Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Artikkeli/8D kevät 2017/Joukkuevoimistelun kilpailujärjestelmä

Joukkuevoimistelussa kilpaillaan kolmella tasolla useammassa ikäluokassa. Alle 12-vuotiaat voivat esiintyä STARA-sarjassa tai kilpailla joko 8-10 -vuotiaiden tai 10-12 -vuotiaiden kilpailusarjassa. 12-14 -vuotiaiden sarjoista lähtien kilpaillaan kolmessa eri sarjassa: SM-sarjassa, kilpasarjassa sekä harrastesarjassa. Keväällä kilpaillaan vapaaohjelmalla eli ilman välinettä. Syyskaudella ohjelmissa on aina sääntöjen mukainen väline. Kilpailuja järjestetään kotimaassa sekä ulkomailla. Eri kilpailuilla on erilainen arvo.

Mikä joukkuevoimistelu?

Joukkuevoimistelu on urheilulaji, joka on kehittynyt perinteisestä naisvoimistelusta. Yleensä lajia harrastavat vain tytöt ja naiset. Muutama poikkeus toki löytyy. Vähintään viiden hengen kokoinen joukkue suorittaa noin 2,5 minuutin pituisen ohjelman, johon sisältyy monipuolisia tasapainoja, hyppyjä, vartaloita, askelsarjoja sekä käsi- ja jalkaliikkeitä. Ohjelmaan nuoremmilla kuuluu akrobatiaa ja 12-14 -vuotiaiden SM-sarjasta lähtien ohjelmissa näkyy myös nostoja.

Kilpailuohjelma on musiikin, urheilun ja taiteellisuuden muodostaa upea kokonaisuus, jossa liikkeiden virtaavuus ja jatkuvuus ovat suuressa osassa. Joukkuevoimistelussa tarvitaan monipuolisia ominaisuuksia kuten liikkuvuus, voima, koordinaatio ja rytmitaju. Tärkeää ja arvostettavaa joukkuevoimistelussa on ilmaisullisuus ja yhdenaikaisuus. Yleensä ohjelmissa on jonkinlainen teema tai tarina. Ulkonäkö joukkuevoimistelussa on myös tärkeää. Voimistelupuvut koristellaan tuhansilla strasseilla ja hiukset sekä meikit suunnitellaan tarkasti, jotta joukkueesta saa siistin sekä yhtenäisen kuvan.

Suomi on joukkuevoimistelun perustajamaa ja se kuuluu huippumaihin. Viimeisin suomalaisten maailmanmestaruus löytyy vuodelta 2015, jolloin Tampereelta tulevat Minetit voittivat maailmanmestaruuden. Suomi on voittanut naisten maailmanmestaruuden yhdeksän kertaa ja maailmanmestaruuskilpailut on järjestetty vasta kuusitoista kertaa.

Kilpailusarjat

Joukkuevoimistelussa kilpaillaan kolmessa eri tasosarjassa 12-14 -vuotiaiden sarjasta lähtien. Sarjat ovat SM-sarja, kilpasarja sekä harrastesarja. Eri sarjoilla on erilainen arvo ja vain SM-sarjassa kilpaillaan kansainvälisellä tasolla.

SM-sarja

SM-sarjassa kilpaillaan kolmessa eri ikäluokassa: 12-14 -vuotiaiden, 14-16 -vuotiaiden ja yli 16-vuotiaiden sarjassa. Joukkueessa tulee olla vähintään kuusi voimistelijaa.

SM-sarjan kilpailuja käydään cup-kilpailuissa ja kauden lopuksi Suomenmestaruuskilpailuissa eli tällä sarjalla on Suomenmestaruusarvo. Vain SM-sarjasta on mahdollista päästä kilpailemaan kansainvälisiin kilpailuihin.

Yli 16-vuotiaiden sarjassa syksyllä ei kilpailla välineohjelmalla, vaan keskitytään jo kevään vapaaohjelmaan kansainvälisten tapojen mukaan. 12-14 -vuotiaiden sarjassa välineenä on vanne ja 14-16 -vuotiaiden väline on keilat. Kilpailuohjelman pituus on 2.15-2.45 minuuttia.

