Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Artikkeli/8D kevät 2017/Baletti harrastuksena

Wikiopistosta

Tasoryhmät[muokkaa]

Tanssikoulusta riippuen ryhmiin luokittelu tehdään iän ja taitotason mukaan.

Pienet lapset[muokkaa]

Lastentanssi on tarkoitettu 3-6 vuotiaille, joilloin on paras ikä aloittaa tanssiharrastus. Tunneilla pyritään kehittämään lapsen perusliikkumistaitoja klassisen baletin kautta. Lastentanssissa harjoitellaan baletin alkeita leikin varjolla. Tanssin myötä lapsi oppii oman kehon hallintaa, perusliikuntataitoja, rytmiikkaa, luovuutta ja koordinaatiota. Tavoitteena on saada lapsi innostumaan tanssista ja liikunnasta kannustavassa ja iloisessa ilmapiirissä. Liikunnallisten taitojen ja tavoitteiden lisäksi tunneilla oppii sosiaalisia taitoja sekä ryhmässä toimimista.

Lapset[muokkaa]

Lastentanssin jälkeen aloitetaan esi- tai alkeisbalettitunnit. Vaikka lapsi ei olisi käynyt lastentanssitunneilla, hän voi aloittaa esibalettitunnit. Esi- ja alkeisbaletti tunnit aloitetaan 6-8 vuoden iässä. Tunneilla opiskellaan jo enemmän baletin alkeita. Alkeisbaletti tunneilla tutustutaan baletin tuntirakenteeseen; tankotyöskentelyyn, yksinkertaisiin keskilattia- ja hyppyharjoituksiin.

Balettitanssija

Nuoret[muokkaa]

Tavoitteellinen baletin harrastaminen ei automaattisesti tarkoita, että pyrkii ammattibalettitanssijaksi. Jos kuitenkin ammattitanssijaksi tähtää, tulee balettiharrastus aloittaa viimeistään 12-vuoden iässä. Kun tanssijalle tulee ikää, alkaa baletin tavoitteellisempi harjoittelu. Viikottainen harjoittelun määrä lisääntyy ja opettaja muuttuu vaativammaksi sekä tunnit kurinalaisemmiksi. Tunneilla noudatetaan balettituntien kaavaa. Kun opettaja katsoo tanssijan olevan valmis, otetaan kärkitossut mukaan tuntityöskentelyyn. Kun tanssijat kehittyvät, opetetaan heille uusia ja vaativampia liikkeitä. Tässä vaiheessa omatoimisella harjoittelulla, venyttelyillä sekä kehon huoltamisella on suuri merkitys. Ryhmäkoot yleensä pienenevät mitä pidemmälle tanssiharrastustusta edetään. Tässä vaiheessa osa harrastajista karsiutuu pois.

Aikuiset[muokkaa]

Aikuisbaletissa ei ole ikärajoituksia. Balettiharrastuksen voi aloittaa aikuisenakin, jopa seniori-ikäisenä. Aikuisbaletti kehittää erityisesti syviä lihaksia vatsassa ja selässä. Se kehittää ja ylläpitää yleiskuntoa, lisää liikkuvuutta ja avaa monipuolisesti kehon luonnollisia liikeratoja. Kun perusasiat ovat kunnossa, siirrytään vauhdikkaampiin ja vaativimpiin harjoituksiin.

Senioreille suunnatussa kuntobaletissa tehdään balettiin perustuvia harjoitteita klassisen musiikin säestyksellä. Ne parantavat kehonhallintaa ja tasapainoa sekä kehittävät lihasvoimaa ja venyvyyttä. Tunnit ovat astetta kevyempiä kuin normaalissa aikuisbaletissa. Aikuisbaletissa sekä kuntobaletissa on tavoitteena tehdä liikkeet omaa kehoa kuunnellen.

Tunneille tarvittavat varusteet[muokkaa]

Tunneille pukeutuminen on tanssikoulukohtaista. Yleensä lasten-ja nuortentunneilla on tietty pukukoodi. Tuntien ajaksi korut tulee ottaa pois.

Pukukoodi[muokkaa]

Yleinen pukukoodi klassisessa baletissa on leotardi, trikoot ja tossut. Yleensä leotardin eli balettipuvun värin ja mallin päättää opettaja. Monet käyttävät keskilattiaharjoituksiin siirryttäessä ohutta kietaisuhametta tai shortseja. Balettitrikoot ovat pehmeät sukkahousut. Ne kannattaa ostaa balettiliikkeestä, sillä niiden pohjassa tulisi olla reikä, joka nopeuttaa kärkitossujen pehmusteiden laittamista. Trikoiden värin päättää opettaja, yleisimmät värit ovat valkoinen ja puuteri. Aikuisbaletissa ei ole olemassa tarkkaa pukukoodia. Tärkeintä on, että vaatteet ovat joustavat ja myötäilevät raajoja. Balettitunneilla on tärkää olla ihonmyötäinen, mutta liikkeen salliva vaatetus, jotta koko tanssija näkyy selvästi. Ihonmyötäisissä vaatteissa pienetkin asento-ja liikevirheet näkyvät, ja opettaja voi heti korjata virheen. Näin tanssija oppii alusta alkaen oikeat liikeradat.

Jalkineet[muokkaa]

Pehmeät harjoitustossut

Balleriinat käyttävät tanssiessaan kahdenlaisia balettitossuja; pehmeitä harjoitustossuja ja varvastossuja eli kovakärkisiä tossuja. Molempien tossujen hankkimisessa kannattaa olla tarkka. On hyvin tärkeää, että tossu istuu jalkaan. Hyvä tossu istuu jalassa kuin napakka sukka.

