Tieto verkossa

Kohteesta Wikiopisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä itseopiskelumateriaali on tehty ja tarkoitettu kaikille niille, jotka haluavat vastauksia joihinkin keskeisiin tieteellisen tiedon haun kysymyksiin. Alunperin materiaali on tehty Turun yliopiston Avoimen yliopiston tiedonhaun kurssin tueksi.

I Arkiajattelusta tieteelliseen tietoon[muokkaa]

Arkiajattelu vs. tieteellinen tieto[muokkaa]

Tieteellä tarkoitetaan ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja kriittistä tutkimista ja sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta. Tieteellisellä taas tarkoitetaan tieteeseen kuuluvaa, sitä koskevaa, sen vaatimusten mukaista ja sille ominaista.(1) Tieteellinen tieto esitetään usein arkitiedon vastaparina. Yliopisto-opintojen aikana harjaannut erottamaan nämä kaksi ja myös itse tuottamaan tieteellistä tietoa arkitiedon sijaan.

  • Lue Itä-Suomen yliopiston tuottama sivu Tieto ja tiede ja Suomen Akatemian sivu Mitä tiede on?
  • Mieti, mikä internetin tiedosta on arkitietoa ja mikä tieteellistä tietoa. Miten erotat ne toisistaan?

Tieteellisen tiedon tunnistamisessa haasteellista on se, että tieteellistä tietoa ei ole merkitty millään yksinkertaisella leimalla. Jokaisen tiedon käyttäjän on itse selvitettävä, onko käsillä oleva tieto tieteellistä vai ei. Myös se on osa yliopisto-opintoja. Tieteellinen tieto voi olla myös vanhentunutta tai väärää. Yksi tieteen ominaisuuksista onkin edistyvyys; se korjaa itse itseään eikä ole koskaan valmis. Tieteellisen tiedon tunnistaminen ja arvioiminen on jokaisen tieteen harjoittajan tärkeimpiä tehtäviä.

Tiedon arviointi[muokkaa]

Mihin asioihin sitten tiedossa kannattaa kiinnittää huomiota?

  • Tutustu Lääketiedon luotettavuuden pohtimista varten tehtyyn KATSE-muistilistaan ja mieti, miten sitä voisi soveltaa muuhun, internetistä löytyvään, tietoon.
  • Lue Tampereen yliopiston kirjaston kirjoittama lista asioista, joita kannattaa ottaa huomioon tiedon arvioinnissa.
  1. Lue lyhyt selostus lähdekritiikistä (Tampereen yliopiston kirjasto).
  2. Perehdy Internet-aineiston arviointikriteereihin (Tampereen yliopiston kirjasto).
  3. Tutustu myös Jyväskylän yliopiston kirjaston tekemiin sivuihin
    1. Valitse tieteellisiä ja luotettavia lähteitä
    2. Miten arvioit Google-hakuasi?
    3. Arvioi kriittisesti Internetin aineistoja

II Tieteellisen tiedon paikat[muokkaa]

Tieto tietokannoissa[muokkaa]

Erilaista tietoa - ei pelkästään tieteellistä tietoa - tuotetaan nykyään niin paljon, että sitä on enää mahdoton hallita ilman tietokantoja. Tietokannat ovat tehokas tapa tallentaa tietoa, jonka voi tallennuksen jälkeen hakea tietokannasta sen omalla hakuohjelmalla. Esimerkiksi oman kännykkäsi yhteystiedot muodostavat oman tietokantansa; tallennat ne tiettyyn paikkaan ja pystyt myöhemmin etsimään tallentamasi tiedot esille tietyllä tavalla.

Tietokanta ja hakuohjelma muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jota sanotaan hakupalveluksi. Jotta tieto saadaan ulos tietokannoista, on tehtävä tiedonhaku, jonka tavallinen tietokannan käyttäjä tekee luonnollisen kielen avulla, omilla hakusanoillaan. Esimerkiksi omassa kännykässäsi haet tiedon esille henkilön nimellä. Huomaa kuitenkin, että jos olet tallentanut yhteystiedot vaikka henkilön oikealla nimellä, mutta haet hänen tietojaan hänen lempinimellä, et välttämättä löydä yhteystietoja. Sama pätee tietokantoihin: sinun käyttämäsi hakutermi ja hakusana voi olla täysin eri kuin tietokantaan tiedon tallentaneen henkilön, vaikka tarkoittaisittekin samaa asiaa.

Tätä itseopiskelumateriaalia lukiessasi on hyvä ymmärtää, että on olemassa

Kaikki määritelmät ovat peräisin Tietotekniikan termitalkoot -sivustolta.