Kilpasarja

Kilpasarjassa kilpaillaan neljässä eri ikäluokassa. Ikäluokat ovat 12-14 -vuotiaat, 14-16 -vuotiaat, 16-20 -vuotiaat ja yli 18-vuotiaiden naisten sarja. Joukkueessa tulee olla vähintään viisi voimistelijaa.

Kilpasarja on ns. kakkossarja SM-sarjaan verrattuna. Kilpasarjan kilpailuja järjestetään cup-kilpailuissa ja kauden päätteeksi järjestetään valtakunnalliset mestaruuskilpailut.

Syksyisin kaikille sarjoille järjestetään välinekilpailuja. 12-14 -vuotiailla välineen pitää olla naru, pallo tai vanne. Yli 14-vuotiailla väline on omavalintainen. Kilpailuohjelman pituus on 2.00-2.30 minuuttia.

Harrastesarja

2016 lisättiin joukkuevoimisteluun uusi sarja: harrastesarja. Tämä sarja tarvittiin, koska kilpasarjan taso on jo niin kova, että harrastejoukkueet eivät siellä enää välttämättä pärjää. Harrastesarja on tarkoitettu nimensä mukaan harrastejoukkueille.

Joukkueet tuomaroidaan kilpasarjan sääntöjen mukaan, mutta sarjan osallistujat huomioiden. Tulokset kerrotaan yli 14-vuotiaiden sarjassa tulokset kerrotaan pisteinä ja 12-14 -vuotiaiden sarjassa ne kerrotaan kategorioina. Kolme parasta tulosten mukaisesti palkitaan.

Harrastesarjan kilpailuja järjestetään muutamissa cup-kilpailuissa. Valtakunnallisia mestaruuskilpailuja ei järjestetä, vaan joukkue voi osallistua kilpasarjan mestaruuskilpailuihin. Kilpailuohjelman pituus on 2.00-2.30 minuuttia.

Alle 12v ikäluokat

Alle 12-vuotiaiden ikäluokat ovat STARA, 8-10 -vuotiaat ja 10-12 -vuotiaat.

STARA

STARA-sarja on alle 12-vuotiaiden harrastetapahtuma. Niissä voimistelun harrastajat voivat tulla näyttämään taitojaan liikunnan riemun täyttämissä tapahtumissa. Kilpailemaan tähtäävät joukkueet tai yksilötkin esiintyvät lähes aina ensiksi STARAssa, koska se on loistava tapa kerätä esiintymiskokemusta. Yksin tai yhdessä joukkueen kanssa lavalla voi esittää voimisteluohjelman tai liike- ja tanssisarjan. Ohjelmat voivat olla itse luotuja tai voidaan käyttää Voimisteluliiton valmiita ohjelmia. STARA ei ole pelkästään joukkuevoimistelun tapahtuma vaan kuka tahansa STARA-lisenssin ostanut voi osallistua siihen.

STARA-tapahtumassa esiintyjiä ei pistetä paremmuusjärjestykseen eivätkä esiintyjät saa pisteitä. Kaikki osallistujat palkitaan esityksen päätteeksi yleensä mitalein. Arvit kirjoittavat heille kirjallisen palautteen.

8-10v

Vuoden 2016 uudistuksissa otettiin kilpailujärjestelmään myös kokonaan uuden ikäluokan sarja: 8-10 -vuotiaiden sarja. Tässä sarjassa saa voimistella voimistelijat, jotka kilpailuvuonna täyttävät 8, 9 tai 10 vuotta. Kaksi voimistelijaa saa poiketa 8-10 vuoden iästä joko vuodella ylös- tai alaspäin. 8-10 vuotiaiden kilpailuja järjestetään STARA-tapahtumien yhteydessä ja cup-kilpailuissa. Valtakunnallisia mestaruuskilpailuja tälle sarjalle ei järjestetä. Kilpailuohjelma kestää 1.45-2.15 minuuttia.

