Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Artikkeli/8E kevät 2016/Englannin Valioliigan synty ja kehitys

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Englannin Valioliiga (Barclays Premier League) on Englannin korkein sarjataso jalkapallossa. Se perustettiin vuonna 1992 1. divisioonan (The Football League First Division), joka oli sitä ennen korkein sarjataso Englannissa, tilalle. Nykyään 1. divisioona, jonka nimi muutettiin kauden 2003/2004 jälkeen Mestaruussarjaksi (Fooball League Championship), on maan toiseksi korkein sarjataso.

Valioliigassa pelaa 20 joukkuetta, jotka tulevat Englannista sekä Walesista. Englannin Valioliigassa käyetään 3-1-0 pisteytysjärjestelmää, joka tarkoittaa sitä, että voitosta saa kolme,- tasapelistä yhden- ja tappiosta nolla pistettä. Tämä pisteytysjärjestelmä otettiin käyttöön kaudella 1981-82. Valioliigan kolme huonointa joukkuetta tippuvat Mestaruussarjaan jokaisen kauden jälkeen. Sieltä puolestaan nousee kolme joukkuetta Valioliigaan: Kaksi parasta pääsevät ilman jatkopelejä ja kolmannesta paikasta kilpailevat joukkueet sijoilta 3-6.

Valioliigan logo

1. divisioona[muokkaa]

1. divisioona oli korkein sarjataso Englannin jalkapalloilussa vuosien 1888-1992 välillä. Näiden vuosien jälkeen 1. divisioona on ollut maan toiseksi korkein sarjataso ja sen nimikin on vaihdettu Mestaruussarjaksi kauden 2003-04 jälkeen. 1. divisioonan ensimmäisellä kaudella (1888-89) pelasi 12 joukkuetta: Accrington, Aston Villa, Blackburn Rovers, Bolton Wanderes, Burnely, Derby County, Everton, Notts County, Preston North End, Stoke, West Bromwich Albion ja Wolherhampton Wanderes. Seuraavat kaksi kautta pelattiin myös 12 joukkueella. Kaudella 1891-92 pelasi 14 joukkuetta. Vuonna 1892 päätettiin perustaa myös toinenkin divisioona. Siitä lähtien on ollut 2. divisioona (The Football League Second Division), joka toimi toiseksi korkeimpana sarjatasona Englannissa vuoteen 1992 asti, jonka jälkeen se on ollut kolmanneksi korkein sarjataso.

1. divisioonassa pelattiin 16 joukkueella kausina 1892-98. Siitä seuraavien yli 90 vuoden aikana joukkueiden määrä vaihteli 18 joukkueesta 22 joukkueeseen. Kuitenkin Vuoden 1992 jälkeen ollaan pelattu 24 joukkueella. Koko 1. divisioonan historian aikana eniten mestaruuksia on voittanut Liverpool F.C. (18).

Kaudet 1992-95[muokkaa]

Ensimmäisellä Valioliiga kaudella (1992/1993) pelasi 22 joukkuetta, mutta nykyään Valioliigassa pelaa 20 joukkuetta. Myös pelimäärä on vaihtunut 42 pelistä 38 peliin joukkueiden määrän takia, sillä kaikki seurat pelaavat toisiaan vastaan kaksi kertaa kaudessa: kerran kotona ja kerran vieraissa. Ensimmäisen maalin Valioliigassa teki Brian Deane, joka silloin pelasi Sheffield Unitedissa. Manchester Unitedista tuli enismmäinen Valioliiga voittaja.

Seuraavia kahta kautta (1993/1994 ja 1994/1995) hallitsi Manchester United ja Blackburn Rovers. Toisella Valioliiga kaudella voittajaksi taisteli Manchester United ja toiseksi sijoittui Blackburn Rovers. Seuraava kausi päättyi puolestaan Blackburn Roversin juhliin 89 pisteellä. Manchester United joutui tyytymään toiseen sijaan 88 pisteellä. Nämä kaudet olivat myös viimeiset ennen uutta sarjajärjestelmää.

