Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Artikkeli/8D kevät 2017/Cheerleading

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Cheerleading on joukkuelaji. Se on monipuolista urheilua, johon kuuluu stuntit (nostot), pyramidit (pyrtsit), akrobatia (akro) ja hypyt. Kilpailuohjelmaan kuuluu myös lyhyt tanssi ja huuto, jolla yritetään saada yleisö kannustamaan omaa joukkuetta ja huutamaan mukana huutoa. Sen takia huuto pidetään yleensä yksinkertaisena ja mahdollisimman samanlaisena eli huudetaan paljon oman seuran värejä ja oman seuran tai joukkueen nimeä. Huudossa on apuna kylttejä, joissa lukee seuran tai joukkueen nimi ja huiskia, jotka ovat seuran väreissä. Cheerleadingin ohjelman pitus vaihtelee sen mukaan oletko mini-, junnu- vai aikuistentasolla. Mineillä on kaikista lyhyin aika ja aikuisilla kaikista pisin. Cheerjoukkueessa on 4-25 harrastajaa.

PSU Cheerleaders1.JPG

Cheer-tanssi[muokkaa]

Cheerleadingissä on yksi alalaji: cheer-tanssi. Cheer-tanssijat esittävät ainoastaan tanssi eikä tee stuntteja tai pyramidejä. Esityksessä voidaan yhdistää ominaisuuksia eri tyylisuunnista. Tanssijat käyttävät tanssissa apuna huiskia, joiden käyttöön on tarkat säännöt. Cheer-tanssijoille on oma alusta (parketti), kun taas cheerleadereilla on alustana matto. Cheer-tanssi joukkueessa on yleensä 5-20 tanssijaa. Kisaohjelman pituus saa olla 2-2,5 minuuttia.

Cheerleadingin historia[muokkaa]

Cheerleading syntyi Yhdysvaltojen itärannikon yliopistossa 1880-luvulla. Laji alkoi oman urheilujoukkueen kannustuksena urheilukilpailuissa, joissa miehet yrittivät saada yleisöä kannustamaan omaa urheilujoukkuettaan. 1920-luvulla amerikkalaisen jalkapallon suosion kasvaessa myös cheerleadingin suosio kasvoi, tuolloin huutoihin ruvettiin lisäämään pieniä stuntteja, akrobatiaa ja liikkeitä. Kaikki cheerleaderit olivat aluksi miehiä, kunnes 1920-luvulla lajiin tuli myös naisia. Naisten määrä cheerleadingin parissa kasvoi, kun miehet olivat sotimassa toisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen akrobaattiset voimisteluliikkeet ja nostot tulivat muotiin. 1970-luvulla cheerleadingin kilpailutoiminta yleistyi Yhdysvalloissa. Ensimmäiset kilpailut järjestettiin high school- ja yliopistojoukkueille, mutta pian myös all star-joukkueet rupesivat kisaamaan, jotka kilpailivat yksityisen liikuntakeskuksen yhteydessä. Lajiin tehtiin tiukat säännöt koskien esimerkiksi turvallisuutta. Cheerleadingin ympärille on syntynyt tuottoisa varustusbisnes.

Cheerleadingin tulo Suomeen[muokkaa]

Cheerleading tuli Suomeen 1980-luvun alussa Yhdysvalloista tulleiden vaihto-oppilaiden ja amerikkalaisten elokuvien mukana. Ensimmäiset cheerleaderit olivat Suomeen perustettujen amerikkalaisen jalkapallon seurojen satunnaisia kannustusryhmiä. Cheerleadingin toiminnan Suomessa alotti Turun Trojansit vuonna 1983. Ensimmäiset cheerleadingin SM-kilpailut pidettiin Helsingin Pallokentällä toukokuussa vuonna 1985. Kilpailujen taso nousi nopeasti, ja lajiin tuotiin ulkoimailta vierailevia valmentajia. 1990-luvulla laji laajeni myös junioritoimintaan. 1995 lajiin perustettiin oma yhditys (SCL) Suomen Cheerlleadingliitto ry, joka on vieläkin toiminassa. SCL:ssä on tällä hetkellä 47 jäsenseuraa ja yli 7300 harrastajaa. Lajissa on tällä hetkellä enimmäkseen naisia ja tyttöjä, mutta löytyy myös sekajoukkueita, joissa on naisia ja miehiä. Sekajoukkueita on juniori- ja aikuistasolla. Suomessa järjestettävät kisat ovat aloitteilijoille tarkoitetut May Madness-kilpailut (Vantaa, Trio Areena), Summer Cheer Cup-kilpailut (Ala-Härmä, PowerPark), Syyskilpailut (joku seura yleensä järjestää ne omalla paikkakunnallansa), Winter Wildness, Super Cheer (Vantaa, Energia Areena), SM-karsintakilpailut ja SM-kilpailut.

Lähteet[muokkaa]

https://www.scl.fi/kilpailutoiminta/super-cheer/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Cheerleading

https://www.vikingscheerleaders.fi/cheerleading/lajin_historia/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Cheer-tanssi