Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Artikkeli/8G kevät 2016/Zeus - ukkosen ylijumala

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Zeus ja Hera.

Antiikin Kreikan mytologialla tarkoitetaan vanhoja Kreikkalaisia uskomuksia ja tarinoita, jotka syntyivät sekä levisivät suullisesti ja runomuotoisina. Kreikkalaiseen mytologiaan kuuluu useita jumalia, fiktiivisiä olentoja sekä eläimiä ja sankareita. Jumalista ja sankareista, sekä niiden inspiroimana on tehty niin elokuvia kuin kirjojakin. Tunnetuimpia ovat Herkules, tarina Zeuksen ja Alkemenen pojasta, joka oli puoliksi jumala ja puoliksi ihminen. Muita tunnettuja on Percy Jackson, joka kertoo Zeuksen veljen Poseidonin pojasta.

Zeus[muokkaa]

Zeus oli taivaan, salamoiden, ukkosen, kunnian ja järjestyksen jumala, sekä Olympoksen kuningas. Hänen vanhempansa olivat titaaneja nimeltään Khronos ja Rhea. Hän oli naimisissa siskonsa Heran kanssa ja sai hänen kanssaan kolme lasta, Areksen, Heben ja Hepestheuksen. Zeus oli luonteeltaan huoleton jumala. Häntä pidettiin viisaana, reiluna, varovaisena, mutta arvaamattomana. Kukaan ei voinut arvata ennalta mitä hän tekisi. Zeus myös suuttui, sekä rakastui helposti. Siksi hänellä oli useita suhteita niin jumalattarien, kuin kuolevaisten kanssa. Mutta jos joku yritti vietellä hänen vaimoaan Heraa, hän suuttui ja rankaisi heitä. Hänellä oli aseenaan salama, jonka hänelle tekivät kykloopit. Salama oli yksi symboleista jotka usein liitettiin Zeukseen. Toisia symboleita olivat tammi, vaaka, sekä kuninkaallinen valtikka. Hänelle pyhiä eläimiä olivat tikat, kotkat ja sudet.

Synty[muokkaa]

Kun Zeus syntyi, hänen isänsä Khronos ukasi nielaista hänet. Hän oli nielaissut kaikki muutkin Zeuksen sisarukset sillä hän pelkäsi poikansa vievänsä hänen kruunun niinkuin hän itse oli vienyt vallan isältäään Uranukselta. Zeuksen äiti Rhea kumminkin pakeni Kreetalle ja synnytti Zeuksen Idavuoren luolassa. Luolassa häntä kasvatti nymfit ja vuohi nimeltä Amaltheia. Kun Zeus oli kasvanut aikuiseksi, hän pakotti isänsä Khronoksen oksentamaan kaikki sisaruksensa. Yhdessä Zeus sisaruksineen taisteli titaaneja ja heidän johtajaansa Khronosta vastaan saadakseen maailmankaikkeuden vallan. Sota kesti kymmenen vuotta. Hän päätti veljiensä Hadeksen ja Poseidonin kanssa puolittaa vallan. Zeus sai taivaan, Poseidon meren ja Hades manalan.

Perhe[muokkaa]

Zeus oli titaanien Khronoksen ja Rhean nuorin poika. Hänellä oli viisi sisarusta, Hades, Poseidon, Hera, Demeter ja Hestia. Hänellä oli myös yksi velipuoli joka oli kentauri nimeltään Kheiron, jonka äiti oli Filyra, titaani Okseanoksen tytär. Zeuksella oli myös useita lapsia, niin jumalia kuin kuolevaisia. Zeus meni naimisiin siskonsa Heran kanssa, mutta hänellä oli useita muita sivusuhteita sen lisäksi.

Hades[muokkaa]

Hades ja Persephone.