Perinteisimmät balettitossut ovat pehmeät harjoitustossut, jotka on tehty kankaasta (canvas) tai nahasta. Ostaessasi kankaiset tossut, tulee ostaa myös kuminauha, joka ommellaan tossujen suulle lenkiksi helpottamaan tossun jalassa pysymistä. Tossujen pohjassa on nahkaiset palat , jotka estävät liukastumisen ja helpottavat esim. piruettien tekemistä. Yleisimmin pehmeät tossut ovat väriltään valkoiset tai puuterimaisen beiget. Tossujen värien ideana on, että niiden tulisi sulautua jalan linjaan.

Kärkitossut
Kärkitossujen kanssa käytettävät pehmusteet

Kärkitossut ovat baletissa käytettävät kovakärkiset tossut, jotka mahdollistavat varpailla tanssimisen. Väriltään kärkitossut ovat vaaleanpunaista/puuterimaista satiinia. Kärkitossujen kanssa käytetään varpaissa pehmusteita pehmittämään varpailla olemista.

Ennen kuin alkaaa tanssia kärkitossuilla,tulee ottaa huomioon asioita. Lapsen/nuoren ikä ja kasvu tulee olla tarpeeksi pitkällä , ettei kärkitossuilla tanssiminen vahingoita jalkoja. Yleensä kärkitossuilla tanssiminen aloitetaan 11-12 vuoden ikäisenä, mutta esimerkiksi venäläisissä tanssikoiluissa kärkitossutyöskentely aloitetaan jo 6-7 vuotiaana.Opettaja arvioi milloin on sopiva ja oikea hetki alkaa harjoitella kärkitossujen käyttöä. Tekniset taidot tulee ottaa huomioon ennen kärkitossuilla tanssimista. Tanssijalla tulee olla vahvat nilkka- sekä jalkalihakset. Myös varpaiden lihasten täytyy olla vahvat, jotta ne kestävät raskaan varvastyöskentelyn. Vartalon hallinnan eli vatsa-ja selkälihasten tulee olla tarpeeksi kehittyneet, jotta pystyy kannattelemaan koko kehoa seissoessaan pelkillä kärjillä. Alussa varvastossuharjoittelu muodostaa vain pienen osan balettitunnista. Yleensä naiset tanssivat varvastossuilla.

Hiukset[muokkaa]

Perinteinen balettikampaus on nuttura, joka mahdollistaa niskan linjauksen selkeän näkyvyyden. Nutturan tulee olla mahdollisimman päänmyöntäinen. Kun hiukset ovat kiinni, eivät ne tule kasvoille tielle esim. piruettia tehdessä.

Tuntien sisältö[muokkaa]

Balettituntien kaava on aina lähes sama, mutta eri opettajat voivat painottaa opetuksessaan eri asioita. Balettitunneille on hyvä tulla ajoissa ennen tunnin alkua tekemään omatoimista lämmittelyä ja venyttelyä. Tunnit alkavat pienemmillä lämmittelevillä liikkeillä, joita tehdään yleensä tangon ääressä. Nämä liikkeet valmistavat esim. lopputunnin suuria hyppyjä varten. Lämmittävien harjoitusten kautta edetään keskilattialle tekemään liikkeitä ja liikesarjoja, jotka vaativat suurempia liikeratoja sekä terävää ja nopeaa liikettä. Keskilattialla tehdään erilaisia paikallaan pysyviä liikkeitä sekä tilassa liikkuvia liikeyhdistelmiä. Tunnin lopussa tehdään hyppy- ja piruettisarjoja.

Baletin hyödyt ja haitat[muokkaa]

Hyödyt[muokkaa]

Baletti luo hyvän pohjan kaikkiin muihin tanssilajeihin. Baletti kehittää kaikkia osa-alueita mitä tanssija tarvitsee. Balettitanssissa kehittyvät; tanssillisuus, ryhti, lihasvoima, notkeus, koordinaatiokyky, tasapaino, rytmitaju ja esiintymistaidot. Säännöllinen balettiharjoittelu kehittää myös kurinalaisuutta, tavoitteellisuutta ja sinnikkyyttä. Balettiluokan oppilaat muodostavat vuosien varrella tiiviin ryhmän, kuin "perheen", joka harjoittelee paljon yhdessä ja jakaa monenlaisia tuntoja onnistumisista epäonnistumisiin. Balettiopettajalla on suuri merkitys tanssijalle yksilönä sekä koko ryhmälle. Muiden lajien edustajille baletista on myös hyötyä, esim. voimistelijat ja taitoluistelijat käyvät oman lajinsa tueksi balettitunneilla.

Haitat[muokkaa]

Baletissa on monia vaativia liikkeitä, jotka väärin tehtynä voivat aiheuttaa pysyviä vaurioita. Liian nuorena tai muuten liian aikaisin aloitettu kärkitossutyöskentely on vaarallista jaloille ja voi aiheuttaa mm. rasitusmurtumia jalkateriin. Toinen yleinen kohta, jonne balettitanssijilla tulee vammoja ovat polvet. Balettiin liitetään usein kuva "langanlaihasta" kehosta, jota tavoitellaan kyseenalaisin keinoin. Täydellisyyden tavoitteleminen voi johtaa vääristyneisiin ruokailutottumuksiin ja vakavimmillaan anoreksiaan, jota ilmenee balettitanssijoilla. Opettajalla on suuri vastuu tästäkin asiasta.

Lähteet[muokkaa]

http://ballerina.webbis.fi/?page=23

https://fi.wikipedia.org/wiki/Balettitossut