Vapaa yliopisto/Jokapäivän ruokapaja - omavaraisuuden oppimiskokonaisuus
Jokapäivän ruokapaja
Lauantaisin kello 12-16 Kallion kulttuurikammarissa (Kaarlenkatu 15). Välissä yhteinen lounas.
Villiruokaa, verkkokalastusta ja yhteisvaraisen elämän vaurautta. Maattomia käsiä ja maan elämän kosketusta. Elämän perusedellytysten luomisen oppimista ja perusedellytysten omaehtoista tekemistä. Omavaraistaloutta ja yhteistekemistä elämänturvana, kapinana ja omasta vieraantumisesta pakenemisena. Suunta on kohti rahasta riippumatonta ruokaa ja metsänkaltaista pysyvän elämän kulttuuria.
Jokapäivän ruokapaja on viikottainen tila oma- ja yhteisvaraisen ruoantuotannon edellytysten kehittämiseksi. Pajassa opitaan ruokaomavaraisuuden käytännön perustaitoja ja -tietoja sekä syvennetään ymmärrystä maailmassa olemisen menetelmistä ja näiden merkityksestä. Ruokapaja on tilaisuus kohdata muita ruokamarkkinoille vaihtoehtoa hakevia ihmisiä sekä mahdollisuus järjestäytyä ja luoda uudenlaisia itsenäisiä ja yhteisiä ruokaan liittyviä tekemisen muotoja.
Pajakokoontumisissa teollis-kaupallisen ruoantuotannon ongelmia omalla käytännön tekemisellään kritisoineet ja ruokatoiminnallaan hyvää tehneet ihmiset alustavat kokemuksistaan, tiedoistaan ja taidoistaan. Alustuksista on tarkoituksena edetä kokonaisvaltaisesti erilaisiin oppimisen, tekemisen, tutkimuksen tai käyttämisen tilanteisiin. Kammarin lauantaitilanteet ovat vain osa laajempaa ja jatkuvaa kaarta. Tarkoitus on luoda tilaa jatkuvalle vertaisoppimiselle ja yhteistekemiselle kammarin ikkunan ulkopuolella.
Sessiot lähetetään livenä Korppiradiossa ja nauhoitukset löytyvät täältä.
Kevättalven ohjelma
la 17.1. pysyvä kulttuuri ajatuksena ja toimintana
Pysyvä kulttuuri ajatuksena ja toimintana sekä luontona ja ihmisyhteisönä. Permakulttuuri historiallisena ilmiönä ja sen yhteys paikallisen perinnekulttuurin uudelleen herättämiseen. Mitä permakulttuurin, omavaraisuuden ja ruoantuotannon yhteisvaraisuuden käsitteillä voidaan tarkoittaa? Mitä ne merkitsevät tapoina osallistua maailmaan ja jokapäivän ruokapajaan? Keskustelun ja ruokatauon jälkeen sovitaan permakulttuurilukupiirin yksityiskohdista. Lukupiirissä käydään läpi muutamia permakulttuurin ajatusmaailmaan ja suunnittelumetodeihin johdattavia perustekstejä. Nämä valmistavat 7.3 permakulttuurikertaan, jolloin perehdytään käytännön tekniikoihin pohjoisissa oloissa. Voidaan myös alkaa kokoamaan ryhmää, jolla kevään tullen lähdetään käytännössä opiskelemaan permakulttuurisysteemien rakentamista. Lopuksi näkökulma pajassa syksyllä avattuun tutkimuksellisen näkökulman suuntaan: kohti oman ja yleisesti ihmisten ruontarpeen ja erilaisten ruokaresurssien suhteen kokonaisuutta. Loppusyksystä käynnistyneen Vapaan yliopiston toimintahengessä voidaan esimerkiksi pienryhmissä hahmotella erilaisia lähestymistapoja ja menetelmiä, joilla kerätä tietoa ja lisätä ymmärrystä tarpeidemme ja resurssiemme olemuksesta ja suhteesta.