Sarjajärjestelmä muuttuu[muokkaa]

Kaudella 1995-96 sarjajärjestelmä muuttui. Joukkueiden ja samalla myös pelattujen otteluiden määrä joukkueittain vaihtui. Joukkueiden määrä laski 22.sta 20:een ja näin ollen jokaiselle joukkueelle tuli 38 peliä kaudessa. Nämä muutokset ovat vieläkin voimassa. Kauden voittajaksi selviytyi Manchester United jo kolmannen kerran enismmäisen neljän Valioliiga vuoden aikana. ManU:n ylivoimasta kertoo myös se, ettei joukkue hävinnyt kertaakaan kotikentällänsä kauden aikana. Toiseksi tuli Newcastle United, mikä oli siltä hieno saavutus, sillä se oli noussut Valioliigaan vasta kaudella 1993-94. Edellisen kauden voittajan Blackburn Roverssin pelaaja Alan Shearer voitti maalikuninkuuden toisen kerran peräkkäin, mutta itse joukkue sijoittui vasta seitsämänneksi.

Alan Shearer, Englannin Valioliigan kaikkien aikojen paras maalintekijä

Kaudet 1996-99[muokkaa]

Kausi 1996-97 oli jälleen Manchester Unitedin hallintaa. Se voitti Valioliigan jo kolmannen kerran peräkkäin ja neljännen kerran koko Valioliigan historiassa. Joukkue voitti kauden 75 pisteellä. Seuraavista kolmesta sijasta käytiin tasainen taistelu. Toiseksi tuli Newcastle, kolmanneksi Arsenal ja neljänneksi Liverpool. Kaikilla näistä kolmesta joukkueesta oli 68 pistettä. Alan Shearer teki kaudella 34 maalia ja voitti niillä jo kolmannen kerran peräkkäin maalikuninkuuden Valioliigassa. Täksi kaudeksi hän oli siirtynyt Newcastle Unitediin 15 miljoonalla punnalla.

Seuraavalla kaudella (1997-98) Arsenal katkaisi ManU:n voittoputken uuden valmentajansa Arsene Wengerin johdolla. Wenger oli myös ensimmäinen valmentaja joka voitti Valioiigan, mutta ei ollut kotoisin Iso-Britanniasta. Arsenalin voitto ei kuitenkaan tullut helpolla, sillä se sai 78 pistettä ja ManU:lla oli vain yksi piste vähemmän, eli 77 pistettä. Myös maalikuninkuudesta käytiin tasainen taistelu. Kolme parhainta maalintekijää Dion Dublin (Coventry City), Michael Owen (Liverpool) ja Chris Sutton (Blackburn Rovers) tekivät kaikki 18 maalia.

Viimeisellä kaudella ennen vuosituhannen vaihtumista (1998-99), skotlantilainen manageri Sir Alex Ferguson, johdatti ManU:n jo viidennen kerran Valioliigan mestaruuteen hänen valmentaja urallansa. Voitto ei kuitenkaan tullut helpolla, sillä Arsenal sai edellisen kauden tapaan 78 pistettä ja ManU sai ainoastaan yhden pisteen enemmän. Arsenal myös pärjäsi joukkueiden keskinäisissä otteluissa paremmin, sillä se voitti ManU:n kotonaan 3-0 ja pelasi 1-1 tasapelin vieraskentällä.

Kaudet 1999-2010[muokkaa]

2000-luvulla neljä joukkuetta dominoivat jalkapalloa Englannissa: Manchester United, Arsenal, Chelsea ja Liverpool. Tämä nelikko tunnettiin nimellä "Big Four". Näistä ainoana Liverpool ei voittanut Valioliigan mestaruutta 2000-luvulla, mutta oli kuitenki neljän parhaan joukossa lähes aina lukuunottamatta kausia 2002-03 (5. sija), 2004-05 (5. sija) ja 2009-10 (7. sija). Joukkue myös pärjäsi hyvin FA Cupissa, Englannin liigacupissa sekä Mestarien liigassa.

Manchester United[muokkaa]

Vuosituhat vaihtui, mutta Manchester United jatkoi voittokulkuaan. Se voitti kauden 1999-2000 ylivoimaisesti 18 pisteen erolla toiseksi tulleeseen Arsenaliin. ManU teki 97 maalia ja hävisi vain kolme ottelua. Eniten maaleja kaudella teki Sunderlandin Kevin Phillips (30) ja toiseksi tuli, jälleen hyvään maalivireeseen päässyt Alan Shearer 23 maalilla. Seuraavalla kaudella (2000-01) ManU voitti seitsämännen mestaruudensa 10 pisteen erolla toiseksi tulleeseen Arsenaliin. Kahdeksas mestaruus tuli ManU:lle Englannin Valioliigan 11. kaudella. Tämän jälkeen joukkue ei voittanut seuraavaan kolmeen kauteen Valioliigan mestaruutta.