Tuomaristo arvioi suorituksen sekä ohjelman ja joukkueille annetaan pisteet. Näitä pisteitä ei kuitenkaan julkisteta vaan kaikille joukkueille julkaistaan vain kategoriat 1-10 väliltä. Kaikki joukkueet palkitaan suorituksen jälkeen eikä kolmea parasta joukkuetta palkita tai paljasteta. Joukkueita palkitaan usein erityismaininnoilla, joita voi ansaita esimerkiksi puhtaasta perusvoimistelusta tai ilosta ja riemusta, joka välittyy ohjelmasta. Välineohjelmassa väline on vapaavalintainen.

10-12v

Tähän sarjaan voivat osallistua voimistelijat, jotka kilpailuvuonna ovat 10-, 11- tai 12-vuotiaita. Kaksi voimistelijaa saa poiketa 10-12 -vuotiaiden iästä vuodella ylös- tai alaspäin. Kaikkien joukkueessa olevien voimistelijoiden tulee kilpailla ja joukkueessa tulee olla vähintään kuusi voimistelijaa. 10-12 -vuotiaiden sarjassa kilpaillaan cup-kilpailuissa sekä kauden lopussa valtakunnallisissa mestaruuskilpailuissa.

Tuomaristo antaa joukkueille pisteet, mutta ne julkaistaan kategorioina 1-10. 1 ja 2 kategorian saaneiden joukkueiden pisteet paljastetaan. Vain kolme parasta joukkuetta palkitaan, mutta muille joukkueille saatetaan jakaa erityismainintoja. Keväällä joukkueet kilpailevat vapaaohjelmilla ja syksyllä välineohjelmilla. Parittomina vuosina määrätty väline on pallo ja parillisina vuosina välineenä on naru.

Kilpailut

Kansalliset kilpailut

Kansalliset kilpailut ovat Suomessa järjestettäviä kilpailuja. Kilpailujärjestelmä muuttui vuodelle 2017, jolloin aluekilpailut poistuivat käytöstä. Tilalle tuli suuri määrä cup-kilpailuja. Kaupunki cup -kilpailut ovat ns. Edellisiä aluekilpailuja, mutta niillä ei ole aluemestaruusarvoa. Nämä kaupunki cup -kilpailut järjestetään seuran ja alueellisen voimistelu”järjestön” toimesta. Seura cup -kilpailut ovat yksin seurojen itse järjestämiä. Kauden lopuksi järjestetään SM-kilpailut ja kilpasarjojen mestaruuskilpailut. Välillä kilpailuja yhdistetään niin, että samassa kilpailussa järjestetään 12-14 -vuotiaiden SM-kilpailut ja 12-14 -vuotiaiden kilpasarjan mestaruuskilpailut. Toisessa kilpailussa voi olla kaikki yli 14-vuotiaiden sarjat. Voimistelupäivät ovat kaikkien lajien yhteinen tapahtuma, jossa usein on järjestetty 10-12 -vuotiaiden tai 12-14 -vuotiaiden kilpasarjan mestaruuskilpailut.

Suomen Cup ja Juniori Cup on neljästä osakilpailusta koostuva kilpailu. Lopputulokseen lasketaan kolmen parhaan kilpailun tulos neljästä mahdollisesta. Joukkueet saavat sijoituksestaan pisteet niin, että ensimmäiseksi sijoittunut saa 10 pistettä ja 10. sijoittunut yhden pisteen. Jos pisteet menevät tasan, yksittäisen kilpailun parempi tulos ratkaisee. Suomen Cup ei ole sama asia kuin Suomenmestaruuskilpailut eivätkä kaikki huippujoukkueet välttämättä osallistu Suomen Cupin kaikkiin osakilpailuihin.

