Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Artikkeli/8G kevät 2018/Kissojen historia

Wikiopistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kissa (Felis catus) eli kesykissa tai kotikissa on villikissasta (Felis silvestris) kesytetty alalaji. Ne ovat pieniä, yleensä lihaa syöviä, petoeläinten (Carnivora) alalahkoon kuuluvia kissaeläimiä (Felidae). Eri tunnistettuja kissarotuja on yli 70.

Felis catus-cat on snow

Kesykissojen alku[muokkaa]

Villikissojen kesytyksen alkuperäistä syytä, paikkaa ja aikaa ei tarkkaan vielä tiedetä. Asian tutkimista vaikeuttaa kesy- ja villikissojen samankaltaiset luurangot. Yleisen uskomuksen mukaan kissoja alun perin kesytettiin pitämään jyrsijät pois viljelysmaalta, mutta myöhemmin ihmisten seuraksi. Useat myös uskovat, ettei kissoja varsinaisesti kesytetty vaan ne itse totuttivat itsensä ihmisten seuraan.

Ensimmäiset kissat kesytettiin joko maanviljelyksen synnyttyä tai pian sen jälkeen, eli noin 10 000-15 000 vuotta sitten, Lähi-idässä. Vanhimmat uskotut kesykissoille kuuluvat luurangot löydettiin Kyprokselta, joista vanhin löydettiin haudattuna ihmisen luurangon kanssa, vuonna 2004. Haudan uskotaan olevan 9500 vuotta vanha. Kissat yleistyivät ensimmäisenä Egyptissä noin 2500 sitten.

Kissojen leviäminen maailmalle[muokkaa]

Kissat alkoivat leviämään Egyptistä muualle maailmaa varkaiden myötä. Vaikka kissoja vartioitiin, ulkomaalaiset kauppiaat silti saivat vietyä kissoja mennessään. Tämän myötä kissat yleistyivät Italiassa ja Kreikassa noin sata vuotta myöhemmin, mikä näkyy vanhoissa kreikkalaisissa maalauksissa. Kissat levisivät fonikialaisten kauppiaiden kautta esimerkiksi Kreikkaan, Italiaan, Kreetaan ja laivoilla Britanniaan, mutta pääasiassa Välimeren kaakkoisosiin noin 800-400 eaa.

Tämän jälkeen kissat alkoivat leviämään Aasiaan roomalaisten kauppiaiden mukana. Siellä kissat saivat paljon arvostusta vahinkoeläinten torjunnasta. Silkkiteollisuus Japanissa ja Kiinassa hyötyi tästä erityisesti. Japanissa kissat pidettiin aluksi hovieläiminä, mutta myöhemmin ne yleistyivät kotieläimiksi. Japanissa yleistyi kissojen lyhythäntäisyys.

Länsi-Eurooppaan kissat levisivät nopeasti laivakissojen myötä, mutta Katolisen kirkon vainot kissoja kohtaan hidasti leviämistä osiin Eurooppaa. Kissojen maine parani 1700-luvulla, kun kristilliset vainot vähenivät. Niistä alettiin kertomaan satuja, joissa korostettiin kissojen hyviä puolia. Esimerkiksi Englannin ja Ranskan yläluokat alkoivat suosia kissaa. 1800-luku oli se aika, kun kiinnostus eri kissarotujen kehittämiseen alkoi.

Mytologia[muokkaa]

Muinaisessa Egyptissä[muokkaa]

Muinaisessa Egyptissä kissoja kutsuttiin nimellä Mau, josta kissarotu Egyptinmau on saanut nimensä. Sana tarkoittaa yksinkertaisesti kissaa. Kissoja palvottiin ja ne olivat pyhiä eläimiä. Kissat pystyivät pyydystämään myrkkykäärmeitä, kuten kobria, ja se oli yksi syistä miksi niitä ylistettiin. Niistä tuli itsevarmuuden ja suosion symboleita ja niiden kunnioitus nousi pikkuhiljaa. Aluksi kissoja vain vartioitiin kaappauksilta, mutta lopulta vuosien kuluessa niitä muumioitiin ja haudattiin ihmisten kanssa.

Bastet

Eläinten palvonta oli yleistä Muinaisessa Egyptissä, mutta se oli suurimmaksi osaksi paikallista palvontaa eli eri paikkakunnat ylistivät eri eläimiä. Monia eläimiä palvottiin kissojen lisäksi, mutta kissat yleistyivät muiden ylle. Kissoja palvottiin suuresti ja valtakunnallisesti.

Vaaran tultua kissa pelastettiin perheestä ensimmäisenä. Kissan kuoltua koko perhe suri ja useat ajoivat kulmakarvansa pois kissan kunniaksi. Kissoista tuli niin pyhiä, että yhden tappamisesta, vahingollisesti tai ei, sai kuoleman tuomion. Tämä myös johti persialaisten voittoon sodassa egyptiläisiä vastaan. Persialaiset kantoivat mukanaan kissoja tietäen, etteivät egyptiläiset uskaltaisi hyökätä heidän kimppuunsa ja mahdollistaa kissan kuoleman.

Joillakin Muinaisen Egyptin jumalilla ja jumalattarilla oli kissamaisia ominaisuuksia ja piirteitä. Oikeudenmukaisuuden ja teloituksen jumalatar Mafdet oli kuvattu kissamaisen pään kanssa.

Sodankäynnin jumalatar Bastet tai Bast oli myös kissapäinen. Häntä alettiin palvoa noin 3200 eaa ja se jatkui koptiselle kaudelle asti. Myöhemmin Bastet kuvattiin kokonaan kissana ja hän symboloi turvaa ja äiteyttä. Bastet näki kissat pyhinä, joka oli osana syytä miksi kissoja alettiin muumioimaan. Kissojen muumiointi osoitti niiden pyhyyden suuruutta, sekä kissojen ja ihmisten läheisyyttä.