Kolmen mestaruudettoman kauden jälkeen joukkue palasi takaisin 1. sijalle. Kaudella 2006-07 ManU katkaisi Lontoolaisen Chelsean kahden kauden mittaisen mestaruusputken. Chelsea sijoittui toiseksi 83 pisteellä kun Manchester United voitti kauden 89 pisteellä. Myös seuraavalla kaudella (2007-08) ensimmäinen- sekä toinen sija menivät samoille joukkueille. Mestaruus oli jo 10. Manchesterilaiselle joukkueelle. Kauden 2008-09 mestaruus ei tullut helpolla. Toiseksi sijoittunut Liverpool hävisi ainoastaan kaksi peliä ja se voitti mestarijoukkue ManU:n niiden molemmissa keskinäisissä peleissä: 2-1 kotona ja 1-4 vieraissa. Manchester United kuitenkin voitti kauden neljän pisteen erolla Liverpooliin.

Arsenal[muokkaa]

Manchester United oli voittanut mestaruuden kolme kertaa peräkkäin, kunnes kaudella 2001-02 Arsenal otti toisen mestaruutensa Valioliigassa. kyseisellä kaudella ManU jäi vasta kolmanneksi ja toiseksi sijoittui Liverpool. Maalikuninkuuden vei 24 maalilla Arsenalin Ranskalainen hyökkääjä Thierry Henry. Arsenalin kolmas mestaruus tuli kaudella 2003-04. Mestaruus oli historiallinen, sillä Arsenal ei hävinnyt ainuttakaan peliä Valioliigassa. Voittoja tuli 26 ja tasapelejä 12. Maalikuninkaaksi tuli 30 maalilla jälleen kerran Thierry Henry, joka teki myös seuraavana kahtena kautena eniten maaleja.

Chelsea[muokkaa]

Manchester United sekä Arsenal hallitsivat Valioliigaa 2000-luvun ensimmäiset kaudet. Valioliigaan saatiin kuitenkin uusi mestari kaudella 2004-05: Jose Mourinhon valmentava lontoolainen Chelsea. Se voitti kauden selvällä erolla toiseksi tulleeseen Arsenaliin. Chelsea sai 95 pistettä ja Arsenal 83. Chelsea myös hävisi vain yhden kerran: Manchester City:lle 1-0. Seuraavalla kaudella (2005-06) Chelsea onnistui tuplaamaan mestaruutensa. Joukkue voitti Valioliigan 91 pisteellä. Toiseksi sijoittui ManU 83 pisteellä. Vaikka Jose Mourinho oli johdattanut Chelsean kahteen peräkkäiseen Valioliigan mestaruuteen, hän sai potkut kauden 2007-08 alussa. Syynä olivat huonot välit Chelsean omistajan Roman Abramovitsin kanssa ja huonosti alkanut kausi.

Chelsean kolmas mestaruus tuli kaudella 2009-10 italialaisen Carlo Ancelottin alaisuudessa. Mestaruustaistelu oli tiukka, sillä Chelsea päihitti ManU:n vain yhdellä pisteellä. 29 maalia tehnyt Chelsean norsunluurannikkolainen Didier Drogba voitti maalikuninkuuden.

Chelsean kolme kertaa Valioliigan mestaruuteen johdattanut valmentaja, Jose Mourinho (oik.)

2010-luku[muokkaa]

Sääntömuutokset[muokkaa]

Kaudella 2010-11 tehtiin muutama sääntömuutos. Joukkueilla sai olla enintää 25 rekisteröityä pelaajaa, kun kesän siirtoikkuna sulkeutui. Sama asia koski myös Tammikuun siirtoikkunaa. 21-vuotiaat tai nuoremmat voitiin valita joukkueeseen, vaikka siihen olisi jo kuulunut 25 pelaajaa. Kaudella otettiin käyttöön myös "home grown players" sääntö, jonka tarkoituksena oli kannustaa nuorempia pelaajia Valioliigassa. Säännön mukaan joukkueiden täytyi valita vähintään kahdeksan pelaajaa joukkueeseensa, jotka olivat olleet rekisteröitynä minimissään kolme kautta kotimaassaan.

Kauden mestariksi tuli jo 12. kerran Valioliigan historiassa Manchester United. Chelsea sijoittui toiseksi. Parhaimmat maalintekijät olivat Carlos Tevez (ManCity) ja Dimitar Berbatov (ManU), jotka molemmat tekivät 20 maalia.