Kansainväliset kilpailut

Kansainvälisesti joukkuevoimistelussa kilpaillaan seurakilpailuissa, naisten maailmancupissa, junioreiden Challenge Cupissa, EM-kilpailuissa ja MM-kilpailuissa. Seurakilpailuja on kahdenlaisia: kaikille avoimia ja sellaisia, joihin Voimisteluliiton lajiasiantuntijaryhmä valitsee lähtijät. Kaikille avoimiin kansainvälisiin kilpailuihin voivat joukkueet osallistua vapaasti, kunhan he vain ilmoittavat asiasta lajipäällikölle. World Cup- ja Challenge Cup -kilpailuihin järjestetään valintakilpailut, joiden tulosten perusteella Suomen edustajat kuhunkin osakilpailuun valitaan. Nämä World Cup- ja Challenge Cup -kokonaiskilpailut koostuvat neljästä osakilpailuista. Euroopanmestaruuskilpailujenkin edustajat määräytyvät valintakilpailun perusteella. Maailmanmestaruuskilpailuihin lähtijöille järjestetään useampi katsastuskilpailu, joista Suomen Cupin tapaan kerätään pisteitä. Eniten pisteitä keränneet joukkueet pääsevät maajoukkueeseen ja saavat paikan MM-kilpailuihin. Maajoukkueeseen pääsee 3 naistensarjan joukkuetta sekä 3 juniorisarjan joukkuetta. Maasta voi päästä myös useampi joukkue maailmanmestaruuskilpailuihin, koska edellisen vuoden maailmanmestari saa suoran paikan kilpailuihin eikä kyseistä joukkuetta lasketa näihin kolmeen joukkueeseen. Maa saa tuoda 4 joukkuetta kilpailuihin myös silloin, jos maa järjestää sen vuoden maailmanmestaruuskilpailut.

Tuomaristot

Joukkuevoimistelussa tuomarointi jakautuu kolmeen tuomaripaneeliin. Jokainen paneeli arvioi ohjelman eri osa-alueita ja yhtä paneelia arvioi 2-4 tuomaria. Tuomarina voi toimia henkilö kuka on suorittanut tuomarikurssin ja läpäissyt tasokokeen. Tuomareita on eriarvoisia riippuen koulutuksesta sekä siitä, kuinka kauan on tuomarina toiminut. 1-tason tuomarit voivat toimia ylituomareina. Ylituomari on tuomari, joka valitaan jokaisessa kilpailussa jokaiseen paneeliin. Hän muun normaalin tuomarityöskentelyn lisäksi valvoo, että sääntöjä noudatetaan ja kokoaa pisteet muilta tuomareilta. Hän myös johtaa tuomareiden välisiä neuvotteluita, joita joudutaan käymään, jos paneelin sisällä tuomareiden antamien pisteiden välillä on liian suuri ero.

Tekninen tuomaristo

Pistetaulukoissa tekninen tuomaristo on merkitty merkinnällä TV. Lyhenne tulee englanninkielisestä sanasta technical value.

Tekninen tuomaristo arvioi ohjelman vaikeusosia. Ohjelmaan sarjasta riippuen on määrätty tietyt vartalonliikkeet sekä tietty määrä mm. hyppyjä, tasapainoja, askel- ja käsisarjoja, akrobatialiikkeitä ja erilaisia eri liikesukujen muodostamia sarjoja. Joukkuevoimistelussa ei riitä pelkästään se, että ohjelmasta löytyy oikea määrä vaikeusosia, vaan pisteitä saa vasta sitten kun tekninen tuomaristo on hyväksynyt suoritetut vaikeusosat. Vaikeusosia ei hyväksytä jos niissä on suoritusvirheitä kuten esimerkiksi, että hypyssä jalat eivät aukea oikeaan muotoon tai tasapaino horjui ja siinä lantio oli väärässä asennossa.

SM-sarjassa vaikeammista liikkeistä saa lisäpisteitä. Kilpa- ja harrastesarjassa kaikki suoritetut vaikeusosat ovat samanarvoisia oman liikesuvun sisällä. Tämä tarkoittaa siis sitä, kilpa- ja harrastesarjassa esimerkiksi kaikista tasapainoista saa saman verran pisteitä.

Maksimipistemäärä SM-sarjassa teknisestä on 6 pistettä. Kilpa- ja harrastesarjassa maksimipistemäärä on 5.

Taiteellinen tuomaristo

Pistetaulukoissa taiteellinen tuomaristo on merkitty merkinnällä AV. Lyhenne tulee englanninkielisestä sanasta artistic value.

