Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Artikkeli/8E kevät 2016/Lempäälän historia
YLEISTÄ[muokkaa]
Lempäälä on pieni paikkakunta, joka sijaitsee Pirkanmaalla. Kunnassa asuu 22 577 ihmistä, ja sen pinta-ala on 307,06 km², josta 37,52km² on vesistöjä. Lempäälän naapurikuntana toimivat Akaa, Kangasala, Pirkkala, Tampere, Valkeakoski ja Vesilahti. Lempäälän kunnanjohtajana toimii Heidi Rämö.
PERUSTAMINEN[muokkaa]
Lempäälä on perustettu vuonna 1866. Lempäälä on aikaisemmin kuulunut Suur-Pirkkalan kirkkopitäjään, johon on kuulunut myös Kangasala, Messukylä, Vesilahti ja Ylöjärvi. Lempäälää alettiin kutsua ensikertaa itsenäiseksi seurakunnaksi 9. tammikuuta 1439. Lempäälään rakenneettin kirkko n. 1500-luvulla. Kirkkoon on tehty monia muutoksia, yksi tärkkeimmist tehtiin 1800-luvulla, jolloin kirkko laajannettiin ristikirkoksi seurakunnan kasvun vuoksi.
VÄESTÖNKASVU[muokkaa]
Vuonna 1946 paperinjalostustehdas Piippo Oy aloitti teollistumisen. Samalla väestönkasvu alkoi nousta, kun kuntaan muutti kolme tuhatta Sakkolan-siirtolaista ja sodasta tulleet miehet alkoivat perustamaan perheitä.
Kasvua on kiihdyttänyt paljon viime vuosien aikana Helsinki-Tamperemoottoritien rakentaminen Lempäälän läpi. Nykyään väestönkasvu on noin 400-500 henkilöä vuodessa.
Merkittävästi Lempäälän kasvuun ovat vaikuttaneet hyvät kulkuyhteydet. Hiidentie on monet vuodet jo johdattanut kulkijan Tammerkosken partaalta Akaan kautta Vanajan seudulle ja edelleen Aurajoen suulle Turkuun. Junarata Helsingistä laajeni Tampereelle vuonna 1876.
HISTORIA[muokkaa]
1600-1800 luvuilla Lempäälä on ollut kartanoiden hallitsema pitäjä. Lempäälässä on ollut monia kartanoita mm. Hietaniemi, Innilä, Kukkola, Kelho, Kulju, Laikka, Lastunen, Loppi, Sotavalta, Tolvila ja Viiala.
Lempäälään yritettiin rakentaa kanavaa Rikalaan 1700-luvulla, mutta työ jäi kesken. Työt aloitettiin uudelleen Kirkonkylässä 1800-luvulla, ja uusi kanava valmistui vuonna 1873. Samaan aikaan kunnosteltiin myös maanteitä ja siltoja.
Keväällä 1918 sisällissodassa rintama pysähtyi, kun 24. Maaliskuuta 1918 valkoiset valtasivat Lempäälän ja katkaisi junaradan Tampereelle.
Lempäälästä on löydetty jäänteitä kivikaudelta asti. Kivikaudella olleita asuinpaikkoja ollaan löydetty mm. Hauralasta, Lempoisten Mottisista, Lastusten Torisevankulmalta ja Aimalankankaalta.