WikiWärkki

Idea

Wikiwärkin (työnimi) idea on yksinkertaisuudessaan tarjota tiedonhakijalle visuaalinen representaatio artikkelien saatavuudesta eri kielillä. Tämä tieto on jo olemassa Wikipediassa, mutta siitä esitetään vain lista linkeistä muun kielisiin artikkeleihin.Tämän tiedon varassa on mahdollista esittää linkkilistan informaatio visuaalisessa muodossa. Wikiwärkki tuottaisi kuvan, jossa maailmankartalle värittyisi ne kielialueet, joista kyseistä hakua koskeva artikkeli on saatavilla.

Esimerkki WikiWärkki hausta

Taustaa

Internetin jakautuminen

Internetissä olevaan informaatioon vaikuttavat ne tahot, jotka informaatiota tuottavat. Onkin hyvä pitää mielessä, että vain noin 30%:lla maailman väestöstä on mahdollisuus käyttää internettiä. Lisäksi internetin käyttäjät jakautuvat maantieteellisesti epätasaisesti. Kaikista noin 2.1 miljardista internetin käyttäjästä suurin osa on Aasiasta (44%) ja Euroopasta (22,7%). Kuitenkin, jos käyttäjämääriä tarkastellaan suhteessa alueiden asukaslukuihin, on kärjessä Pohjois-Amerikka (n. 78%), Oseania/Australia (n. 60%) ja Eurooppa (n. 57%). Internetin käyttäjät jakautuvat myös kielen perusteella. Eniten on englanninkielisiä käyttäjiä (n.536 miljoonaa), toiseksi eniten kiinankielisiä (n. 445 miljoonaa) ja kolmantena ovat espanjankieliset käyttäjät (n.153 miljoonaa). Näiden tilastojen perusteella voidaan todeta, että internet on jakautunut monin eri tavoin. Tällä saattaakin olla vaikutuksia siihen, millaista informaatiota internetissä tuotetaan tai millaisia painotuksia informaatiolla saattaa olla. Samalla voidaan todeta, että internet kuitenkin antaa aiempaa useammalle mahdollisuuden osallistua informaation tuottamiseen ja käyttämiseen.

Wikipedia maailmanmuistina

Wikipediasta on tällähetkellä olemassa versioita yli 280:llä eri kielellä. Kaikki eri kieliversiot mukaan laskettuna Wikipediassa on yhteensä yli 20 000 000 artikkelia. Erikielisten wikipedia-artikkelien määrä ei ole kuitenkaan jakautunut tasaisesti vaan eniten artikkeleita n.3,8 miljoonaa artikkelia on kirjoitettu englanniksi. Toiseksi eniten on kirjoitettu ranskaksi 1,2 miljoonaa ja kolmanneksi eniten saksaksi 1,3miljoonaa. Nämä eivät kuitenkaan pääse lähellekään englanniksi kirjoitettujen artikkelien määrää. Maantieteellisesti Euroopan tai Pohjois-Amerikan ulkopuolella sijaitsevista maista korkeimmalle artikkelien määrässä mitattuna pääsee Venäjä 8. ja Japani 9. Tilastot eivät kuitenkaan kerro mitään yksittäisten aiheiden/artikkeleiden jakautumisesta eri kieliversioiden välillä. Wikiwärkki tarjoaisikin tietoa tästä jakautumisesta visuaalisessa muodossa. Lisäksi eri kielisten artikkelien sisältö wikipedioissa ei välttämättä ole yhdenmukainen ja niissä saatetaan kuvailla eritavalla samoja kohteita (esim. Tacchini, Schultz & Bizer 2009).
Wikipedian kaltainen avoin digitaalinen tietosanakirja tarjoaa mahdollisuuden jokaiselle kirjoittaa oman historiansa ja on siinä mielessä merkittävä maailmanmuisti. Wikipediassa on huomattavaa potentiaalia tasa-arvoisempaan maailmanhistorian esittämiseen, kuin missään painetussa teoksessa voi olla. Kuka päättää mitä ja miten muistetaan? Wikipedia tarjoaa monipuolisen mahdollisuuden tiedon konstruoimiseen ja maailmankuvan kehittymiseen.

Mitä eroa UNESCO:n maailmanmuistiin?

UNESCO:n maailmanperintökohteet

Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization) on laatinut Yleissopimuksen eli maailmanperintösopimuksen, joka hyväksyttiin vuonna 1972. Maailmanperintösopimuksen tarkoituksena on suojella maailman ainutlaatuista kulttuuri- ja luonnonperintöä. Sopimuksen tavoitteena on suojelemisen lisäksi estää mahdollisten luonnontuhojen aiheutumisen sekä estää perintöä uhkaavat ihmistoiminnat. Unescon 21-jäseninen maailmanperintökomitea vastaa maailmanperintösopimuksen toimeenpanosta. Maailmanperintökomitea muodostuu jäsenvaltioiden edustajista. Maailmanperintökomitea pitää yllä ja julkaisee maailmanperintöluetteloa kohteista, jotka komitea katsoo yleismaailmallisesti erittäin arvokkaiksi.

