Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Artikkeli/8G kevät 2016/Troijan sota

Troijan sota on myyttinen sota, joka käytiin troijalaisten ja kreikkalaisten välillä. Sodan ajankohtaa ei tiedetä varmasti, mutta sen uskotaan päättyneen 1184 eaa. Sota kesti kymmenen vuotta. Troijan sodasta on monia lähteitä, joista tunnetuimpia ovat runoilija Homeroksen runoelmat Ilias ja Odysseia. Myös kreikkalaisessa taiteessa kuvataan paljon Troijan sodan tuhoja. Troijan sodasta on myös tehty elokuva.

Sodan syyt[muokkaa]

Ateenassa vietettiin Theasalian kuninkaan Peleuksen ja merenjumalatar Thetiin häitä. Eripuraisuuden jumalatarta Eristä ei oltu kutsuttu, ja jumalatar suuttui siitä. Eris heitti oman häälahjansa, kultaisen omenan, hääsaliin. Kultaiseen omenaan oli kirjoitettu "kauneimmalle". Troijan prinssin Parisin täytyi päättää, kenelle kultainen omena kuului. Ehdokkaina olivat kauneudenjumalatar Afrodite, sotataidonjumalatar Athene ja avioliitonjumalatar Hera, joka oli myös ylijumala Zeuksen vaimo. Kukin jumalatar lupasi Parisille jotakin, jos hän valitsisi hänet kauneimmaksi. Afrodite lupasi hänelle maailman kauneimman naisen rakkauden. Athene lupasi Parisille mainetta. Hera lupasi hänelle koko maailman valtakunnaksi. Paris valitsi Afroditen kauneimmaksi, joten tämä lähetti Parisin Spartaan. Spartassa asui maailman kaunein nainen, Helena, joka oli myös Spartan kuninkaan Menelaoksen puoliso. Paris ja Helena rakastuivat toisiinsa, ja karkasivat yhdessä Troijaan. Kreikkalaiset ja Menelaos raivostuivat Helenan lähtemisestä. He hyökkäsivät Troijaan, saadakseen Helenan takaisin.

Sodan loppu[muokkaa]

Kreikkalaiset eivät onnistuneet valloittamaan Troijaa, joten Odysseus, joka oli yksi Kreikan parhaista sotilaista, keksi juonen. Kreikkalaiset rakensivat ison onton puuhevosen, jonka sisään mahtui osa sotilaista, sekä Odysseus itse. Illan tullen kreikkalaiset ilmoittivat antautuvansa troijalaisille, ja jättivät puuhevosensa Troijan muurin ulkopuolelle. He uskottelivat hevosen olevan sovinnonlahja Athenelta. Troijalaiset ottivat sovinnonlahjan muurien sisäpuolelle, mutta heidän täytyi hajottaa muuria, jotta iso puuhevonen mahtuisi siitä. Kaikki troijalaiset eivät kuitenkaan suhtautuneet lahjaan myönteisesti. Esimerkiksi pappi Laokoon vastusti hevosen tuomista muurien sisäpuolelle. Troijalaiset juhlivat kreikkalaisten antautumista, ja yöllä kun juhlijat olivat nukahtaneet, kreikkalaiset tulivat hevosen sisältä ulos. Väsyneet troijalaiset oli helppo voittaa, ja vain muutama selvisi hengissä. Yksi selvinneistä oli Aineias. Voitettuaan troijan sotilaat, kreikkalaiset häipyivät takaisin Spartaan Helena mukanaan.

Troijan sodan tunnetuimpia sankareita[muokkaa]

Odysseus[muokkaa]

Odysseus on kreikkalainen tarusankari. Odysseuksen nimi kreikaksi on Ὀδυσσεύς Λαερτιάδης. Hän taisteli Troijan sodassa kreikkalaisten joukoissa. Hän keksi Troijan puuhevosen, jolla kreikkalaiset lopulta voittivat sodan. Eepos Odysseia kertoo Odysseuksen kymmenvuotisesta kotimatkasta sodan jälkeen. Matkallaan hän kohtasi kyklooppeja, seireenejä ja velhottaria. Kun hän pääsi kymmenvuotisen matkan jälkeen vihdoin kotiin, hänen vaimonsa ympärillä oli paljon kosiskelioita. Hänen täyti ampua jousipyssyllään todistaakseen vaimolleen olevansa hän. Odysseia on yksi tärkeimmistä sodasta ja sen jälkeen tapahtumista asioista kertovista lähteistä.

Akhilleus[muokkaa]

Akhilleus taisteli myöskin kreikkalaisten puolella. Akhilleuksen nimi kreikaksi on Ἀχιλλεύς Αἰακίδης. Runoilija Homeroksen mukaan Akhilleus oli Troijan sodassa taistelleista kreikkalaisista urhoollisin. Hänen kerrotaan olevan fthialaisten myrmidonien kuninkaan Peleuksen, ja merenjumalatar Thetiksen poika. Akhilleus on tunnettu akilleen kantapäästään. Akilleen kantapää on metafora, jolla tarkoitetaan jonkun heikkoa kohtaa. Kun Akhilleus syntyi, annettiin ennustus, jossa kerrottiin hänen kohtaavan väkivaltaisen kuoleman. Hänen äitinsä Thetis pelästyi, ja halusi estää ennustuksen. Niimpä hän päätti tehdä pojastaan haavoittumattoman kastamalla hänet Styks-jokeen. Kastaessaan Akhilleusta Styksiin, hän piti poikaansa kantapäästä kiinni. Silloin Akhilleus muuten tuli haavoittumattomaksi, mutta hänen kantapäänsä ei suojautunut. Troijan sodassa Paris sai tietää Akhilleuksen heikon kohdan, eli kantapään. Niimpä Paris ampui Akhilleusta nuolella kantapäähän, ja Akhilleus kuoli. Joidenkin versioiden mukaan Apollon ohjasi nuolen Akhilleuksen kantapäähän.

Troijan Helena[muokkaa]

Helena (kreikaksi Ἑλένη) oli kreikkalaisessa mytologiassa Zeuksen ja Ledan tytär. Hänet tunnettiin myös Spartan kuninkaan Menelaoksen puolisona. Troijan prinssi Paris ja Helena rakastuivat toisiinsa, ja karkasivat yhdessä Troijaan. Kun Menelaos huomasi Helena karanneen, tämä lähetti kreikkalaiset joukkonsa Troijaan. Kun Paris kuoli sodassa, Deifobos nai Helenan. Menelaos tappoi kuitenkin Deifoboksen. Menelaos oli halunnut itse tappaa vaimonsa uskottomuuden takia, mutta ei pystynyt tämän kauneuden takia. Lopulta Menelaos vei Helenan mukanaan takaisin Spartaan.

Lähteet[muokkaa]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Troijan_sota

https://en.wikipedia.org/wiki/Trojan_War

http://www.history.com/topics/ancient-history/trojan-war

http://www.ancient.eu/Trojan_War/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Troijan_puuhevonen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Odysseus

https://fi.wikipedia.org/wiki/Akhilleus

https://fi.wikipedia.org/wiki/Helena_%28mytologia%29#El.C3.A4m.C3.A4