Taiteellinen tuomaristo arvioi nimensä mukaan ohjelman voimistelullista arvoa, rakennetta, ilmaisua, musiikkia ja omaperäisyyttä.

Voimistelullisessa arvossa arvostellaan joukkueen fyysisiä ominaisuuksia eli voimaa, liikkuvuutta, koordinaatiota, kestävyyttä, nopeutta ja lihashallintaa. Liikkeiden sidonta eli suorittaminen vaikeusosat niin, että ne yhdistyvät eikä ohjelmassa tule taukoja, on tärkeää. Myös vaikeusosien molemminpuolista suorittamista ja vaikeusosien sopivuutta taitotasolle arvostellaan.

Ohjelman rakenne -kohdassa tuomari arvioi ohjelman vaihtelevuutta, kuvioita ja yhtenäisyyttä. Ohjelmassa tulee olla nopeita sekä hitaita liikkeitä, erilaisia tasoja ja suuntia sekä joukkueen tulee suorittaa ohjelmaa välillä yhtä aikaa ja välillä kaanonissa.

Omaperäisyys, ilmaisu ja musiikki -kohdassa tuomaristo arvioi juuri näitä edellä mainittuja asioita. Ohjelmassa ilmaisu tulee olla luontevaa ja teeman pitää kantaa läpi ohjelman. Uusia omaperäisiä asioita ohjelmassa arvostetaan. Musiikin tulee vastata liikettä ja siinä ei saa olla irrallisia efektejä.

SM-sarjassa maksimipistemäärä on 4 pistettä. Kilpa- ja harrastesarjoissa se on 5 pistettä.

Suoritustuomaristo

Pistetaulukoissa suoritustuomaristo on merkitty merkinnällä EXE. Lyhenne tulee englanninkielisestä sanasta execution.

Suoritustuomaristo arvioi joukkueen suorituksen ja vähentää kaikista virheistä. Vähennyksen voi saada terveydellisistä näkökohdista (esim. ryhti tai tukijalan väärä asento), voimistelun laadusta (esim. puutteelliset ojennukset, nilkat ja polvet koukussa), vaikeusosien epätarkasta muodosta, törmäyksestä, eriaikaisuudesta, kaatumisesta tai epätarkasta kuviosta.

Virheitä on kolmenlaisia:

Pieni virhe (1 voimistelija): vähennys -0,1

Keskikokoinen virhe (2 voimistelijaa): vähennys -0,2

Suuri virhe (3 voimistelijaa): vähennys -0,3

Esimerkkejä muutamista suoritusvähennyksistä:

Virhe	Vähennyksen suuruus
Epätarkkuus kuviossa	-0,1
Kaatuminen	-0,4
1 voimistelijalla polvet koukussa	-0,1
2 voimistelijalla hypyssä epätarkka muoto	-0,2
3 voimistelijalla huono ryhti	-0,3

Pisteiden muodostuminen

Täysi pistemäärä joukkuevoimistelussa on 20 pistettä. Teknisen -, taiteellisen - ja suoritustuomariston pisteet lasketaan yhteen ja näistä kolmesta osa-alueesta muodostuu joukkueen kokonaispistemäärä.

8-10 vuotiaiden sarjassa, 10-12 vuotiaiden sarjassa ja 12-14 vuotiaiden kilpa- sekä harrastesarjassa pisteet ilmoitetaan kategoriana, johon kyseisen joukkueen pisteet riittävät. Kategorioita on 10 ja niistä paras on kategoria 1. Vuoden 2016 uudistuksista lähtien kuitenkin joukkueen, joka on saavuttanut kategorian 1 tai 2, pisteet julkistetaan. 8-10 sarjan kaikki pisteet kerrotaan kategorioina.

Kategoriarajat

Kategoria	Vaadittavat pisteet
1	16.50-20.00
2	15.50-16.49
3	14.50-15.49
4	13.50-14.49
5	12.50-13.49
6	11.50-12.49
7	10.50-11.49
8	9.00-10.49
9	6.50-8.99
10	0-6.49

Bonukset ja yleiset vähennykset

Joukkueet voivat ansaita bonuksen tuomaripaneelilta. Eri sarjoissa bonusten syyt sekä koko vaihtelevat. Joukkueet saavat bonuksen jos 3/4, 2/3 tai 2/2 tuomareista antaisi sen joukkueelle. Alla olevasta taulukosta löytyvät tämänhetkiset joukkuevoimistelussa ansaittavat bonukset.