Toinen Googlen perustajista, pääjohtaja Larry Page, on kuvannut täydellistä hakukonetta sellaiseksi, joka "ymmärtää täsmälleen, mitä tarkoitat, ja palauttaa täsmälleen sellaisia tuloksia kuin haluat"(2). Tällaista hakukonetta ei tällä hetkellä ole olemassa.

Avoin verkko vs. syvä verkko[muokkaa]

Tunnetuin ja käytetyin avoin tietokanta on Google, joka on myös yksi maailman suurimpia. Google on helppokäyttöinen ja maksuton, joten houkutus käyttää sitä myös yliopisto-opinnoissa on suuri. Mikään kone - ei edes Google - ei kuitenkaan löydä läheskään kaikkea verkossa olevaa tietoa. Tuota saavuttamatonta osaa verkossa olevasta tiedosta kutsutaan mm. nimillä syvä verkko, näkymätön verkko, deep web ja invisible web. Näkymätön verkko sisältää mm.:

  • sivut, joiden linkitys on kielletty ja/tai estetty
  • sivut, joille pitää erikseen rekisteröityä
  • ns. dynaamiset sivut (lue niistä lisää: Verkkosivu)
  • monet maksulliset tietokannat, joihin kerätään tieteellistä tietoa ja tietoa tieteellisestä tiedosta

Pohdintatehtäviä:

  1. Lue esimerkiksi The New York Timesissa ilmestynyt artikkeli Exploring a 'Deep Web' That Google Can't Grasp.
  2. Tutustu asiaan tarkemmin Elonin yliopiston palvelimelta löytyvän artikkelin avulla (linkki avaa pdf-tiedoston).
  3. Tutki englanninkielisen Wikipedian listaa akateemisista hakukoneista ja tietokannoista. Vertaile niiden maksullisuutta/maksuttomuutta ja tutustu niiden aihealueisiin ja kuvauksiin.

Open access[muokkaa]

Open access -termillä tarkoitetaan yleensä tieteellistä julkaisua, joka on luettavissa internetistä ilmaiseksi ja esteettömästi. Open access (OA) perustuu ajatukseen siitä, että tiedon pitäisi olla lähtökohtaisesti vapaasti kaikkien saatavissa. Varsinkin julkisrahoitteisen tutkimustiedon kohdalla vaatimus avoimesta verkkojulkaisemisesta on nykyisin hyvin vahva.

OA-lehdet
Vapaasti verkossa olevaa tieteellistä tietoa voit hakea myös tavallisilla hakukoneilla, mutta saat rajattua suuren osan turhista tuloksista pois, kun teet hakusi suoraan tietokantoihin, jotka sisältävät vain tai suurelta osin tieteellistä tietoa. Esimerkiksi vapaasti verkossa olevia tieteellisiä lehtiä on koottu useille verkkosivuille:

Lisää avoimen aineiston linkkejä Suomen open access -työryhmän, FinnOA:n sivuilla.

OA-opinnäytteet
Vapaasti verkossa olevia opinnäytteitä (mm. pro gradu- ja lisensiaatintöitä sekä väitöskirjoja) on koottu hyvin erilaisiin palveluihin eri puolilla maailmaa. Suurimmat yksittäiset suomalaiset palvelut ovat

  • Theseus: ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä ja julkaisuja
  • Doria: mm. Turun yliopiston verkkojulkaisut, Kansalliskirjaston digitoimat artikkelit ja aineistot
  • Helda: Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

Monilla suomalaisilla yliopistoilla on opinnäytetöitä ja julkaisuja varten oma verkkopalvelunsa; voit tutustua niihin esimerkiksi Jyväskylän yliopiston www-sivulla OA-tutkimuksia, OA-linkkejä.

Voit halutessasi käydä yllä mainituissa hakupalveluissa ja tutkia, mitä ne sisältävät ja mitä niillä on tarjota juuri sinulle. Voit myös yrittää hakea tietoa Googlella ja katsoa, olisiko tulosten joukossa noita mainittujen lähteiden aineistoja. Yhtä yhteistä hakukonetta niillä ei ole.

III Haku tietokannoista[muokkaa]

Yleistä
Ennen kuin aloittaa tiedonhaun, olisi hyvä tietää jotain sen periaatteista. Tutustu esimerkiksi Opetushallituksen www-sivuihin:

Haku Googlella Googleakin voi käyttää hieman tehokkaammin: tutustu esimerkiksi Googlen omiin ohjeisiin

Tee nyt harjoitus käyttämällä Googlen Tarkkaa hakua. Vertaile tuloksia, kun haet esimerkiksi fraasia Turun yliopisto kolmella eri tavalla:

  • kaikilla sanoilla,
  • täsmällisellä ilmauksella ja
  • millä tahansa sanoista.