Zeuksen veli Hades oli kuoleman jumala, sekä manalan kuningas. Hadeksella oli vaimo nimeltä Persephone. Heidän rakkaustarina on yksi tunnetuimmista myyteistä. Hades näki Persephonen ja rakastui häneen välittömästi. Hän kertoi tästä veljelleen Zeukselle ja yhdessä veljekset kidnappasivat Persephonen. Persephone oli hyvin onneton ja hän sopi Hadeksen kanssa pysyvänsä manalassa aina kolmasosan joka vuodesta. He saivat viisi lasta. Haadesta kuvaillaan usein jumalana joka ei juurikaan pitänyt toisista jumalista tai kuolevaisista. Hän oli yksi pelätyimmistä jumalista, mutta kreikkalaiset pitivät häntä oikeudenmukaisena rankaisijana, eivätkä niinkään pahana. Haadeksen omassa valtakunnassa virtasi viisi eri jokea, Styks, Flegethon, Kokytos, Lethe ja Akheron. Styks oli rajajoki, jonka ylittämiseen tarvittiin yksi kolikko, sillä jos ei ollut kolikkoa joutui vaeltamaan sata vuotta joen rannalla. Kolikko piti antaa lautturille nimeltään Kharon. Kreikkalaiset uskoivat, että Elysioniin pääsisivät vain ihmiset jotka olivat eläneet hyvinä, jos taas oli elänyt huonosti joutui Tartatokseen kitumaan. Manalan ovia vartioi kolmipäinen koira Kerberos. Hän varmisti etteivät elävät pääsisi manalaan ja kuolleet eivät pääsisi sieltä pois.

Poseidon[muokkaa]

Poseidon ja Amfitrite.

Zeuksen veljestä Poseidonista tuli merien, myrskyjen, hevosten ja maanjäristyksien jumala. Hän meni naimisiin Amfitriren kanssa ja he saivat lapsen Triton, joka oli puoliksi mies ja puoliksi kala. Hänellä oli myös useita muita lapsia, kuten Orion ja kyklooppi Polyfemos. Tarujen mukaan Odysseus puhkaisi Polyfemoksen silmän ja Poseidon yritti monin tavoin tappaa hänet. Yksi Zeuksen jälkeläisistä oli myös Pegasos, jonka hän sai Meduusan kanssa. Poseidonilla oli oma atrain, jonka avulla hän pystyi luomaan maanjäristyksiä. Atrain oli yksi Poseidonin symboleista. Muita Poseidoniin liitettyjä symboleita olivat delfiini, kala ja hevonen. Vaikka Poseidon oli Olympos-vuorella suurimman osan ajastaan, hänellä oli oma palatsi meren pohjassa. Palatsi oli tehty korallista ja helmistä.

Hera[muokkaa]

Hera oli Zeuksen sisko ja vaimo. Hän oli Olympoksen kuningatar ja avioliiton sekä synnyttämisen jumalatar. Vaikka hän oli avioliiton kuningatar, hän oli todella kateellinen ja jopa kostonhaluinen Zeuksen rakastajille ja heidän jälkeläisilleen. Jopa Zeus pelkäsi vaimoaan. Hera vihasi Heraklesta, joka oli Zeuksen avioton poika, jonka hän sai kuolevaisen nimeltä Alkhemenen kanssa. Hera raivostui ja nostatti suuren myrskyn merelle, jotta Herakles kuolisi. Zeus suuttui Heralle ja ripusti hänet pilviin kultaisella ketjulla, sekä kiinnitti hänen jalkoihin painavia alasimia. Heran poika Hephateus yritti pelastaa äitinsä Jo ennen hänen avioliittoaan Zeuksen kanssa, hän hallitsi taivasta ja maata. Heraan liitettyjä asioita ovat granaattiomena, dieadeemi ja valtikka. Hänelle pyhiä eläimiä olivat lehmä ja riikinkukko.

Lähteet[muokkaa]

http://www.greekmythology.com/Olympians/Zeus/zeus.html

http://www.mythweb.com/gods/zeus.html

http://www.tunturisusi.com/amor/zeus.htm

http://www.greekmyths-greekmythology.com/myth-of-hades-and-persephone/