Siirry sisältöön

Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Artikkeli/8A kevät 2012/Ampumahiihto Suomessa

Wikiopistosta

Ampumahiihto Suomessa

[muokkaa]

Ampumahiihto on yhdistelmä maastohiihdosta ja ammunnasta. Sen kilpailumuotoja ovat takaa-ajo, pikamatka, yhteislähtö, normaalikilpailu ja viesti.

Ase

[muokkaa]

Aikuisten sarjoissa asetta kannetaan hiihdettäessä selässä, kun taas juniorisarjoissa ase on ampumapaikoilla valmiina. Hiihtotyyli on vapaa ja aseena on pienoiskivääri. Pienoiskiväärin lippaaseen mahtuu viisi panosta ja tähtäimenä käytetään diopteritähtäintä. Varapanokset ovat sallittuja vain jos aseeseen tulee syöttöhäiriö.

Ampumapaikat

[muokkaa]

Ampumapaikoilla ammutaan pysty- ja makuuasennosta. Taulut ovat makuupaikoilla halkaisijaltaan 4,5 senttimetriä, kun taas pystypaikoilla 11,5 senttimetriä. Väli taulun ja ampumapaikan välillä on aina 50 metriä, eikä taulun koko vaikuta matkan pituuteen. Jokaisella kilpailijalla on viisi panosta, joilla on saatava kaikki viisi taulua alas. Jos laukaus menee ohi, kilpailija joutuu kiertämään sakkokierroksia tai saa sakkominuutin, kilpailumuodosta riippuen. Viesteissä on viiden panoksen lisäksi kolme varapanosta. Ne on ladattava ja ammuttava yksitellen. Jos kaikkia tauluja ei saa alas varapanoksillakaan, joutuu sakkokierroksille.

Kilpailumuodot:

[muokkaa]

Normaalikilpailu

[muokkaa]

Normaalikilpailuissa kilpailijat lähetetään matkaan 30 sekunnin välein. Miehillä matkan pituus on 20 kilometriä ja naisilla 15 kilometriä. Normaalimatkalla on neljä ammuntaa. Ensin on makuuammunta, sitten pystyammunta. Sen jälkeen on taas makuuammunta ja lopuksi pystyammunta. Jokaisesta ohilaukauksesta tulee yksi sakkominuutti. Jokaista ammuntaa ennen on tietyn mittainen hiihto-osuus.

Pikamatka

[muokkaa]

Pikamatka eli sprintti on naisilla 7,5 kilometriä ja miehillä 10 kilometriä. Tässäkin kilpailumuodossa lähtö tapahtuu 30 sekunnin välein. Pikamatkassa on kaksi ammuntaa. Ensin on makuu ja sitten pysty. Jos kilpailija ampuu ohilaukauksen, hän joutuu kiertämään 150 metrin mittaisen sakkokierroksen.

Takaa-ajo

[muokkaa]

Takaa-ajoon lähdetään pikamatkalla syntyneiden aikaerojen mukaan. Pikamatkan voittaja lähtee matkaan ensimmäisenä, toiseksi tullut toisena ja niin edelleen. Jos ensimmäisen ja toisen kilpailijan välissä pikamatkassa on ollut 10 sekuntia, toiseksi tullut lähtee takaa-ajossa 10 sekuntia ensimmäisen jälkeen. Kilpailuun osallistuu pikamatkan 60 parasta hiihtäjää. Naisilla takaa-ajon matkan pituus on 10 kilometriä ja miehillä 12,5 kilometriä. Takaa-ajoon kuuluu neljä ammuntaa. Kaksi ensimmäistä on makuulta ja kaksi viimeistä ammuntaa on pystystä. Jos kilpailija ampuu ohilaukauksia, hän joutuu kiertämään sakkoringin niin monta kertaa kuin ohilaukauksia oli. Kilpailun voittaja on se joka on ensimmäisenä maalissa.

Yhteislähtö

[muokkaa]

Yhteislähtökilpailussa kilpailijat lähtevät matkaan yhtä aikaa. Kilpailuun osallistuu 30 urheilijaa. Naisilla kilpailumatkan pituus on 12,5 kilometriä ja miehillä se on 15 kilometriä. Kilpailuun kuuluu neljä ammuntaa, joita kaksi ensimmäistä tapahtuu makuulta ja kaksi viimeistä pystystä. Jos kilpailija ampuu ohi, hän joutuu kiertämään sakkoringin.

Viesti

[muokkaa]

Viestissä on neljähenkinen joukkue, josta jokainen hiihtää vuorotellen osuutensa. Ensimmäiset viestinviejät lähtevät matkaan yhteislähdöllä. Vaihto tapahtuu koskettamalla kädellä oman joukkueen seuraavaan hiihtäjää. Naisilla matkan pituus on kuusi kilometriä ja miehillä 7,5 kilometriä. Viesti on ainut kilpailumuoto, jossa käytetään varapanoksia. Jos kilpailija ampuu ohilaukauksen, hänellä on vielä kolme varapanosta. Ne täytyy ladata yksitellen. Jos kilpailija ei saa tauluja alas varapanoksillakaan, hän joutuu kiertämään sakkoringin ainakin kerran.

Kaisa Mäkäräinen

[muokkaa]

Kaisa Mäkäräinen on vuonna 1983 syntynyt suomalainen ampumahiihtäjä. Hän edustaa Kontiolahden urheilijoita ja hänen valmentajansa on Jarmo Punkkinen. Saavutuksia mäkäräisellä on paljon. Hän oli ensimmäinen suomalainen ampumahiihtäjä, joka voitti maailmancupin. Voitto tuli kaudella 2010-2011. Muita saavutuksia Mäkäräisellä on maailmanmestaruus Hanty-Mansijskissa takaa-ajokilpailussa vuonna 2011. Samoissa kilpailuissa hän voitti myös hopeaa sprinttikilpailussa. Mäkäräinen valittiin vuoden urheilijaksi vuonna 2011.

Lähteet:

[muokkaa]
  • Wikipedia: Ampumahiihto
  • Wikipedia: Kaisa Mäkäräinen
  • Wikicommons: Kaisa Mäkäräinen
  • www.kaisaleena.com