Kiinnitä huomiota eri hakutavoilla saamiesi tulosten määriin: mitä huomaat ja mistä luulet sen johtuvan?

Tieteellisen tiedon hakukoneet Myös tieteellisen tiedon hakua varten on kehitetty erilaisia hakupalveluja. Oulun yliopiston sivuilla on luettelo Parhaat hakukoneet, joiden joukossa on listattu kymmeniä erilaisia tieteelliseen tietoon liittyvää hakukonetta. Oulun listasta puuttuu uusin: Microsoft Academic Search. Vanhastaan tunnetuin ja käytetyin on kuitenkin Google Scholar.

  1. Tee nyt haku omasta aiheestasi ensin tavallisella Googlella ja sitten Google Scholarilla; mitä eroja huomaat tuloksissa?
  2. Lue Googlen omilta www-sivuilta lisätietoja Google Scholarista ja mieti, voitko luottaa tuloksiin?
  3. Voit myös tutustua Oulun yliopiston kirjaston Google Scholar -ohjeisiin

Kirjastotietokannat[muokkaa]

Usein hyvä paikka aloittaa on kirjastotietokanta. Lähes kaikki Suomen kirjastotietokannat ovat avoimesti verkossa ja kaikkien käytettävissä. Kirjastotietokannoissa kirjastot ilmoittavat, mitä aineistoa kussakin kirjastossa on ja miten se on saatavana. Huomattavaa on, että kirjastotietokannoissa ei yleensä ole tietoa kirjojen tai lehtien sisällä olevista artikkeleista, vaan niistä on tehty omia tietokantojaan.

Melinda
Suuri osa aiemmin mainituista OA-aineistoista on koottu kansalliseen Melinda-tietokantaan (entinen Linda-tietokanta), jossa kaikki korkeakoulukirjastot ilmoittavat tiedot aineistoistaan. Melinda sisältää tiedot kunkin kirjaston painetuista kirjoista ja lehdistä sekä usein myös kyseisen kirjaston OA-aineistosta.

Jos haluat Melindasta esille vain elektronisen aineiston, tee hakusi Monikenttähaku-välilehdellä ja rajaa hakusi koskemaan vain e-aineistoa. Jos haluat sen lisäksi rajata hakusi koskemaan vain opinnäytteitä, valitse Aineisto-kohdasta Opinnäytteet.

Frank
Frank-hakupalvelun avulla voit hakea tietoa lähes kaikkien avointen suomalaisten kirjastojen kirjoista ja muusta aineistoista. Frank on tarkoitettu ennen kaikkea aineiston paikantamiseen eli saat selville, mistä kirjastoista haluamasi aineisto on saatavilla tai varattavissa.

Kaukopalvelu
Jos löydät kirjan tai lehden jostain muualta kuin oman paikkakuntasi kirjastosta, voit pyytää omaa kirjastoasi tilaamaan kirjan tai artikkelin itsellesi. Siihen käytät oman kirjastosi kaukopalvelua. Yleensä kaukopalvelusta peritään jokin maksu, joka määräytyy aina sen kirjaston mukaan, jossa kaukolainatilauksen teet. Oman kirjastosi maksu taas saattaa pohjautua lainan lähettävän kirjaston hintoihin. Kysy lisätietoja omasta lähimmästä kirjastostasi!

  • Lisätietoa kaukopalvelusta saat esimerkiksi Turun yliopiston kirjaston www-sivuilta.
  • Muista kuitenkin, että omassa kirjastossasi käytännöt ovat erilaiset ja ne saat tietoosi vain sieltä kysymällä!

Oman kirjastosi tietokanta - Volter
Helpoimmalla ja halvimmalla pääset tietenkin, kun tutustut ensimmäisenä oman kirjastosi tarjontaan ja palveluihin. Turun yliopiston opiskelijoiden käytössä on Turun yliopiston kirjaston tietokanta Volter, josta löydät tiedot Turun yliopiston kirjaston kirjoista ja painetuista lehdistä

ResearchGuides – http://libguides.utu.fi

Mitä löytyy mistäkin?[muokkaa]

Mitä löytyy mistäkin? on hyvä kysymys, johon ei ole olemassa yhtä tyhjentävää vastausta. Tässä kuitenkin joitain karkeasti yksinkertaistettuja vastauksia kirjastojen osalta:

