Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Artikkeli/8A kevät 2019/Saunan historia
Sauna on rakennus, joka on tarkoitettu hikoilukylpyä, sekä peseytymistä varten. Se on yleensä tehty puusta ja se on joko erillinen rakennus, tai rakennuksen osa. Saunan lämpötila on yleensä noin 80°C-110°C astetta.
Suomalaiset saunat[muokkaa]
Suomalaisten vanhimmat saunat ulottuvat noin kymmenen tuhannen vuoden taakse, jääkauden jälkeiselle ajalle. Alun perin saunat olivat maakuoppasaunoja ja ne peitettiin eläimen nahalla. Maakuoppasaunoja ei enään ole Suomessa, sillä nykyään niiden saunojen samankaltaiset saunat ovat telttasaunoja.
Sauna oli usein suomalaisen perheen ensimmäinen rakennus. Sen rakentaminen oli todella helppoa. Siihen tarvittiin hyvä maanpinta, kolme seinää, yksi puinen ovi sekä turvekatto, jonka sai tehtyä vain muutamalla puurungolla. Saunan sisällä nurkassa sijaitsi kiuas ja puinen penkki.
Ensimmäisiä savupiippukiukaita käytettiin Länsi-Suomessa. Ne levisivät nopeasti 1700-1800-luvulla, tynnyrin muotoiset, metallipäällysteiset kiukaat tulivat 1900-luvulla ja toisen maailmansodan jälkeen tulivat sähkö- ja kaasulämmitteiset kiukaat.
Vanhin sauna[muokkaa]
Vaikka useat luulevat, että sauna on suomalaisten keksimä, tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä historioitsijoiden mukaan 900-luvun Venäjälle, Kiovaan, sijoittuu vanhin kuvaus pohjoisesta saunasta. Ei ole silti täysin varmaa, että mistä keksintö, sauna, on kotoisin.
Savusauna[muokkaa]
Savusauna kuului saunojen kolmanteen sukupolveen. Savusaunoissa oli isot kiukaat. Ne saivat alkunsa rautakauden lopulla ja niiden suosio jatkui 1930-luvulle asti.
Savusaunat poikkesivat nyky ajan saunoista siten, että niissä käytettiin kivikasoja, jotka kuumennettiin tulen yllä kuudesta kahdeksaan tuntiin ja sen jälkeen savu päästettiin ulos ja lämpöä saatiin moneksi tunniksi.
Riihisauna[muokkaa]
Riihisauna syntyi pysyvän asutuksen ja maanviljelyn myötä ja sitä saatettiin käyttää asumiseen, kylpemiseen sekä hamppu- tai pellavasadon kuivamiseen ja myös maltaiden imellyttämiseen.
Riihisauna oli vaikea rakentaa, sillä siinä oli nelisen metriä korkea hirsistä tehty savupirtti. Niiden lattiat olivat lankkulattioita, tasaisia kallioita tai savilattioita. Riihet rakennettiin yleensä etäämmälle asuinrakennuksista palovaaran takia.
Sähkökiuas[muokkaa]
Sähkökiuas keksittiin "puolivahingossa" 1930-luvulla. Sähkökiuas keksittiin keittiön sähkölieden avulla, sillä sähkölieden ideaa haluttiin soveltaa kiukaaseen. Itse sähköliesikin oli silloin jo uutta.
Sähkösauna erosi normaaleista saunoista niin, että niissä ei ollut savupiippua, joka oli, ja on edelleen hyvä muun muassa kerrostaloissa. Sähkökiukaiden suosio nousi 1970-luvulla, kun grynderit keksivät sijoittaa saunat uusiin kerrostaloasuntoihin.
Infrapunasauna[muokkaa]
On myös olemassa infrapunasaunoja. Ne ovat todella uusia, sillä niitä alettiin käyttämään vasta muutamia vuosia sitten. Infrapunasaunojen käyttö on yleistä mm. kylpylöissä, kuntosaleilla sekä hoitolaitoksissa. Infrapunasaunat ovat kiinnostaneet suomalaisia ja niitä on ruvettu hankkimaan myös omiin koteihin.
Infrapunasaunoissa käymisessä on monia terveysetuja, sillä se lisää kudosten toimintaa, tehostaa verenkiertoa, parantaa elimistön toimintoja, lievittää kipua sekä nopeuttaa haavojen paranemista ja niistä palautumista lisäämällä kudosten verenkiertoa. Infrapunasaunat ovat myös perinteisiin saunoihin vähemmän sydäntä rasittavia ja siksi niistä on etua esimerkiksi kohonneeseen tai matalaan verenpaineeseen. Infrapunasaunat edesauttavat myös ihosairauksien paranemista.
Lähteet[muokkaa]
https://saunaregion.fi/fi/sauna/mita-on-sauna/historia-ja-perinteet/
http://viovio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/235648-saunan-historia-savusaunan-hamarassa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sauna
http://www.putkilahti.net/k130630f.php