Uusia mestareita[muokkaa]

Kausi 2011-12 oli mestaruuden osalta erittäin jännittävä, sillä se ratkesi viimeisellä kierroksella kahden manchesterilaisen joukkueen Unitedin ja Cityn välillä. Molemmilla edellä mainituista oli 86 pistettä ennen viimeistä kierrosta. ManU voitti oman ottelunsa, joka tarkoitti sitä, että ManCityn täytyi voittaa oma ottelunsa QPR vastaan. Kun pelattiin ottelun viimeisiä minuutteja, City oli 1-2 tappiolla. 92. peliminuutilla eli ottelun lisäajalla, City hyökkääjä Edin Dzeko tasoitti tilanteeksi 2-2. Aivan viimeisillä hetkillä, Manchester Cityn argentiinalainen hyökkääjä Sergio Aguero teki 3-2 voittomaalin Citylle. Dramaattisen lopun jälkeen joukkue juhli ensimmäistä Valioliigan voittoaan vain maalieron turvin.

Kauden 2012-13 vei jälleen kerran Manchester United. Maalikuninkuuden voitti ManU:n hollantilainen hyökkääjä Robin Van Persie. Joukkueen pitkäaikainen manageri, Sir Alex Ferguson, lopetti valmennustehtävänsä kauden jälkeen. Tämä muutos oli melko suuri ManU:lle ja se jäikin vasta seitsämänneksi seuraavalla kaudella Valioliigassa, uuden managerinsa, David Moyesin johdolla. Se ei pärjännyt myöskään Cupeissa hyvin. Kauden 2013-14 mestariksi kruunattiin Manchester City.

Sir Alex Ferguson, menestyksekkäin valmentaja Valioliigassa

Jose Mourinho, joka oli palannut takaisin Chelsean peräsimeen 2013 kesäkuussa, johdatti jo kolmannen kerran tämän lontoolais joukkueen Valioliigan voittoon. Kauden maalikuningas oli Sergio Aguero 26 maalilla.

Kaudella 2015-16 jokaisella on 3-4 peliä jäljellä joukkueesta riippuen. Voitosta kamppailevat yllättäjä joukkue Leicester City, joka johtaa Valioliigaa 76 pistteellä sekä toisena majaileva Tottenham Hotspur 68 pisteellä. Sillä on yksi peli enemmän jäljellä kuin Leicesterillä. Edellisen kauden mestari Chelsea, on vasta yhdeksäs 47 pisteellä. Maalikuninkuudesta taistelevat Tottenhamin Harry Kane (24 maalia), ManCityn Sergio Aguero (23) ja Leicesterin Jamie Vardy (22).


Valioliigan parhaimmat maalintekijät[muokkaa]

Lista Valioliigan viidestä kaikkien aikojen parhaimmista maalintekijöistä, joista ainoana Wayne Rooney pelaa Valioliigassa vielä kaudella 2015-16.

Sija Pelaaja Vuodet Maalit
1 Alan Shearer 1992-2006 260
2 Wayne Rooney 2002- 193
3 Andrew Cole 1992-2008 187
4 Frank Lampard 1995-2015 177
5 Thierry Henry 1997-2007,2012 175

Valioliigan sponsorit[muokkaa]

Vuodet Sponsorit
1992-93 Ei sponsoria
1993-2001 Carling
2001-04 Barclaycard
2004-16 Barclays

Lähteet[muokkaa]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_1._divisioona

https://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_Valioliiga

http://www.britfoot.com/premier-league-history.php

https://en.wikipedia.org/wiki/Premier_League

http://www.premierleague.com/content/premierleague/en-gb/history

https://en.wikipedia.org/wiki/Football_League_First_Division

https://en.wikipedia.org/wiki/1992%E2%80%9393_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/1993%E2%80%9394_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/1994%E2%80%9395_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/1995%E2%80%9396_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/1996%E2%80%9397_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/1997%E2%80%9398_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/1998%E2%80%9399_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/1999%E2%80%932000_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/2000%E2%80%9301_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/2001%E2%80%9302_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/2002%E2%80%9303_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/2003%E2%80%9304_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/2004%E2%80%9305_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/2005%E2%80%9306_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/2006%E2%80%9307_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/2007%E2%80%9308_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/2008%E2%80%9309_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/2009%E2%80%9310_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/2010%E2%80%9311_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/2011%E2%80%9312_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/2012%E2%80%9313_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/2013%E2%80%9314_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/2014%E2%80%9315_FA_Premier_League

https://en.wikipedia.org/wiki/2015%E2%80%9316_FA_Premier_League