Kirjat ja lehdet[muokkaa]

  • paperiset, painetut kirjat ja lehdet - tiedot kirjastoissa olevista painetuista kirjoista ja lehdistä löydät kirjastotietokannoista ( = Volter, Alma, Vaski, Aura jne.)
    • Suomessa kattavimmat kirjastotietokannat ovat Melinda (entinen Linda), joka on Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta, ja Frank-monihaku, jolla voit hakea miltei kaikista suomalaisista kirjastoista yhtäaikaa
  • elektroniset kirjat - tietoja Turun yliopiston hankkimista e-kirjoista löydät Volter-tietokannasta
  • elektroniset lehdet - tiedot suurimmasta osasta Turun yliopiston hankkimia e-lehtiä löydät Nelli-portaalista
  • HUOM! Kumpikaan - Volter tai Nelli - ei ole 100 % kattava; Volterista saattaa puuttua tietoja varsinkin ennen vuotta 1976 painetuista kirjoista; Nelli taas ei sisällä läheskään kaikkia e-kirjoja tai -lehtiä, jotka ovat esimerkiksi vapaasti käytettävissä verkossa

Artikkelit[muokkaa]

Tietoja artikkeleista

  • joistain aihepiireistä (historia, kemia, lääketiede jne.) on koottu ns. viitetietokantoja eli tietokantoja, joissa kerrotaan, mitä jostakin aiheesta on kirjoitettu ja mistä lehdestä aihetta käsittelevä artikkeli löytyy (Eric, Historical Abstracts...)
  • on myös yleisiä viitetietokantoja, joista löydät tietoja useilta aloilta
    • tietoja suomalaisissa lehdissä ilmestyneistä artikkeleista saat mm. kahdesta suurimmasta suomalaisesta artikkeliviitetietokannasta Arto ja Aleksi
  • viitetietokannoissa EI kuitenkaan ole koko artikkelia vaan silloin täytyy löytää kyseinen lehti, jossa artikkeli on ilmestynyt (lehti taas voi olla joko elektroninen tai painettu)
    • TY:n Nelliportaalissa on noin 200 erilaista viitetietokantaa (CINAHL, GeoRef...)

On myös mahdollista, että osa palvelusta on maksutonta ja osa maksullista. Esimerkiksi suomalaisten asiantuntijaorganisaatioiden ylläpitämä artikkeliviitetietokanta ARTO (linkki vie ARTOn esittelysivulle, ei suoraan tietokantaan) on tällä hetkellä käytettävissä maksutta verkossa, mutta sen sisältämä Elektra-aineisto (linkki vie Elektran esittelysivulle, ei suoraan tietokantaan) vaatii käyttöluvan.

Kokonaiset artikkelit

  • kokonaisia elektronisia artikkeleita (= kokotekstiartikkelit) löydät sekä Googlella ilmaiseksi verkosta että kirjastojen Nelliportaalien kautta maksullisista palveluista
    • TY:n Nelliportaalissa on noin 60 eri lehtitietokantaa (Academic Search Premier (EBSCO), Elsevier ScienceDirect...)

Lyhyt muistilista[muokkaa]

Toimii ensiapuna hakuihin.

  • kirjat -> Melinda (sisältää tiedot kaikkien Suomen yliopistokirjastojen kirjoista ja lehdistä)
  • tietoja suomenkielisistä artikkeleista
    • Arto = pääpaino enemmän tieteellisissä lehdissä; HUOM! Arton sisällä olevaan Elektraan on rajattu käyttöoikeus, jonka voi saada oman kirjastonsa Nelliportaalin kautta kirjautumalla
    • Aleksi = pääpaino yleistajuisemmissa lehdissä; HUOM! sisältää vain viitteitä artikkeleihin, ei lainkaan kokonaisia artikkeleita
  • ulkomaisia artikkeleita -> 1) Mene Nelli-portaaliin, 2) Valitse tieteenalasi ja 3) Tee monihaku useasta aineistosta yhtäaikaa, 4a) Jos artikkeli löytyy kokotekstinä (ikonissa lukee FT tai Full Text), klikkaile, kunnes löydät pdf-artikkelin; 4b) Jos artikkeli ei löydy kokotekstinä, tarkista Melindasta, tuleeko ko. lehteä painettuna mihinkään suomalaiseen yliopistokirjastoon.

Lähteet ja lisätiedot[muokkaa]

  1. MOT Kielitoimiston sanakirja © Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy
  2. https://www.google.fi/about/company/products/

Lisäaineisto opettajille (osittain päivittämättä)[muokkaa]