Jotta kulttuuri- tai luonnonperintökohde voisi tulla hyväksytyksi maailmanperintöluetteloon, on sen täytettävä yksi tai useampi kymmenestä kriteeristä, jotka on maailmanperintökomitea määritellyt. Kohteen tulee täyttää myös oman jäsenvaltionsa lainsäädännön suojelutarpeet. Lisäksi kohteen täytyy olla merkittynä aielistalla, jokainen jäsenvaltio luo oman aielistansa. Aielistaan merkitään kohteita, jotka ovat jäsenvaltion mielestä sopivia maailmanperintöluetteloon ja, jotka se aikoo esittää luetteloon viiden tai kymmenen vuoden sisällä. Kohde ei pääse maailmanperintöluetteloon, jos se ei ole merkittynä aielistaan. Aielistat ovat maailmanperintökomitealle avuksi uusien kohteiden nimeämisessä, näin he pääsevät vertailemaan ehdotettuja kohteita mahdollisiin tuleviin kohteisiin. Aielistalta jäsenvaltiot voivat valita kohteen, josta tulee tehdä virallinen esitys, jotta se tulisi valituksi luetteloon. Kohde-esitykseen tulee merkitä kohteen nimi ja tunnistetiedot. (Lähde?)

Maailmanperintöluetteloon kuuluu 936 kohdetta, jotka on Maailmanperintökomitea hyväksynyt. Maailmanperintöluetteloon kuuluu 725 kulttuuri-, 183 luonnon- ja 28 molempiin ryhmiin kuuluvaa kohdetta 153 valtiosta. Italiassa maailmanperintökohteita on eniten, jossa niitä on 47 kohdetta.

Maailmanperintökohteet maittain

Maailmanperintökohteiden valintaprosessiin liittyy siis monenlaisia sääntöjä ja rajoittavia tekijöitä. Maailmanperintökohteeksi eivät siis valikoidu automaattisesti kaikki mahdolliset kohteet, vaan valintaan vaikuttavat niin Unesco kuin valtiot, jotka ehdottavat kohteita. Onpahan Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuille kirjattu maailmanperintökohteesta näinkin ”Maailmanperintöluetteloon pääseminen edellyttää kulttuuriperintökohteelta, että se on inhimillisen luovuuden mestariteos tai poikkeuksellisen merkittävä todiste olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista. Kohde voi olla merkittävää historiallista aikakautta edustava rakennustyyppi tai kuvastaa tietyn kulttuurin perinteistä asutusta. Se voi myös liittyä tapahtumiin, eläviin perinteisiin, aatteisiin, uskontoihin ja uskomuksiin tai taiteellisiin ja kirjallisiin teoksiin.”

Esimerkkinä Karibian uusi historia (UNESCO)

http://www.unesco.org/culture/caribbean/pdf/ghc_preface_fmayor_en.pdf
Karibian uusi historia Unescon toimesta ^^ Esittää saman ajatuksen ja tarpeen, mutta siin on aistittavissa erilainen "white man`s burden", jolla yritetään nyt kirjoittaa muun muassa Karibian uutta historiaa aktiivisesti UNESCOn johdolla. Yksi Ongelma tässä on selkeästi, että tiivistelmän kirjoittaja luettelee syitä sille, miksi kyseinen kohde tarvitsee uuden historian. Yksi niistä on tietysti (mutta ei vähäinen) kolonialismin ajan isäntävaltion käsien peseminen ja syyllisyyden poistaminen. Valkoisen miehen taakalla viitataan sivistyksen levittämiseen siirtomaihin kolonialismin aikana. Nyt sillä voisi ironisesti tarkoittaa tuon taakan uskollisen ja väsymättömän kantamisen seurausten kumoamista sekä jälkien siivoamista. Toinen syy sille miksi Karibian historia tulisi kirjoittaa uudelleen paikallisesta näkökulmasta, on UNESCON mukaan se, että kyseiseltä alueelta on tullut paljon korkealaatuista kulttuuria tanssin, laulun, kirjallisuuden ja runouden muodossa. Minulle tulee ensimmäisenä mieleen, että miten monta kirjailijaa pitää tuottaa ennen kuin on oikeutettu omaan historiaan ja onko kaikki valittu tähän joukkoon jonkinmoisen raadin kautta?

Wikipedia ja Wikivärkki eivät tunne tällaisia luokittelun ongelmia, vaan jokainen saa kirjoittaa lähialueensa historiaa niin halutessaan wikialustalle ja WikiWärkki esittää visuaalisena representaationa miltä kielialueelta tai alueilta artikkeli on luettavissa, tarkemminkin mikäli mahdollista. Näin kenenkään tai minkään poliittisen tahon ei tarvitse päättää erikseen kenen historia on kirjoittamisen arvoista vaan lukijalle itselle esitetään haun yhteydessä, että esimerkiksi maailmanhistorian asiat eivät välttämättä ole aivan niin kiistattomia kuin kirjoitetaan ja opetetaan. Näin saattaa kehittyä epäsymmetrisiä valtasuhteita aktiivisesti kyseenalaistavia yksilöitä. Wikipedia on laajuudessaan ja käytettävyydessään omiaan vaikuttamaan ihmisten tietorakenteisiin aivan eritavalla kuin esimerkiksi UNESCON tuottama painettu teos joka ei tosiaankaan ole kaikkien saatavilla, vaan kyseessä tuntuu olevan jonkinlainen kunnianosoitus. Kunnianosoituksen jälkeen maailma jatkaa jälleen radallaan sisältäen yhden teoksen lisää, jolla ei yllättäen ollutkaan hyllyn päässä unohdettuna mitään vaikutusta. Wikipediaa käytetään hyvin laajasti, sen sisältö on hyvin laaja myös eri kielten välillä mitattuna.

Linkkejä

Linkki videoon, jossa ryhmämme keskustelee aiheesta: [1]