Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Artikkeli/8G kevät 2016/Nihilismi

Wikiopistosta
Kellopeliappelsiinin päähahmon jengin käyttämä asu.


Nihilismi[muokkaa]

Nihilismi on ajatussuunta jossa vallitsevat arvot ja käsitykset kielletään. Äärinihilistinen henkilö ei usko mihinkään, eikä omaa minkäänlaisia tavoitteita.

Alkuperä[muokkaa]

Termi[muokkaa]

Sana "nihilismi" tulee latinan sanasta nihil, ei mitään. Nihilismi termin kehitti saksalainen filosofi Friedrich Heinrich Jacobi. 1800- luvun alussa Jacobi käytti sanaa kuvatakseen negatiivisesti transsendenttista idealismia. Termiä alettiin tunnistaa paljon enemmän Ivan Turgenevin tehtyä novellin Isät ja pojat, jossa hän käytti sanaa kuvatakseen karkeaa tieteisuskovuutta.

Liike[muokkaa]

Venäjällä vuonna 1860-1917 nihilismi sai tunnustusta irtonaisesti järjestäytyneestä vallankumouksellisesta liikkeestä, joka kielsi valtion, kirkon ja perheen auktoriteetin. Liike alkoi ajan myötä rappeutumaan valtionvastaisen toiminnan, tuhon ja anarkian eetokseksi. 1870- luvun loppupuolella nihilisti oli salakähmäisiin terrorismia ja salamurhaa puoltaviin poliittisiin ryhmiin kuuluva henkilö.

Nihilismi 1900- luvulla[muokkaa]

Vaikka nihilismistä usein puhutaan ääriskeptismin ja relativismin termein, suurin osa 1900- luvusta se on liitetty uskomukseen jossa elämä on merkityksetöntä. Eksistentiaalinen nihilismi alkaa käsitteellä jossa maailma on vailla tarkoitusta ja merkitystä. Eksistentiaalisessa nihilismissä uskotaan että olemassaolo, eli kaikki toiminta, tuska ja tunteet ovat lopulta tyhjiä ja järjettömiä. Camus, kuten monet muut eksistentialistit uskoivat että nihilismi oli 1900- luvun harmillisimpia ongelmia. 1900- luvulla nihilistiset teemat, kuten tarkoittamattomuus, tietoteoreettinen epäonnistuminen ja arvotuho ovat kiinnostaneet artisteja, filosofeja ja yhteiskuntakriitikoita. 1900- luvun puolivälissä eksistentialistit auttoivat popularisoimaan nihilismin opinkappaleita nihilismin tuoman potentiaalisen tuhon latistamiseksi.

Nihilismi kirjoissa ja elokuvissa[muokkaa]

Nihilistisiä teemoja sisältäviä kirjoja ovat esimerkiksi Anthony Burgessin Kellopeliappelsiini ja Albert Camus'n Sivullinen. Parhaiten nihilismiä esittävät ohjaajat ovat mm. Stanley Kubrick (Hohto, Tohtori Outolempi ja Kellopeliappelsiinin elokuvasovitus) ja David Lynch (Twin Peaks, Elefanttimies).

Kellopeliappelsiini[muokkaa]

Kirjan yksi nihilistisistä teemoista on vapaan tahdon torjuminen. Kirjan päähahmo, Alex DeLarge ja hänen jengi raiskaa, murhaa ja varastelee, jonka seurauksena valtio riistää Alexilta vapaan tahdon.

Lähteet[muokkaa]

http://www.iep.utm.edu/nihilism/

https://en.wikipedia.org/wiki/Nihilism

http://atheism.about.com/od/nihilismnihilists/a/definition.htm