistä konsensusta tavoitteista. Itse kunkin pohdittavaksi jää, mikä on päällimmäinen oppimisfunktio: itselle tärkeän tiedon ja ymmärryksen saavuttaminen, jonkunlaisen työkaluosaamisen omaksuminen vai yhteismitallinen suorittaminen.

Oma panos[muokkaa]

Jokainen taisi eniten panostaa siihen tehtävään, joka oli omalla vastuulla. Toiset olivat ahkerampia kirjoittamaan ja ehtivät käydä ahkerammin katsomassa valmistuvaa tekstiä. Paras oppi ehkä aiheen kannalta tuli, kun aina kun kävi katsomassa teksitiä, joutui lukemaan muiden kirjoitukset tarkkaan, ettei kirjoittanut samoja juttuja uudelleen. Välillä oli myös hankalaa, kun luki materiaalia ja alleviivasi kohtia, jotka tuntuivat tärkeiltä ja sitten, kun oli saanut hahmoteltua sopivan ajatuksen kasaan ja pääsi kirjoittamaan sitä, niin se olikin jo tekstissä käsitelty.

Katselemassa käymisestä ei jää jälkeä. Samoin voi käydä myös muokkauksen yhteydessä, jos ei ole huomannut kirjautua sisään.

Työskentelytehokkuuteen vaikuttaa myös ryhmä: onko yhteistä historiaa vai ei: voi kysyä, kuka oppii eniten ja mitä oppii se, joka osallistuu erilaisiin ryhmiin ja orientoituu aina uuteen verrattuna siihen, joka tekee tuttujen kanssa ja pääsee heti itse asiaan. Onko oppimisen lähtökohta tarpeessa vai tavoitteessa? Oppimista on ainakin vaikea aikatauluttaa – oivallukset voivat tulla viiveellä... Ryhmässä toimittaessa vaikuttavat aikataulujen yhteen sovittamisen vaikeus, erilaiset elämäntilanteet, erilaiset persoonallisuudet ja viestintätävat. Kukin meistä on tehnyt varmasti moninaisia ryhmätehtäviä ja Wikin ongelmista huolimatta kurssi oli mielenkiintoinen kokeilu.

Tehtävien sisällöt[muokkaa]

Tehtävät olivat laajoja ja edellyttivät hyvää tutustumista materiaaliin. Annetut materiaalit palvelivat hyvin tehtävien sisältöä. Oli hienoa että materiaalit olivat heti saatavilla, eikä lähteiden hankinnassa ollut ongelmia. Kurssi muistutti, että paljon hyvää ja arvioinninkestävää materiaalia löytyy ihan internetin välityksellä. Tehtävät olivat myös sen luontoisia, että niihin saattoi itse hankkia lisää lähteitä. Haasteellisinta lisälähteiden löytäminen oli kolmannessa tehtävässä.

Prosessikirjoittamisen idea ei liene totetutunut optimaalisella tavalla. Tehtävissä olisi ollut mukava kokeilla erilaisia lähestymistapoja tehtävien tekemisen suhteen ja tutustua erilaisiin tekniikoihin – lopputulos tuskin suuresti kärsisi verrattuna siihen, että tekee kaikki tehtävät samalla tavalla, mutta oppiminen olisi laveampaa. Kokonaisuuden kannalta olisi ollut hyvä, jos ryhmämme olisi tavannut "livenä" edes kerran. Kasvokkain on helpompi kehittää työskentelyä ja muuttaa toimintatapoja. Jälkeenpäin tulee mieleen, että olisimme voineet myös tavata skypessä ryhmänä ja kokeilla keskustelua sitä kautta. Tietenkin se olisi vaatinut, että kaikilla on tarvittavat välineet käytössään.

Tämäntyyppisessä työskentelyssä vastuu omasta työskentelystä korostuu. Itselleni tuotti haastetta muistaa kaikki kurssiaikataulut, sillä elämäni on muun opiskelun takia kiireistä ja palautuspäivämääräpainotteista muutenkin.

Tällä hetkellä tuntu siltä, että kurssin paras anti ovat lähdeartikkelit ja aihealueeseen perehtyminen omatoimisesti. Tämä oppiminen ei ollenkaan välttämättä näy ryhmän yhteisessä tuotoksessa. Parhaimmillaan oppiminen voi kumuloitua, kun toiset tuovat uusia näkökulmia teksitiin. Voi myös käydä päin vastoin, eli teksti voi olla liian monien kompromissien tulos ja siksi köyhää. Olennaisista asioista ja näkökulmasta voidaan olla eri mieltä, mutta se ei käy ilmi mistään. Pelkkä suoritusorientaatio ei välttämättä ole tavoiteltava asia: miksi kirjottaa uudestaan moneen kertaan samaa tekstiä ja siten kasvattaa tarkoituksettoman roskan määrää bittiavaruudessa? Kuka näitä jaksaa ja viitsii lukea?

Ryhmän toiminta[muokkaa]

Wikipedian lisäksi käytimme sähköpostia viestintävälineenä. Sähköpostitse keskustelimme lähinnä työssä nousseista ajatuksista ja aikataulusta.

Ryhmän jäsenillä oli erilaisia tyylejä kirjoittaa. Osa kirjoitti ensin Wordiin ja sitten vasta liitti valmiin tekstin tänne. Osa taas muokkasi tekstiä ainoastaan täällä, jolloin historiatietoihin tuli enemmän kirjauksia saman henkilön nimissä, vaikka osa muutoksista oli vain pieniä.

Kynnys korjata toisten tekstejä oli suuri. Onneksi ryhmän jäsenet sovittivat hyvin tekstinsä muiden kirjoittamaan, sillä emme juurikaan korjanneet kenenkään kirjoituksia muuten kuin siirtämällä tekstin paikkaa ja muotoilemalla otsikkoa uudelleen.

Aikatauluja oli haasteellista sovittaa yhteen. Teimme niin, että palautimme työn vasta loppuvaiheessa, jos huomasimme, että joku ei ollut kirjoittanut lainkaan. Näin kaikki saivat osallistua kaikkiin tehtäviin.