Sarja	Bonuksen syy	Bonuksen koko
8-10v	Voimistelijat osoittavat hyvää liikunnallista taitoa	+0,2
10-12v ja 12-14SM	Vaadittavat taito-osat vastaavat erinomaisesti voimistelijoiden ikä- ja taitotasoa	+0,1
10-12v ja 12-14SM	Ohjelmassa on teemallinen “tarina” ja se tuo taiteellisen elämyksen	+0,1
10-12v ja 12-14SM	Kaikki taito-osat on suoritettu yhtenäisesti ja erinomaisesti	+0.1 (joukkueessa on 6-8 voimistelijaa) +0.2 (joukkueessa on vähintään 9 voimistelijaa)
Kilpa- ja harrastesarjat	Ohjelma on virtaava kokonaisuus, johon tekniset osat on yhdistetty kokonaisliikunnallisesti	+0,1
Kilpa- ja harrastesarjat	Ohjelmassa on teema/tarina, ja se tuo elämyksen	+0,2
Kilpa- ja harrastesarjat	Kaikki taito-osat on suoritettu yhtenäisesti ja laadukkaasti	+0.1 (joukkueessa on 5-8 voimistelijaa) +0.2 (joukkueessa on vähintään 9 voimistelijaa
Yli 14-vuotiaiden SM	Ohjelmassa on teema/tarina ja se on ilmaisullinen	+0,1

Suoritustuomariston tekemien suoritusvähennysten lisäksi, joukkue voi saada yleisvähennyksiä. Nämä vähennykset ovat melkein jokaisessa sarjassa samat.

Rajanylitys -0,1/kerta: Joukkuevoimistelun kilpailumatto on 13x13 metrin kokoinen. Jos joukkueen voimistelija tai väline menee rajan yli, merkitsevät rajatuomarit joukkueelle rajanylityksen. Jos rajan yli menee esimerkiksi välinettä hakemaan myös voimistelija, on vähennys -0,2.

Kielletty liike -0,5: Joukkuevoimistelussa jokaisella sarjalla on liikkeitä, mitkä ovat kiellettyjä. Vähennyksen voi saada esimerkiksi alle 12-vuotiaiden sarjoissa liikkeestä, jossa toinen voimistelija kannattelee toisen voimistelijan painoa, koska tämä liike lasketaan nostoksi.

Pukuvähennys -0,1: Pukuvähennyksen voi saada monin perustein. Puvussa ei saa olla housuja (ihonmyötäiset legginsit käyvät), hattua, huppua tai muuta päähinettä tai irrallisia nilkka-, ranne- tai kaulakoristetta. Jos tälläisiä puvusta löytyy, saa pukuvähennyksen. Pukuvähennyksen saa myös irronneesta koristeesta, lähteneestä tossusta, auenneista hiuksista, auenneesta puvusta ja puvusta, joka on liian paljastava.

Joukkueen sisääntulo -0,3: Joukkueen tulo kilpailumatolle ei saa olla liian pitkä eikä siinä saa olla musiikkia tai ylimääräisiä liikkeitä.

Ohjelman pituus -0,1/sekunti: Ohjelmille on annettu enimmäis- ja vähimmäispituus. Vähennys tulee jokaisesta sekunnista.

Uskonnollinen/kansallinen/poliittinen loukkaus -0,3: Ohjelma ei saa loukata uskontoa eikä esittää voimakasta poliittista mielipidettä.

Puuttuva voimistelija -0,5: Joukkueelle sajasta riippuen on annettu vähimmäiskoko.

Vähennykset musiikista: Irrallisista efekteistä, musiikin huonosta yhdistämisestä, musiikin jyrkästä loppumisesta tai musiikin loppumisesta ennen voimistelijoiden liikettä. Näiden vähennysten suuruus on yleensä -0,1.