la 24.1. kalastus
Ammattikalastaja kertoo tiedoistaan ja kokemuksistaan: ruoantarpeeseen vastaavan kalastuksen edellyttämistä käytännön asioista kuten välineistä, veneestä ja luvista sekä Helsingin lähialueiden kalastuspaikoista ja kalakannoista. Keskustelun ja ruokatauon jälkeen sovitaan talviverkkokalastuksen kokeilupäivästä, pohditaan kalastukseen liittyvän oppimisen jatkamisen tarvetta ja kalastusryhmän tai ryhmien organisoimisen mahdollisuuksia. Muita kiinnostavia kysymyksiä liittyy esimerkiksi Helsingin edustalla elävien kalojen haitallisiin terveysvaikutuksiin tai toisaalta kalasaaliin jakamisen kysymyksiin osana yhteisvaraista ruokatoimintaa.
la 31.1. siementen biopolitiikkaa
Siementen asemaa ruoantuotannon peruselementtinä ei voi sivuuttaa. Globaali siemenkauppa ja lajirikkauden köyhtyminen ovat uhkia monimuotoiselle elämälle maapallolla. Omaehtoisten viljelijöiden näkökulmasta tärkeää on ymmärtää kasvien arvokkaita ominaisuuksia säilyttäviä ja maatiaislajikkeiden ylläpitämistä edistäviä toimintamenetelmiä. Mitä tulee käytännössä osata voidakseen ylläpitää viljelemiään lajikkeita ja vapautuakseen siemenkaupasta? Alustajana kasvitarhuri Anna Lassila. Kokoontumisen toisella puoliskolla yhdistetään tietoja olemassaolevasta ei-kaupallisesta siementoiminnasta ja hahmotellaan yhteisen siemenpankin tai -varaston kehittämisen kysymyksiä.
la 7.2. maata nakyvissä?!
Mitä ostovoimaton kaupunkilainen, joka kaipaa maata käyttääkseen, työstääkseen ja syödäkseen voi tehdä? Jokapäivän ruokapaja kutsuu kammaritilaansa ja tilanteisiinsa yhtä lailla maattomat kuin maasta ja sen käyttömahdollisuuksista tietävät. Tavoitteena on löytää maattomille maata ja maalle sen kanssa eläviä ihmisiä. Tiedon levittäminen tilaisuudesta on toivottavaa. Esiinnousevia ei-kaupallisia maankäyttömahdollisuuksia sekä maankäyttötarpeita voidaan koota halukkaiden osalta yhteiseen tietokantaan.
la 14.2. maanvaltaukset
Yksityistetyn ja aidatun maan ottaminen yhteiseen tarpeeseen ja käyttöön on vaihtoehto niille, jotka eivät voi ostaa tai vuokrata maata, eivät löydä sitä käyttöönsä muilla keinoilla ja uskaltavat kohdata yksityisomistuksen suojapanssarit. Erilaisia näkökulmia maan yksityistämisen, ja sen yhteisen takaisinvaltaamisen kamppailun historiallisesta, yhteiskunnallisesta ja kansainvälisestä kontekstista. Alustajana/kommentaattorina mm. aidattujen yhteismaiden tutkija Tero Toivanen ja muita aiheeseen perehtyneitä ihmisiä. Ruokatauon jälkeen pohditaan yhteisesti maanvaltausten mahdollisista käytännön kokemuksista, näköaloista ja haasteista Suomessa. Pohditaan kevyen mahdollisuuksia kartoittavan toimintaryhmän käynnistämistä.
la-su 21-22.2. omavarainen ruoantuotanto
Omavaraistaloudessa jo kolmatta vuosikymmentä elävä Lasse Nordlund esittelee kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Lauantaina Nordlund alustaa omavaraisuudesta yhteiskunnallisena haasteena. Onko se vain syrjään vetäytymistä kulutusyhteiskunnasta vai onko käsissä väkevä poliittinen työkalu? Omaehtoisen elämäntavan rakentamiseen liittyy monta asiaa alkaen viljelemisestä ja asioiden yhteisöllisestä oppimisesta. Toinen Nordlundin päivän aikana esiinnostama kokonaisuus liittyykin metsäyliopistojen tulemiseen. Sunnuntaina siirrytään käytännön luontaistalouden ääreen: Nordlund esittää kokemuksia työn ääreltä sekä kertoo mihin ihmisen kannattaa kiinnittää huomiota, jotta voisi fyysisesti ja henkisesti hyvin.
