Verkkopersoona ja -identiteetti

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

< Tietoverkon sielu 2008

Verkkopersoona ja –identiteetti ovat lähellä toisiaan ja ne vaikuttavat toistensa muotoutumiseen. Niiden syntyminen edellyttää pitkäaikaista kanssakäymistä ja työskentelyä tietoverkossa, sillä verkkotoimintamme alussa suhtaudumme verkkokäyttäytymiseen olemassa olevan persoonallisuutemme ja identiteettimme pohjalta.

Kommunikatiivisen verkon luonteenpiirteiden kohtaaminen, verkkoemotionaalisuus ja –rationaalisuus alkavat kuitenkin – jos suostumme arkipäiväistyvään verkkokanssakäymiseen – hioa verkkotoimijoista esille verkkopersoonallisuutta ja –identiteettiä.

Verkkopersoona on se ilmiasu, joka näyttäytyy verkkokumppaneille. Sen muotoutuminen verkkotoiminnassa synnyttää verkkoidentiteettiä, joka vahvistuessaan rohkaisee verkkopersoonan esille tuloa.


Verkkopersoona

Verkkoihmisellä ei ole fyysistä kehoa ja kasvoja.

Kehottomuus ja kasvottomuus liittyneenä fyysis-sosiaalisen vastavuoroisen emotionaalisen kontrollin puuttumiseen ja verkkoajattelun fragmentaaris-intuitiiviseen luonteeseen saavat aikaan sen, että ihmiset alkavat verkkokanssakäymisen edetessä vapautua fyysis-sosiaalisessa kentässä muotoutuneen yhdenmukaisen persoonallisuuden kahleista.

Verkkokanssakäyminen päästää irti niitä persoonallisuutemme puolia, jotka eivät ole voineet kasvokkaisessa persoonassamme tulla esille.

Tietoverkko uutena (kulttuurisena) ympäristönä voi myös tuottaa uutta persoonallisuutta. Se ei vain nosta esiin ihmisessä piiloisena olleita puolia, vaan työstää olemassa olevaksi ja toimivaksi sellaista, mitä persoonassa ei aiemmin ole ollut. Esimerkiksi hektinen vuorovaikutuskulttuuri voi tuottaa rauhalliseen ihmiseen vikkelästi ja pohtimattomasti toimivan käyttäytymisen.

Verkkopersoonan kehittymisessä vaikuttavat siis sekä ihmisessä itsessään olevat persoonalliset energiat että verkkotoiminnan ja –kulttuurin vaikutuksesta syntyvät uudet persoonalliset voimat. Käytännössä molemmat tekijät vaikuttavat monisyisesti toisiinsa kytkeytyen.

Verkkopersoonan syntyminen on prosessi, joka alkaa "vanhan persoonan" vapautumisesta, tavallaan hajoamisesta, mikä näkyy vähittäisenä uuden piirteen esille tulemisena ja etenee siten, että näitä piirteitä herää useampia ja ihminen ikään kuin oppii verkkokäyttäytymään monenlaisena persoonana.

Kehittyneelle verkkopersoonalle on ominaista prosessuaalisuus; eläminen, muuttuminen. Kyse ei ole rooleista, vaan persoonallisuutemme moninaisuuden ja liikkuvuuden vahvistumisesta. Vuorovaikutuksellisen verkon oma prosessuaalinen peruslaatu tavallaan tuottaa persoonallisuuden prosessuaalisuuden.

Kokemusesimerkki:

Verkkopersoonani on impulsiivinen ja kevyt. Kuin se katselisi koko ajan kaikkiin suuntiin... Monta asiaa menossa ja monta kontaktia vuorovaikutuksen eri vaiheissa - jotkut lähempänä, jotkut kauempana. Impulssiivinen verkkominäni pitää asioiden pallottelusta, ideoiden kehittelystä ja ad-hoc tekemisestä. Verkkominuuteni hakee ja ylläpitää kaaosta - tietoisesti; siellä piilee innovaatio. Verkkominäni sanailee ja tarttuu ideaan ja heittää sen taas ilmaan. Verkossa minä en halua perusteita enkä liioin vaadi rakennetta - mitään ei tarvitse sopia... Verkkopersoonani on joskus kepeydessään kiusallisen leikkisä, jopa hieman ärsyttävä (ehkä liikaa hymiöitä ;-) :-) ;-D 8-) Verkkopersoonani on olemassa pyräyksenomaisina paloina, liikkuu kuin tuuli verkon sfäärissä, ei jää jonnekin odottamaan, vaan menee eteenpäin. Monesti kumppanit luulevat persoonani kadonneen, mutta ei, se katsoi vai toiseen suuntaan. Yhden asian kanssa jaksaa vain oman aikansa, sitten pitää tulla uusi asia, muut hoitakoon vanhat asiat... kuin kävisi eilisen keskustelua (;-) Pirullinen osa verkkopersoonaani osaa hyödyntää verkkomedian ominaisuuksia, fleimeissä copy-paste ja sanasta miestä ovat hyviä aseita. Joskus intomielinen hyökkäävyys niittää sarkaa ja sen jälkeen tulee häpeä ja muisto vastuusta ja tieto kaiken dokumentoituvuudesta... ei kai olisi pitänyt. Mielenkiintoisin piirre verkkopersoonassani on, että se selviää pitkiä aikoja ilman verkkoa. Mitä tarkoitan...? olen kasvanut verkkoon kiinni ja kasvanut siitä irti. Kun olen, olen kokonaisena, kun en ole, en sitten edes haikaile. Verkkopersoonaani luonnehtii hyvin toteamus: "Mukana monessa ja kaikkea käynnistämässä, muut tehköön loppuun..."