Skandinaavisessa uskossa[muokkaa]

Skandinaavisen mytologian jumalatar Freija yhdistettiin myös kissoihin, ja hänen kissansa mainitaan useasti. Freija on rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatar joka kulkee kissojensa vetämillä vaunuilla. Joskus hänen kissansa tavataan esimerkiksi ukkosen jumalan Thorin kanssa.

Roomassa[muokkaa]

Metsästyksen jumalatar Diana muuttui kissaksi paetessaan Egyptiin, joka symboloi hänen yhteyttänsä egyptiläiseen Bastet jumalattareen. Diana on tämän jälkeen joskus liitetty kissoihin ja hänen taitoihinsa kuuluu eläimille puhuminen ja niiden kontrollointi.

Kissat symboleina[muokkaa]

Naiseus[muokkaa]

Kissat nähtiin naiseuden symboleina monin paikoin maailmaa. Esimerkiksi Kreikassa kissat nähtiin naisellisina, sillä niiden kuvia oli hajuvesipulloissa ja Roomassa sen takia, koska ne nähtiin kauniina eläiminä.

Bastetin takia kissat olivat Muinaisessa Egyptissä naisellisuuden symboleita. Kissan äidillisyys ja suojelevaisuus useita poikasiaan kohtaan linkitettiin naisiin ja hedelmällisyyteen. Bubastissa järjestettiin vuosittainen festivaali, jossa juhlittiin Bastettia. Festivaali oli naisia varten, eivätkä lapset olleet sinne sallittuja.

Kissa oli naiseudensymboli myös hindujen keskuudessa. He yhdistivät kissan jumalattariin, joka piti huolta lapsista ja ihmisten onnellisuudesta. Kissan hoito oli hinduille pyhä velvollisuus.

A black domestic cat

Musta kissa[muokkaa]

Keskiajalla yleistyneiden noitavainojen myötä kissoja alettiin näkemään negatiivisessa valossa. Varsinkin mustat kissat yhdistettiin noitiin. Mustat kissat ovat kansanperinteissä olleet vakoojia tai lähettejä noidille ja demoneille, sekä lännessä mustien kissojen uskottiin olevan noitien läheisiä ystäviä. Useat myös uskoivat mustien kissojen olevan noitia eläinmuodossa. Näiden uskomusten myötä miljoonia kissoja tapettiin ja kidutettiin.

Vuonna 1233 katolinen kirkko perusti yrityksen hävittää kissat kaikkialta Manner-Euroopasta. Paavi Gregorius IX:n bullassa musta kissa kuvattiin Saatanan ruumiillistumana. Kissoja tapettiin kolmen vuosisadan aikana miljoonittain. Uskotaan, ettei tämän jälkeen mustia kissoja jäänyt Länsi-Euroopassa jäljelle montaa.

Näiden myötä varsinkin Euroopassa mustat kissat ovat vieläkin epäonnen symboleja. Varsinkin tiellä kulkevan mustan kissan uskotaan olevan merkki tulevasta epäonnesta, joskus jopa kuolemasta. Saksassa jotkut uskovat, että kissa jonka näkee kulkevan oikealta vasemmalle tuo huonoa onnea. Jos kissa kulkee henkilön vasemmalta oikealle, se puolestaan uskotaan olevan hyvinvoinnin ja menestyksen merkki.

Britanniassa sekä Japanissa mustat kissat yleisesti nähdään hyvän onnen symbolina.

Japanissa[muokkaa]

Maneki neko close-up

Japanissa kissalla on monta roolia. Yleisin ja tunnetuin on Maneki neko, kissahahmoinen onnen toivottaja. Sen uskotaan tuovan onnea sen omistajalle ja suojelevan aluetta sen ympärillä. Maneki neko patsaalla on yksi tassu pystyssä, joka liikkuu ylös ja alas pyytäen luoksensa.

Toinen kissahahmo on Nekomata. Se on paha ja pelottava kaksihäntäinen olento, jolla vanhemmat pelottelevat lapsiaan. Tarinoissa Nekomata tappoi ja söi ihmisiä.

Kotikissana[muokkaa]

Kissan kehittyminen villikissasta kotikissaksi oli hidasta. Kissa on säilynyt hyvin lähellä villieläintä moniin muihin hyötyeläimiin verrattuna. Kissaa pidettiin kauan vain hienona eläimenä, joka piti tuholaiset pois viljelysmaalta. Vasta sitten siitä hiljattain tuli kotieläin, kun se muuttui kiintymyksen kohteeksi.

Kissaa alettiin pian pitämään lemmikkinä, ja siitä tuli osa perhettä. Niistä alettiin kunnolla pitämään huolta esimerkiksi hoitamalla ja hemmottelemalla niitä. Kissoja on nykyään maailmassa yhteensä noin 600 miljoonaa.

Lähteet[muokkaa]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kissa#Historia

http://www.tunturisusi.com/kissat/historia.html

https://en.wikipedia.org/wiki/Cat

https://www.smithsonianmag.com/history/a-brief-history-of-house-cats-158390681/

http://acousticats.fi/kissat-mytologiassa-ja-ihmisten-seurana/

http://acousticats.fi/kissojen-historia-ja-evoluutio/

https://en.wikipedia.org/wiki/Cats_in_ancient_Egypt

https://en.wikipedia.org/wiki/Freyja

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maneki_neko

https://en.wikipedia.org/wiki/Black_cat

https://en.wikipedia.org/wiki/Vox_in_Rama#Vilification_of_black_cats

https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Pelusium_(525_BC)