la 28.2. villiruoka
Tärkeä opetus unohtuu monelta kasvattajalta: ruoka kasvaa maassa ja puussa itsekseen. Kokenut metsässäeläjä Ossi Kakko luennoi villiravinnosta, sen keruusta ja säilömisestä. Käydään läpi luonnonympäristöstämme löytyviä yleisiä kasveja ja niiden hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä. Aiheesta riittää pohdittavaa ruokatauon jälkeenkin. Lopuksi luodaan käytännön suuntaviivoja keväällä alkavaa villivihanneskautta varten. Teemaan perehtymistä on mahdollista jatkaa yhdessä luonnossa ja laajentaa osaamista vertaisoppimisen avulla.
la 7.3. pohjoinen metsäpuutarha
Metsäpuutarhaharrastaja ja satokartan perustaja Joel Rosenberg johdattaa käytännön esimerkkien avulla pohjoiseen metsäpuutarhaan. Miltä pohjoinen metsäpuutarha näyttää ja mitä kasveja voimme siellä kasvattaa? Mitä ovat luonnoympäristöllemme ominaiset elementit ja miten käyttää niitä hyväksi permakulttuurisuunnittelussa? Ruokatauon jälkeen jalkaudumme lähiympäristöön perehtymään paikalliseen lajistoon ja harjoittelemaan havainnointia.
la 14.3. ihmisvoimainen peltoviljely
Perinteinen ja nykyisin vallitseva fossiilisella energialla, koneilla ja teollisilla lannotteilla pyörivä peltoviljely on tullut tiensä päähän. On aika opetella ihmisvoimaisen peltoviljelyn perusasiat. Tuusulan päättyneen yhteisöviljelyprojektin sekä Oma Maan osuuskunnan aktiivinen viljelijä Timo Elomaa johdattaa eteenpäin: miten maankäyttö ja palstojen kierto kannattaa toteuttaa luononmukaisessa peltoviljelyssä? Mitä ja miten kannattaa viljellä pellolla? Alustuksen sekä ruokailun jälkeen kuullaan Tuusulan yhteisöviljelyprojektin käytännön kokemuksista sekä yhteisöviljelyn sosiaalisesta dynamiikasta. Lopuksi jatketaan keskustelua mahdollisuuksista osallistua peltoviljelyyn lähiseuduilla.
la 21.3. yhteisvarainen ruoka ja järjestäytyminen
Ihmisten keinot ja niiden edellyttämät suhteet jokapäiväisen ruoan järjestämiseksi ovat perustavimpia yhteiskuntamuodon olemuksesta kertovia tekijöitä. Avataan näkökulmia yhteisvoimin toimivan ruoantuotannon järjestämisen erilaisiin malleihin sekä historiallisia ja filosofisia näkökulmia niiden kehitykseen, mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Alustajana mm. Tamas Matekovits ja muita jokapäiväisen järjestäytymisen teoriaan ja käytäntöihin perehtyneitä ihmisiä. Ruokatauon jälkeen pohditaan pajassa sivuttujen ja sivuttavien ruokaan liittyvien tekemisalueiden (sienestys, viljely, kalastus, mehiläistenhoito ym.) yhteisvaraisen ja yhteisesti hallitun järjestämisen kysymyksiä konkreettisesti.
la 28.3. kaupunkiviljely
Perinteisesti kaupungit ovat tottuneet saamaan ruokavaransa maaseudulta. Yhtä lailla parasiittimetropolijärjestelmien kriisiytymisen kuin elämänvoimaisen kaupungin kehittämisen vuoksi nousee tarve kaupunkiviljjelyn kehittämiseen eri puolilla maailmaa. Janne Länsipuro esittely kaupunkiviljelyn perusasioista: taidoista ja tekniikoista, kaupunkien asettamista fyysisistä haasteista, maatyypeistä ja maiden kunnosta sekä viljelykierroista. Jatketaan aiheesta myös ruokailun jälkeen.