Verkkoidentiteetti

Verkkoidentiteetti syntyy kehottomuuden vahvistaman mielikuvallisuuden kautta, joka vapauttaa ihmisistä piilossa olleita sekä toivottuja että ei-toivottuja persoonallisuuden piirteitä. Niiden vahvistuminen taas luo verkkoidentiteetin, jota voi kutsua moniminäisyydeksi.

Verkkokumppanimme voivat myös jälkikäteen ja useita kertoja palata katsomaan "esiiintymisiämme". Verkkoihmiset ovat julkisia henkilöitä. Tästä syntyy verkkoidentiteetin julkinen ja dokumentoituva luonne.

Piilossa olleiden tai verkkokäyttäytymisen tuottamien persoonallisuuden piirteiden tai osien kehkeytyminen synnyttää verkkoidentiteettiä. Fyysis-sosiaalinen identiteetti tukeutuu ydinminuuteen, jonka tuottaa kehollinen eheys ja yhtenäisyys. Verkkoidentiteetti syntyy kehottomuuden vahvistaman mielikuvallisuuden kautta, joka vapauttaa ihmisistä piilossa olleita sekä toivottuja että ei-toivottuja persoonallisuuden piirteitä. Niiden vahvistuminen taas luo verkkoidentiteetin, jota voi kutsua moniminäisyydeksi. Kehollinen ydinminä vapautuu narsistisuudestaan ja ihminen pääsee kokemaan itsensä monissa ulottuvuuksissaan. Tietoverkon tasavertaisuus, asemiin perustuvien valtahierarkioiden puuttumattomuus,kokemisen runsaus tavallaan demokratisoi myös ihmisen minuuden.

Verkkoidentiteetin moniminäisyys on tietysti sekä vaara (hajoaminen) että mahdollisuus (henkinen rikastuminen).

Minuisuus on verkkoidentiteetin olemuksellinen puoli. Sen ilmiasuun, verkkopersoonallisuuteen liittyy verkkoidentiteetin verkkososiaalinen puoli. Verkko tekee identiteetistä julkisen ja dokumentoituvan, se ei enää olekaan yksityinen asia.

Se mitä itsestämme, kokemuksistamme, tunteistamme ja ajatuksistamme verkkokanssakäymisessä ilmaisemme, dokumentoituu aina. Verkkokumppanimme voivat jälkikäteen ja useita kertoja palata katsomaan "esiiintymisiämme". Verkkoihmiset ovat julkisia henkilöitä. Tästä syntyy verkkoidentiteetin julkinen ja dokumentoituva luonne.

Kun verkon prosessuaalisuus luo moniminäisyyttä, niin verkon julkisuus on sen vastavoima. Julkisen ja dokumentoituvan identiteetin olemassaolo vaatii lujuutta ja rohkeutta olla esillä. Moniminäisyys on mahdollista vain, jos verkkoihminen uskaltaa pistää itsensä näkyväksi. Rohkeys esiintymiseen tavallaan vaatii ehyttä minuutta, joka ei epäröi paljastaa itseään. Voi olla, että julkinen ja dokumentoituva identiteetti vaatii toteutuakseen eheyttä, jonka perusta on syntynyt fyysis-sosiaalisessa yksilöhistoriassa. Jos olen arka ja epävarma, en rohkene lähteä tietoverkkoon paljastamaan ja löytämään moniminäisyyttäni?

Julkisen ja dokumentoituvan identiteetin kantaminen siis vaatii persoonallisen vahvuuden ja itseluottamuksen kehittymistä. Virtuaalista osallistumista ja toimintaa voidaankin tässä mielessä pitää myönteisenä yksilön itsenäistymistä haastavana aktiviteettina. Toisaalta persoonallisuuden (näennäinen) vahvistuminen ja itseluottamuksen kasvu tietoverkossa voi nostattaa yksilön narsistisia voimia (vrt. voiman ja itsensä omistamisen tunto edellä) ja sen kautta heikentää yksilön aikuisuutta ja kypsää osallistumista.