la 4.4. pääsiäisen pitkä viikonloppu
Ei kokoontumista kammarissa, mutta voidaan kokoontua yhteen ja järjestää yhteistä tekemistä tai jatko-oppimista pajassa aiemmin esiinnousseiden teemojen tai projektien puitteissa.
la 11.4. ruoalla parantuminen ja terveys
Paikallisissa luonnonlääkintään perustuneissa parannusperinteissä sairauteen ollaan ensisijaisesti suhtauduttu ennaltaehkäisevästi. Tällöin ollaan ymmärretty ravinto, ruoansulatus ja ihmisolemus kokonaisuutena. Ihmisen kokonaisuuteensa sitova luonto kätkee itseensä lukemattomia terveyttä ylläpitäviä kasveja sekä keinoja parantaa sairauksia. Miten pitää käytännössä huolta omasta terveydestä ja suojella itseään luonnollisesti ja omavaraisesti syömällä? Ruokailun jälkeen harjoitellaan hapatteen alullepanemista ja tutustutaan siihen vaadittaviin resursseihin ja työvaiheisiin. Hapatus on yksi keskeisimmistä säilömismuodoista, joka samanaikaisesti toimii terveyttä ylläpitävänä lääkkeenä.
la 18.4. mehiläistenhoito
Mehiläiset kuuluvat pysyviin ja luonnonmukaisiin kasvuympäristöihin ja makeat ruoat myös omavaraissyöjän ruokapöytään. Kokenut mehiläisharrastaja Auli Kontinen kertoo mehiläistenhoidon perusteista ja mehiläisten roolista ruoantuotannossa. Esitellyiksi tulevat yhtä lailla tarpeelliset työkalut ja taidot kuin mehiläisten työ ja hunajan monet merkitykset. Ruokailun jälkeen rakennamme kehikoita ensi kesän pesiin ja pohditaan mahdollisen mehiläispiirin muodostamista jatkoa varten.
la 25.4. teema jätetty avoimeksi
Aihe voidaan päättää talven pajoissa esiinnousseiden ajatusten ja tarpeiden mukaan. Vettä ja siihen liittyvää moniulotteista maailmaa on jo ehdotettu teemaksi.
la 2.5. metsästä ja metsäihmisestä
Palataan alkutalvesta pohditun metsien pysyvän kulttuuriin teemaan. Filosofisia, kivikauteen ulottuvia historiallis-antropologisia sekä alkuperäiskansoittumisen kaltaisia näkökulmia metsän olemukseen ja ihmisen metsäsuhteeseen. Alustajana metsiemme filosofi Tere Vadén. Jatketaan ruokatauon jälkeen Kallion lähimetsässä eli Keskuspuistossa. Teemana ruoantuotantoa tukeva rakentaminen. Halukkaat voivat pimeän lähestyessä palata Kammariin katsomaan Markku Lehmuskallion elokuvaa Korpinpolska.
la 9.5. sienestys ja marjastus
Yhteismaiden yhteisen käytön organisoimisesta. Jokapäivän ruokapajassa käynnistyi syksyllä kollektiivinen sienestys sekä yleisemmän yhteisen sienestysmallin kehittäminen. Esitellään syksyn kokemukset: Kataloisten koulun majoituspaikka sekä Lammin ja Evon alueen metsät, jotka tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet sienestykseen ja marjastukseen suuremmallekin joukolle. Selvitettävä metsäleiripäivien valintaa ja järjestämisen yksityiskohtia Katalaloisten koululla, prosessin yleistä kehittämistä ja sitä miten tämä toiminta kytkeytyy yleisempään olemassaolon ja yhteiskunnan oma- ja yhteisvaraiseen muutokseen.